Financial Stress Interacts With CLOCK Gene to Affect Migraine.

Previous studies suggested that both maladaptive stress response and circadian dysregulation might have a role in the background of migraine. However, effects of circadian genes on migraine have not been tested yet. In the present study, we investigated the main effect of rs10462028 of the circadian locomotor output cycles kaput (CLOCK) gene and its interaction with different stress factors on migraine. In our cross-sectional study 2,157 subjects recruited from Manchester and Budapest completed the ID-Migraine questionnaire to detect migraine type headaches (migraineID). Additional stress factors were assessed by a shortened version of the Childhood Trauma Questionnaire, the List of Threatening Experiences questionnaire, and a validated questionnaire to identify financial difficulties. Rs10462028 showed no main genetic effect on migraineID. However, chronic stress indexed by financial difficulties showed a significant interaction effect with rs10462028 (p = 0.006 in recessive model) on migraineID. This result remained significant after correction for lifetime bipolar and unipolar depression and was replicated in both subsamples, although only a trend effect was reached after Bonferroni-correction, which is the strictest correction not considering interdependences. Childhood adversity (CHA) and Recent negative life events (RLE) showed no significant gene × stress interaction with rs10462028. In addition, in silico analysis demonstrated that the genetic region tagged by rs10462028 alters the binding of several miRNAs. Our exploratory study suggests that variations in the CLOCK gene, with moderating effect on gene function through miRNA binding, in interaction with financial difficulties might influence the risk of migraine-type headaches. Thus, financial hardship as a chronic stress factor may affect migraine through altering circadian rhythms

