Menetelmiä autismikirjon lapsen leikin tukemiseen

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tehokkaita menetelmiä, joita erityisesti toimintatera-peutit voivat käyttää työskennellessään autistisen lapsen kanssa. Tarkoituksena oli kerätä menetelmiä autismikirjon lapsen leikin tukemiseen. Autismikirjon lapsen kielen ja puheen kehitys sekä kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys on usein viivästynyt. Erilainen kehityskulku heijastuu myös leikkitaitoihin. Autismikirjon lapsen leikki on usein kaavamaista eikä hän omaksu leikin sosiaalista merkitystä. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa löydettiin seuraavista tie-tokannoista: Cinahl with full text, Janet: Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto ja OTsee-ker. Käytimme englanninkielisiä hakusanoja: therap*, play*, occupation*, communica-tion*, childr*, autism* ja visual*. Aineiston haussa käytettiin sisäänottokriteereinä seuraa-via: julkaisuvuosi 2007–2017, Full text, 2-5 – vuotiaat ja Academic journal. Kirjallisuuskat-saukseen valittiin neljä tiedonlähdettä, joissa esiteltiin erilaisia menetelmiä autistisen lap-sen leikin tukemiseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla löydettiin seuraavat menetelmät: Learn to Play, käsikirjoitettu leikki, videolta mallintaminen sekä Pivotal Response Training (PRT). Kolmessa menetel-mässä käytetään hyväksi sitä, että autistisen henkilön on helpompi vastaanottaa visuaalista informaatiota auditiiviseen verrattuna. Tutkimuksissa oli visualisoitu leikki tai leikin ohjeet käyttämällä kuvia, videoita tai näyttelemistä. Myös leikkitovereiden käyttäytyminen oli suuressa osassa eri menetelmiä. Autististen lasten kanssa leikkivillä normaalisti kehittyvillä vertaislapsilla on menetelmissä suuri rooli leikkiin rohkaisemisessa ja heitä opetetaan au-tistisen leikkitovereiden kanssa leikkimiseen.The aim of the thesis was to find effective methods that could be used by occupational therapists. The purpose was to find interventions for supporting the play of children with the autism spectrum disorder (ASD). Children with ASD often have delays in the development of their social-interaction, language learning and cognition. Delays in development are also reflected on the children’s play. Children with ASD are not able to adopt the social meaning of play, and their play might be repetitive. The research method was a narrative literature review. The data was found in the follow-ing databases: Cinahl with full text, OTseeker and JAMK University of Applied Sciences li-brary. English words, therap*, play*, occupation*, communication*, childr*, autism* and visual*, were used in the search. The inclusion criteria were: publication year 2007-2017, Full text, age group 2-5 and academic journal. Four sources of information were in-cluded in the review. The source material introduced interventions that can be used to support the play of children with ASD. The following interventions were found: Learn to Play, Script play, Video modelling and Pivotal Response Training (PRT). Three of the interventions utilized strong visual processing of children with ASD. Play and instructions were visualized by using photographs, video or acting. Peer behaviour was also in a big role in the studies. Peer children with normal development have an important role in encouraging ADS-children’s play when they are trained to play with the ASD-children

13–15-vuotiaiden suomalaisten nuorten käden puristusvoimat : Viitearvot Jamar Plus+ Digital -puristusvoimamittarille

