Insights into Preservation of Blood Biomarkers in Biobank Samples

Peer reviewe

Vitamin D intake, serum 25-hydroxyvitamin D status and response to moderate vitamin D3 supplementation: a randomised controlled trial in East African and Finnish women

Insufficient vitamin D status (serum 25-hydroxyvitamin D (S-25(OH)D)0·05 for differences between ethnic groups). In conclusion, high prevalence of vitamin D insufficiency existed among East African women living in Finland, despite higher vitamin D intake than their Finnish peers. Moderate vitamin D3 supplementation was effective in increasing S-25(OH)D in both groups of women, and no ethnic differences existed in the response to supplementation.Peer reviewe

Safety of Vitamin D Food Fortification and Supplementation: Evidence from Randomized Controlled Trials and Observational Studies

The safety considerations of food-based solutions for vitamin D deficiency prevention, such as fortification and supplementation, are critical. On the basis of collective data from 20 randomized controlled trials (RCTs) and 20 national healthy surveys, as well as prospective cohort studies (PCSs) across the ODIN project (“Food-based solutions for optimal vitamin D nutrition and health through the life cycle”, FP7-613977), we analyzed the potential safety issues arising from vitamin D intakes and/or supplementation. These adverse consequences included high serum 25-hydroxyvitamin D (S-25(OH)D) concentrations (>125 nmol/L), high serum calcium concentrations, and vitamin D intakes in excess of the tolerable upper intake levels (ULs). In the RCTs (n = 3353, with vitamin D doses from 5–175 µg/day), there were no reported adverse effects. The prevalence of high S-25(OH)D wa

Teini-ikäisten tyttöjen ruokaturva Zambézian kaupungeissa ja maaseudulla

Johdanto Riittämätön ravinnonsaanti haittaa lasten fyysistä ja psyykkistä kasvua. Se myös heikentää Saharan eteläpuoleisen Afrikan tuottavuutta ja taloudellista kehitystä. Erityisen heikossa asemassa ovat lapset ja hedelmällisessä iässä olevat naiset johtuen nopean kasvun, raskauden ja imetyksen aiheuttamista vaatimuksista. Yleensä ruokaturvattomuus johtuu fyysisestä tai taloudellisesta ruoan hankintamahdollisuuden puuttumisesta ja on näin ollen läheisesti yhteydessä köyhyyteen sekä kestävien elinkeinojen ja turvaverkostojen puuttumiseen. Kaupungistumisen myötä monien afrikkalaisten elinkeinot, ruokatottumukset ja elämäntyyli ovat muuttuneet. Koska elämä kaupungeissa poikkeaa monin tavoin elämästä maaseudulla, myös ruokaturva ja sen taustalla olevat tekijät voivat olla erilaiset kaupungissa ja maaseudulla. Tällöin myös ruokaturvaohjelmat tulee suunnitella asuinpaikan mukaan ja kohdistaa voimavarat tarpeen mukaan. Harvat tutkimukset kuitenkaan tarkastelevat ruokaturvaa yhtä aikaa kaupungissa ja maaseudulla, mistä johtuen ruokaturvan erilaisuudesta näissä eri asuinympäristöissä on vähän tietoa. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää teini-ikäisten tyttöjen ruokaturvan taso Zambézian maakunnan maaseudulla ja kaupungeissa sekä tarkastella onko ruokaturva erilainen maaseudulla ja kaupungeissa. Lisäksi selvitetään mitkä tekijät ovat yhteydessä hyvään ruokaturvaan ja ovatko siihen yhteydessä olevat tekijät erilaisia näissä asuinympäristöissä. Aineisto ja menetelmät Tämä pro gradu -tutkielma on osa suomalais-mosambikilaista yhteistyöprojektia: Teini-ikäisten tyttöjen ravitsemus ja ruokavalio Zambéziassa (Estudo do Estado Nutricional e da Dieta em Raparigas Adolescentes na Zambézia). Tutkimus selvittää 15–18-vuotiaiden teinityttöjen ravitsemustilaa, ruokavaliota ja ruokaturvaa maaseudulla ja kaupunkiympäristössä Zambézian maakunnassa, ennen sadonkorjuuta ja sadonkorjuun jälkeen. Tämä osatutkimus perustuu ennen sadonkorjuuta tammi-helmikuussa 2010 kerättyyn aineistoon (n=277). Ruokaturvaa mitattiin Household Food Insecurity Access Scale (HFIAS) -kyselylomakkeella. Taustatietohaastattelusta poimittiin ruokaturvan kannalta mielenkiintoiset tekijät ja tarkasteltiin niiden yhteyttä ruokaturvaan. Tulokset Ruokaturvan havaittiin olevan huomattavasti parempi maaseudulla kuin kaupungissa. Maaseudulla kotieläimiä omistavat perheet kuuluivat harvemmin huonoon ruokaturvaluokkaan, kuin perheet jotka eivät omistaneet eläimiä. Kaupungissa ylimmässä varallisuustertiilissä olevat perheet kuuluivat keskimmäisessä varallisuustertiilissä olevia harvemmin huonoon ruokaturvaluokkaan. Maaseudun ja kaupungin välillä havaittavaa eroa ruokaturvassa selitti varallisuus. Johtopäätökset Maaseutua ja kaupunkeja tulisi ruokaturvatutkimuksissa käsitellä erillisinä tutkimuskohteina. Erilaiset ruokatottumukset saattavat vaikuttaa koettuun ruokaturvaan kaupungeissa ja maaseudulla. Ruokaturvan taustatekijät ovat myös erilaiset, jolloin ruokaturvattomuuden poistaminen vaatii eri toimintatapoja asuinpaikasta riippuen. Varallisuudella saattaa olla suurempi merkitys ruokaturvan kannalta kaupungeissa kuin maaseudulla. Varallisuuden ja ruokaturvan välisen yhteyden selvittäminen kaupungissa ja maaseudulla vaatii kuitenkin luotettavan varallisuusmittarin. Vuodenaika tulisi ottaa huomioon aiempaa paremmin kun tutkitaan kroonista ruokaturvattomuutta. Ruokaturvatutkimuksissa tulisi kerätä tietoa myös ruokavalion monipuolisuudesta ja tehdä antropometrisiä mittauksia, jotta ruokaturvasta saataisiin kokonaisvaltainen kuva

Korkeakoulujen ruotsin opettajat yhteistyössä: ROKK-hanke

ROKK-hanke (Ruotsin opetuksen kehittäminen korkeakouluissa) on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kielikeskusten ruotsin opettajien yhdessä toteuttama kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut ruotsin kielen opetuksen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen korkeakouluopetuksessa. Tähän tavoitteeseen on pyritty keskittymällä kolmeen pääteemaan, jotka ovat olleet joustavat oppimispolut, integrointimallit ja arviointikäytänteet. Näihin kaikkiin teemoihin on luotu suosituksia ja malleja, joita kaikki korkeakoulujen ruotsin opettajat ja soveltaen myös muiden kielten opettajat voivat hyödyntää omassa opetuksessaan.</p