Presenting the networked home: a content analysis of promotion material of Ambient Intelligence applications

Ambient Intelligence (AmI) for the home uses information and communication technologies to make users’ everyday life more comfortable. AmI is still in its developmental phase and is headed towards the first stages of diffusion. \ud Characteristics of AmI design can be observed, among others, in the promotion material of initial producers. A literature study revealed that AmI originally envisioned a central role for the user, convenience that AmI offers them and that attention should be paid to critical policy issues such as privacy and a potential loss of freedom. A content analysis of current promotion material of several high-tech companies revealed that these original ideas are not all reflected in the material. Attributes which were used most in the promotion material were ‘connectedness’, ‘control’, ‘easiness’ and ‘personalization’. An analysis of the pictures in the promotion material showed that almost half of the pictures contained no humans but appliances. These results only partly correspond to the original vision on AmI, since the emphasis is now on technology. The results represent a serious problem, since both users, as well as critical policy issues are underexposed in the current promotion material

Machine Understanding of Human Behavior

A widely accepted prediction is that computing will move to the background, weaving itself into the fabric of our everyday living spaces and projecting the human user into the foreground. If this prediction is to come true, then next generation computing, which we will call human computing, should be about anticipatory user interfaces that should be human-centered, built for humans based on human models. They should transcend the traditional keyboard and mouse to include natural, human-like interactive functions including understanding and emulating certain human behaviors such as affective and social signaling. This article discusses a number of components of human behavior, how they might be integrated into computers, and how far we are from realizing the front end of human computing, that is, how far are we from enabling computers to understand human behavior

Chata Sia “I am Choctaw”. Using Images as a Methodology for Cultural and Technological Discourse

Unlike positivist quantitative designs, many qualitative researchers tend to dive right into data collection without benefit of an exploratory study or other pilot study. The purpose of this paper is twofold: (1) to share an image-based methodology adapted from a community strategic planning process and applied to an exploratory study of one native American tribes reaction to cultural images and\ud ICT’s, and (2) to share the many benefits of a pilot study in advance of a larger qualitative research study, including opportunities for discourse around ICT’s in relation to local culture

Construction IT in 2030: a scenario planning approach

Summary: This paper presents a scenario planning effort carried out in order to identify the possible futures that construction industry and construction IT might face. The paper provides a review of previous research in the area and introduces the scenario planning approach. It then describes the adopted research methodology. The driving forces of change and main trends, issues and factors determined by focusing on factors related to society, technology, environment, economy and politics are discussed. Four future scenarios developed for the year 2030 are described. These scenarios start from the global view and present the images of the future world. They then focus on the construction industry and the ICT implications. Finally, the preferred scenario determined by the participants of a prospective workshop is presented

Kehollistuneet vuorovaikutuskoreografiat. Kinesteettinen lähestymistapa älykkäiden ympäristöjen suunnitteluun