Opinnäytetyön aiheena oli määrittää viitearvot suomalaisten 13–15-vuotiaiden nuorten puristusvoimille. Puristusvoimat mitattiin Jamar Plus+ Digital -puristusvoimamittarilla. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä HUS Hyks Lasten ja nuorten sairaudet -yksikössä työskentelevien toimintaterapeuttien kanssa, joilla oli tarve puristusvoimien viitearvoille. Opinnäytetyö on jatkoa aiemmin määritellyille 7–12-vuotiaiden suomalaisten lasten puristusvoimien viitearvoille. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin. Puristusvoimamittaukset toteutettiin kolmessa eri peruskoulussa, kolmessa eri maakunnassa. Mittauksiin osallistui 85 13–15-vuotiasta nuorta. Aineistona kerättiin käden puristusvoimien lisäksi ikä, sukupuoli, paino, pituus sekä käsidominanssi. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää luotettavat viitearvotaulukot työelämän tarpeeseen. Työssä selvitettiin myös, onko dominantin käden puristusvoimassa merkitsevä ero ei-dominantin käden puristusvoimaan, onko painoindeksillä vaikutusta puristusvoimaan sekä miten puristusvoima kehittyy 13–15 vuoden iässä. Opinnäytetyön tulokset esitettiin graafisesti ja numeerisesti taulukoiden ja kuvioiden avulla. Puristusvoimamittausten tulokset osoittivat, että dominantin ja ei-dominantin käden puristusvoiman välillä on tilastollisesti merkitsevä ero molemmilla sukupuolilla, kaikissa tutkimuksen ikäryhmissä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikissa ikäluokissa ja molemmilla sukupuolilla puristusvoimaa mitattaessa saatua tulosta verrataan käsidominanssin mukaan. Painoindeksin todettiin korreloivan voimakkaasti puristusvoiman kanssa. Painoindeksin kasvaessa myös puristusvoima kasvoi. Poikien ja tyttöjen väliset puristusvoimaerot alkoivat näkyä selkeämmin 12 ikävuoden jälkeen, pojilla voiman kasvun kiihtyen nopeammin. Suomalaisista 13–15-vuotiaiden nuorten käden puristusvoimien viitearvoista hyötyvät kaikki työssään puristusvoimia mittaavat toimintaterapeutit. Otoksen ollessa pieni suhteessa perusjoukkoon, tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, mutta kuitenkin luotettavina. Tämän vuoksi lisätutkimukset 13¬–15-vuotiaiden käden puristusvoimista suuremmalla otannalla olisivat hyödyllisiä. Jatkossa aihetta voisi myös tutkia 16–18-vuotiaiden puristusvoimien osalta tai tutkia vasen- ja oikeakätisten puristusvoimien voimaeroja.The aim of this thesis was to define reference values of hand grip strength for 13 to 15-year-old Finnish adolescents. Grip strengths were measured by Jamar Plus+ Digital -Hand Dynamometer. The thesis was accomplished with the occupational therapists of HUH Children and Adolescents department who had a need for Finnish reference values. This thesis follows up reference values of hand grip strength defined for 7 to 12-year-old children. The thesis was conducted by using quantitative methods. Data for the study was collected in three different comprehensive schools in three different regions in Finland. 85 adolescents participated in the study. As data age, gender, height, weight and handedness were collected in addition to grip strength measurements. The goal of the thesis was to define reliable reference values for occupational therapists. The goals were also to find out if there is a significant difference in grip strengths between dominant and non-dominant hands, how body mass index (BMI) affects grip strength and how grip strength increases between the ages of 13 and 15. The results of this thesis are demonstrated graphically and numerically by using charts and figures. The results showed that there is a significant difference in grip strength between a dominant and non-dominant hand in all age groups and in both genders. There-fore, it is important to compare grip strength results considering the handedness. The re-sults also showed that body mass index strongly correlates with grip strength, indicating that a higher body mass index correlates to a stronger grip strength. The difference in grip strengths between boys and girls was more visible after the age of 12 when boys’ strength started to increase faster. Reference values of Finnish 13 to 15-year-old adolescents are useful for occupational therapists who measure grip strengths. When sample is low in relation to universe the results cannot be considered completely valid even though they are reliable. Henceforth, further studies with greater sampling would be needed. It would also be useful to define reference values of grip strength for 16 to 18-year-old adolescents or research if there is a difference in grip strength between right and left-handed people

CP-vammaisen nuoren osallistumista edistävä toimintaterapia : Integroitu kirjallisuuskatsaus

