Synthesis of tenascin and laminin beta2 chain in human bronchial epithelial cells is enhanced by cysteinyl leukotrienes via CysLT1 receptor

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Cysteinyl leukotrienes (CysLTs) are key mediators of asthma, but their role in the genesis of airway remodeling is insufficiently understood. Recent evidence suggests that increased expression of tenascin (Tn) and laminin (Ln) β2 chain is indicative of the remodeling activity in asthma, but represents also an example of deposition of extracellular matrix, which affects the airway wall compliance. We tested the hypothesis that CysLTs affect production of Tn and Ln β2 chain by human bronchial epithelial cells and elucidated, which of the CysLT receptors, CysLT₁or CysLT₂, mediate this effect.</p> <p>Methods</p> <p>Cultured BEAS-2B human bronchial epithelial cells were stimulated with leukotriene D₄(LTD₄) and E₄(LTE₄) and evaluated by immunocytochemistry, Western blotting, flow cytometry, and RT-PCR. CysLT receptors were differentially blocked with use of montelukast or BAY u9773.</p> <p>Results</p> <p>LTD₄and LTE₄significantly augmented the expression of Tn, whereas LTD₄, distinctly from LTE₄, was able to increase also the Ln β2 chain. Although the expression of CysLT₂prevailed over that of CysLT₁, the up-regulation of Tn and Ln β2 chain by CysLTs was completely blocked by the CysLT₁-selective antagonist montelukast with no difference between montelukast and the dual antagonist BAY u9773 for the inhibitory capacity.</p> <p>Conclusion</p> <p>These findings suggest that the CysLT-induced up-regulation of Tn and Ln β2 chain, an important epithelium-linked aspect of airway remodeling, is mediated predominantly by the CysLT₁receptor. The results provide a novel aspect to support the use of CysLT₁receptor antagonists in the anti-remodeling treatment of asthma.</p

Private specialists as consultants to general practitioners

Suomenkielinen yhteenveto (3 s.).Potilaiden poliklinikkakäynnit ja vuodeosastohoito vähenivät, kun terveyskeskusten omalääkäreillä oli mahdollisuus lähettää potilaitaan alennetuin maksuin yksityisten erikoislääkärien vastaanotoille sairaalan poliklinikan sijaan. Tämä selvisi Kelan ja Turun kaupungin kolmevuotisessa kokeilussa. Siinä potilaat maksoivat yksityislääkärillä käynnistä sairaalan poliklinikkakäyntiä vastaavan summan ja Kela korvasi loput käynnin kustannukset. Kokeilu lisäsi terveyskeskusten omalääkärien erikoislääkäreille kirjoittamien lähetteiden määrää hieman. Omalääkärien potilailla oli vähemmän käyntejä sairaalan poliklinikalle kuin vertailuryhmässä tavallisten terveyskeskuslääkärien potilailla. Kokeilu ei kuitenkaan muuttanut väestön terveyspalvelujen kokonaiskäyttöä. Kokeiluun osallistuneiden terveyskeskuslääkärien mielestä kokeilu onnistui hyvin. Lääkärien mielestä se nopeutti potilaiden pääsyä hoitoon ja paransi hoidon laatua. Lääkärit myös uskoivat, että erikoislääkärillä käynnit tulivat edullisemmaksi kuin poliklinikkakäynnit. Vuorovaikutus erikoislääkärien kanssa parani, mikä edisti hoidon laatua ja kohensi terveyskeskusten lääkärien ammattitaitoa. Tutkimuksessa esitetään, että yksityisten erikoislääkärien konsultoiminen alennetuin hinnoin on hyvä keino kohentaa perusterveydenhuollon laatua sekä vähentää sairaalapalvelujen käyttöä. Julkaisu on englanninkielinen. Suomenkielinen yhteenveto (3 s.).8,50 euro

Yksityislääkärit omalääkäreinä : Raportti Kansaneläkelaitoksen omalääkärikokeilusta

Väestövastuisen toimintatavan laajentaminen sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittäminen ovat keskeisiä terveyspoliittisia tavoitteita. Kansaneläkelaitoksen rahoituksella kokeiltiin neljässä kaupungissa vuosina 1985-1993 toimintamallia, jossa yksityisinä ammatinharjoittajina työskennelleet lääkärit toimivat omalääkäreinä. Kaupungit osoittivat heille väestöt, joiden perusterveydenhuollon lääkäripalveluista he olivat vastuussa. Kokeiluun liittyi laaja arviointitutkimus, jonka päätulokset raportoidaan tässä teoksessa. Teoksessa kuvataan toiminnan toteutus ja toteutuminen, toimintaan kohdistuneet odotukset, muutokset lääkärien työskentelytavoissa ja toiminnasta koituneet kustannukset. Sen jälkeen tarkastellaan omalääkäritoiminnan vaikutuksia mm. lääkäripalvelujen käyttöön, hoidon jatkuvuuteen, potilastyytyväisyyteen ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksiin. Lopuksi arvioidaan kokeillun toimintamallin soveltuvuutta osaksi maamme terveydenhuoltojärjestelmää.Loppuunmyyt