The experiences of shame and guilt in Finland and Colombia

The aim of this master’s thesis was to investigate the effect of audience on shame and guilt in Finland and Colombia. Finland is a rapidly developing country where multiculturalism is already part of everyday life. Therefore, it is very important to gather evidence on how people in different cultures understand and interpret emotions. More specifically, it will be investigated how possible cultural variations can be explained with individual, situational and cultural differences. My thesis is a by-product of a larger cross-cultural investigation into how different cultures perceive emotions and what kind of dissimilarities people have when experiencing emotions. This is conducted by postdoctoral researcher Mia Silfver-Kuhalampi from University of Helsinki and Professor Johnny Fontaine from Ghent University, Belgium. The questionnaire used in this thesis is based on the componential emotion theory. This cognitive model of emotions takes into account the concurrent relationship between many cognitive and physiological components. The participants in both countries filled in the questionnaire online. The Finnish sample consisted of 149 students from University of Helsinki from which 120 participants were female and 29 male. The Colombian sample consisted of 137 students from Universidad el Bosque, Bogota, Colombia from which 101 participants were female and 36 male. Factor analysis was used to identify how shame and guilt are factored in Finland and Colombia. Additionally, analysis of variance was used to identify how cultural differences and the effect of audience affect feelings of shame and guilt. The results of the study suggested that feelings of guilt and shame are factored in a similar manner in Finland and Colombia. Moreover, in both countries shame was split into two different types of shame: shame/self-disgust and shame/embarrassment. The Finnish sample experienced more shame/self-disgust than Colombian sample, while Colombian students experienced more shame/embarrassment than Finnish students did. Culture did not have an effect on guilt. Audience presence affected shame/self-disgust and shame/embarrassment in both countries. When it came to guilt the situation was not as clear. When there was no audience present, feeling of guilt was similar in both countries. However, when audience was present Colombian sample experienced significantly more guilt. Some of the results support results from previous research but significant is the fact that two different types of shame were found: shame/self-disgust and shame/embarrassment. This could partly explain why researchers have previously had difficulties in distinguishing shame and guilt.Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy tutkimaan, kuinka yleisön läsnäolo vaikuttaa syyllisyyden ja häpeän tunteiden kokemiseen Suomessa ja Kolumbiassa. Elämme alati muuttuvassa Suomessa, missä monikulttuurisuus on jo osa jokapäiväistä elämää. Tästä syystä on erittäin tärkeä oppia tietämään, kuinka ihmiset eri kulttuureista ymmärtävät emootioita ja tulkitsevat niitä. Tarkemmin sanottuna projektissa tutkitaan, missä määrin mahdolliset kulttuuriset vaihtelut selittyvät yksilöllisillä, tilanteiden tai kulttuurieroilla. Tämä pro gradu- tutkielma on osa laajempaa kulttuurienvälistä tutkimusprojektia häpeän ja syyllisyyden kokemisesta Suomessa, Belgiassa sekä useissa muissa maissa. Projektin tarkoituksena on tutkia, miten tunteet eri kulttuureissa hahmotetaan ja onko kulttuuristen ryhmien välillä eroja tai yhtäläisyyksiä tunteiden kokemisessa. Suomessa tutkimukseen osallistui 149 Helsingin yliopiston opiskelijaa, joista 120 oli naisia ja 29 miehiä. Kolumbiassa tutkimukseen osallistui 137 Bosquen yliopiston opiskelijaa, joista 101 oli naisia ja 36 miehiä. Tutkimukseen osallistuvat vastasivat erittäin laajaan kyselylomakkeeseen sähköisesti. Tämän uuden kyselylomakkeen tarkoitus oli ottaa huomioon paremmin tunteiden eri komponentit, missä edeltävät tutkimukset ovat epäonnistuneet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää faktorianalyysillä, kuinka häpeä ja syyllisyys faktoroituvat Suomessa ja Kolumbiassa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli se, kuinka kulttuurierot ja yleisön läsnäolo vaikuttavat syyllisyyden ja häpeän tunteiden kokemiseen. Tätä tutkittiin kaksisuuntaisella varianssianalyysillä. Tutkimuksesta saadut tulokset olivat erittäin mielenkiintoisia. Ensinnäkin, faktorianalyysin tulosten perusteella syyllisyys ja häpeä käsitellään samalla tavoin sekä Suomessa että Kolumbiassa. Erityisen mielenkiintoiseksi tuloksen teki se, että häpeä jakaantui kummassakin maassa kahteen eri osaan: häpeä-itseinhoon ja häpeä-nolostumiseen. Suomalaiset opiskelijat kokivat enemmän häpeä-itseinhoa kuin kolumbialaiset opiskelijat, kun taas kolumbialaiset kokivat enemmän häpeä-nolostumista kuin suomalaiset. Syyllisyyden tunteisiin kulttuurierot eivät vaikuttaneet. Yleisön läsnä ollessa häpeä-itseinhoa ja häpeä-nolostumista koettiin enemmän kummassakin maassa. Syyllisyyden suhteen asia ei aivan näin yksinkertainen ollut. Kun yleisöä ei ollut läsnä, syyllisyyden tunne oli kummassakin maassa samanlainen. Kun taas yleisö oli läsnä, kokivat kolumbialaiset merkitsevästi enemmän syyllisyyttä kuin suomalaiset. Tutkimustulokset tukevat osittain aiempaa tutkimusta, mutta merkittävää on kahden erilaisen häpeän löytyminen, mikä voi osaltaan selittää tutkijoiden aikaisemmat ongelmat häpeän ja syyllisyyden erojen määrittelyssä. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimusta siten, että yleisön koostumuksen ja reaktion vaikutus otettaisiin myös huomioon tutkittaessa näitä minätietoisuustunteita

Does Charter Competition Foster Entrepreneurship? A Difference-in-Difference Approach to European Company Law Reforms

We study how company law reforms, particularly the reduction or abolition of minimum capital requirements, in various European jurisdictions affect the decision of entrepreneurs to incorporate by means of a private limited liability company (LLC). Since the landmark rulings of the European Court of Justice (ECJ) in the years 1999, 2002 and 2003, entrepreneurs in the European Union (EU) have been able to choose the country of incorporation independently of their real seat. As a result, the proliferation of the UK private company limited by shares has posed a competitive threat to many European legislators. We analyze whether the reforms adopted in Spain, France, Hungary, Germany and Poland have promoted the popularity of domestic legal forms and encouraged entrepreneurship more generally. Using a difference-in-difference approach, we record a strong impact in both respects, especially if the minimum capital requirement was reduced or abolished