Research investigates interaction design through application of the concept of choreography. Special attention is paid to assess what kind of influences technological designs have on the user’s body and movements. Choreographic approach to interaction design emphasizes the felt experience of movement as content to interaction design and offers methods for conducting multi-level choreographic analysis. The concept of kinesthesia, which refers to the felt sensation of movement, is regarded as the foundational concept for both understanding and realizing the choreographic analysis. Choreographic method is applied in studying a future vision of intelligent information and communication environments. Intelligent environment refers to development where objects in everyday environments become connected and form a communicating-actuating network that possess abilities to collect information on the environment and of its users, and enables processing of this information for serving the user’s needs. The research data consists of two visions on intelligent environments in video format, introduced by Microsoft. Visions are analyzed through choreographic analysis with intention to investigate interactions between the user, the intelligent environment and the computer system. Micro level choreography analysis focuses on how the user experiences choreographies as movement continuums. Also local level choreographies that address the broader interaction context will be analyzed. Task based analysis focuses on two functions, first, sending and fetching digital information and, second, real time re-modelling of data and visualizations. Phenomenological methodology that enabled embodiment of the choreographies through dancing was applied in the analysis. Dancing aimed at internalizing the choreographies and enabled the analysis of felt sensation of movement. Key finding of the study is that choreographic analysis and hermeneutics of the body work well to be utilized in tandem in conducting a case study research on intelligent ICT environments. Dancing is considered as choreographic practice that provides understanding on the unfolding of interactions in space, time and movement. Furthermore, dancing integrates the designer’s explicit technological information to the design context and highlights the kinesthetic dimension of interaction. Presented methods provide relevant support for defining technological systems in intelligent ICT environments that are grounded in the embodied experience of interaction. I suggest that ‘dancing as choreographic practice’ is to be applied in user-centered design of intelligent information and communication environments.Tutkimus tarkastelee vuorovaikutussuunnittelua koreografian käsitteen kautta. Koreografinen lähestymistapa tarkastelee teknologian kokonaisvaltaista ohjausvaikutusta käyttäjän liikkeeseen teknologian käyttötilanteessa. Koreografinen suunnitteluote korostaa liikkeen kokemuksen huomioimisen tärkeyttä vuorovaikutussuunnittelussa ja tarjoaa menetelmiä monitasoisen vuorovaikutusanalyysin toteuttamiseen. Kinestesian käsite, jolla tarkoitetaan liikkeen kokemista kehossa, nousee yhdeksi koreografisen lähestymistavan keskeisistä käsitteistä. Sovellan koreografista menetelmää tulevaisuuden älykästä informaatio- ja kommunikaatioympäristöä kuvaavan vision tutkimiseen. Älykkäällä ympäristöllä viittaan kehityskulkuun, jossa jokapäiväisissä ympäristöissämme läsnä oleva teknologia verkottuu, kykenee keräämään ja jakamaan tietoa ympäristöstä ja käyttäjistä sekä mahdollistaa tiedon jalostuksen käyttäjän tarpeita palvelevalla tavalla. Aineistona on käytetty Microsoftin teknologiavisioita, joissa esitetyt kuvaukset älykkäistä ympäristöistä sekä esimerkit käyttäjän ja teknologian välisistä liikkeellisistä vuorovaikutuksista nousevat analyysin kohteeksi. Analyysissa keskitytään ensinnäkin käyttäjän toteuttamien mikroliikkeiden jatkumon kokemuksen analyysiin. Toiseksi analysoidaan yksilön kokemusta paikallisen tason koreografioissa. Tällä analyysitasolla huomiota kiinnitetään teknologista vuorovaikutusta laajemman vuorovaikutustapahtuman kontekstiin jolloin mm. sosiaaliset tapahtumat ja tilan vaikutus vuorovaikutukseen tulevat huomioiduksi. Analyysi toteutetaan tehtäväperusteisena ja analyysi käsittää kaksi toimintoa: tiedostojen jakaminen ja vastaanottaminen sekä datan ja visualisointien muokkaus. Toteutin tutkimuksen nojaten fenomenologiseen metodologiaan, joka mahdollisti koreografioiden henkilökohtaisen omaksumisen tanssin eli tutkimuksen kohteena olevien vuorovaikutustapojen kehollisen harjoittamisen kautta. Teknologiavisioissa esitetyn liikemateriaalin perusteella jäsentyi koreografia, jonka tanssiminen mahdollisti liiketiedon sisäistämisen ja vuorovaikutusten kehollisesti koettujen ulottuvuuksien arvioinnin. Tutkimus osoitti koreografisen analyysin ja osittain tanssimalla toteutetun ruumiin hermeneuttisen lähestymistavan soveltuvan hyvin sovellettavaksi yhdessä älykästä ympäristöä käsittelevässä tapaustutkimuksessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä koreografisen menetelmän ja vuorovaikutusten kehollisen harjoittamisen todetaan auttavan suunnittelijaa tilassa, ajassa ja liikkeessä tapahtuvien vuorovaikutusten jäsentämisessä, ja arvioimaan miten teknologisen järjestelmän suunnitteluratkaisut vaikuttavat käyttäjän kehoon ja liikkeeseen vuorovaikutustapahtumassa. Esitän ’tanssimista koreografisena käytäntönä’ sovellettavaksi älykkäiden ympäristöjen käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmänä

Machine Analysis of Facial Expressions

No abstract