Towards a Computational Model of Dramatic Tension

One of the approaches to generate narrative consists in modeling narrative in terms of a deep structure, as introduced by narrative theories in the middle of the 20th century. This papers revisits this computational approach, and raises the central issue of dramatic tension: Would it be possible to build a computational model of dramatic tension, where tension could be managed according to the well known ascending/descending dramatic curve? The paper describes a new computational model of narrative, based on a set of structural narrative elements (goals, tasks, obstacles, side-effects), a hierarchical and modular approach, a paradox-based model of dramatic tension and a solution for managing endings. The papers illustrates this theoretical model with a full example

Novel Dramatic and Ludic Tensions Arising from Mixed Reality Performance as Exemplified in Better Than Life

We observe that a Mixed Reality Performance called Better Than Life gave rise to novel dramaturgical and ludic possibilities that have not been observed elsewhere. Mixed Reality Performance is an emergent genre that takes many forms, in this case a live experience for a small group of physical participants (PP) and a larger group of online participants (OP). Both groups were offered individual and collective interactions that altered the narrative in real time. A mixed methodology approach to data generated during the performance has identified two key moments where both physical and online participant groups are split into many subgroups by ongoing live events. These events cause tensions that affect the trajectories of participants that make up their experience. Drawing on literary, theatre, cinema and digital game criticism we suggest that the possibilities for engagement in Mixed Reality Performance are exponentially greater than those available to previous media

Interactive Digital Narratives. Counter-Hegemonic Narratives and Expression of Identity

INTERACTIVE DIGITAL NARRATIVES Counter-Hegemonic Narratives and Expression of Identit

"He ovat Suomen vaarallisimmat naiset" : Naisrikollisista muodostuvat narratiivit journalistisissa uutismedioissa

Nainen on poikkeuksellinen rikoksentekijä, sillä tilastojen mukaan rikolliset ovat yleisimmin miehiä. Siksi voidaan ajatella, että naispuoliseen henkirikoksen tehneeseen henkilöön suhtaudutaan yhteiskunnassamme ristiriitaisesti. Tämä suhtautumistapa välittyy niihin viesteihin, joita naisrikollisista tuotetaan. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan viiden journalistisen uutismedian muodostamia narratiiveja viidestä naispuolisesta henkirikoksen tehneestä henkilöstä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan näiden narratiivien affektiivisuutta eli sitä, miten ne välittävät tunteita. Tutkimuksessa ollaan myös kiinnostuneita siitä, miten viisi journalistista uutismediaa (Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, MTV ja Yle) eroavat toisistaan uutisten narratiivisuutta ja affektiivisuutta tarkasteltaessa. Tutkimusaineisto koostuu 809 uutisartikkelista, jotka on kirjoitettu tutkimuksen kohteena olevista naisrikollisista. Nämä artikkelit on julkaistu aikavälillä 8.12.1998–10.4.2023. Tutkimusmenetelmänä käytetään narratiivista analyysia. Tutkimuksen teoreettisena taustana taas toimivat narratiiveihin ja affekteihin keskittyvät näkökulmat. Tutkimuksessa havaitaan, että uutiset muodostavat jokaisesta tutkimuksen kohteena olevasta naisrikollisesta koherentin tarinan. Näissä tarinoissa on havaittavissa kuusi toistuvaa elementtiä, jotka rakentavat niiden narratiivisuutta. Näitä elementtejä ovat tarinallinen ilmaisu, naiseuden korostaminen, negatiivisiksi miellettävien nimitysten käyttäminen, rikoksentekijöiden luonteenpiirteiden korostaminen, kuvien ja videoiden käyttäminen sekä yhteiskunnan kritisoiminen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että naisista muodostuvat narratiivit ovat yksityiskohtaisia, havainnollisia ja usein myös dramaattisia. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan kahdeksan erilaista keinoa, jotka rakentavat uutisten affektiivisuutta. Näitä keinoja ovat asioiden toistaminen, tuttujen ja samaistusta herättävien elementtien käyttäminen, tarinallisuuden hyödyntäminen, tunteiden suora nimeäminen, kuvien ja videoiden hyödyntäminen, kansalaisten kokemusten esille nostaminen, huomiota herättävän ulkoasun käyttäminen ja yhteiskunnallisiin ongelmiin viittaaminen. Affektiivisuus tekee uutisista samaistuttavampia sekä myös tunnekokemuksiin kutsuvia ja yleisön tunnereaktioita ohjailevia. Tutkimuksessa selviää myös, että Iltalehden, Ilta-Sanomien sekä MTV:n uutiset ovat narratiivisimpia ja affektiivisimpia. Sen sijaan Yle ja Helsingin Sanomat pitäytyvät neutraalimmassa uutisointityylissä. Aineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että myös Yle ja Helsingin Sanomat hyödyntävät uutisoinnissaan silloin tällöin tarinallista ja tunteita herättävää uutisointitapaa