Toimintaterapiassa pyritään mahdollistamaan nuoren osallistuminen hänelle merkityksellisiin toimintoihin tavoitellen itsenäistä elämää. CP-vammaisten nuorten toiveet aikuistumiseen liittyen ovat samanlaisia kuin kenen tahansa nuoren toiveet. Niiden toteutuminen vaatii kuitenkin kuntoutuksellista tukea, jolla pyritään mahdollistamaan nuoren aktiivisen toimijan rooli. Osallistuminen toimintaan johtaa tyytyväisyyteen ja pystyvyyden tunteen lisääntymiseen. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Vaikuttavat tavat -hankkeen (VATA) kanssa, ja yhteistyökumppanina toimi Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus. Työn tarkoituksena oli integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata, minkälaisia interventioita käytetään toimintaterapiassa CP-vammaisten nuorten osallistumisen edistämiseksi, itsestä huolehtimisen, vapaa-ajan ja levon toimintakokonaisuuksissa. Aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: EBSCOhost (Elite ja Cinahl), Melinda, Aleksi, BIO-MED Central, PUBMED/Medline, Canchild-sivuston CP-net, Medic, Arto, Cocharane library/ terveysportti, Ebrary ja CP-portaali, OTSeeker ja OTDBASE. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 7 tutkimusta kansainvälisistä tieteellisistä julkaisuista. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa nuorten osallisuuteen vaikuttavina interventiomenetelminä CP-vammaisilla nuorilla painottuivat kotiympäristössä tapahtuva interaktiivinen harjoittelu, virtuaaliympäristön hyödyntäminen, motivointiin perustuva kaksikätinen harjoittelu ja motivoitu käden käyttö, sekä taidepainotteiset menetelmät, kuten teatteritaitojen harjoitteluohjelma. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että interventioista tarvitaan lisätutkimuksia, jotta ne olisivat näyttöön perustuvia. Tutkimuksissa interventioiden vaikuttavuutta on selvitetty haastattelemalla vanhempia ja nuorten äänen kuuluminen on vähäisessä roolissa. Vanhempien mukana olo osana intervention toteutumista on oleellinen. Toimintakokonaisuuksista vapaa-aika korostuu merkittävänä osallisuuteen liittyen.Enabling participation and gaining independency is aim of occupational therapy with adolescents. Adolescents with cerebral palsy have same kind of expectations and hopes for future as adolescents without limitations wanting to participate in meaningful occupations. Occupational participation leads to increased satisfaction and self-efficacy. Our thesis is a part of the VATA project which aims to develop evidence-based practices in social and health care. The method of this study was integrated literature review. The data was analyzed by using the content analysis method. The purpose of this study was to find out what kinds of interventions are used in occupational therapy to promote participation among adolescents with cerebral palsy in the following areas of occupation: self care, leisure and rest. The material was gathered from several electronic databases: EBSCOhost (Elite ja Cinahl), Melinda, Aleksi, BIOMED Central, PUBMED/Medline, Canchild CP-net, Medic, Arto, Cocharane library/ terveysportti, Ebrary, Google Scholar, CP-portaali, OTSeeker and OTDBASE. Seven studies were selected for literature review and the data was analyzed using a qualitative content analysis. According to the results of the literature review, the following interventions were found: interactive home-based training, virtual reality, bimanual training, constraint-induced movement therapy and art-based therapy. In conclusion, more research is needed to be efficient. Effectiveness of the interventions is measured by interviewing mainly parents and the voice of adolescents is limited. Parents’ participation in interventions is essential. According to the results leisure was the most occurring area of occupation

CP-vammaisille lapsille ja nuorille suositellut toimintakyvyn arviointimenetelmät toimintaterapiassa

Toimintaterapiassa keskitytään osallistumisen mahdollistamiseen yksilölle merkityksellisissä toiminnoissa. CP-vammaisille lapsille ja nuorille suositellut arviointimenetelmät ovat tavallisesti painottuneet ICF-luokituksen kehon ja ruumiin toimintoihin. WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen julkaisemisen jälkeen kuntoutuksessa ja tarkemmin toimintakyvyn arvioinnissa ollaan yhä kiinnostuneempia yksilön suorituksista ja osallistumisesta. Toimintaterapiassa on jo pitkään ollut käytännön työn malleja, kuten Inhimillisen toiminnan malli, jossa keskiössä ovat toiminnallinen suoriutuminen sekä osallistuminen. Elämänlaadun käsite ei sisälly ICF-luokitukseen, mutta sen arvioinnin tarve nousee kuntoutusalan asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Opinnäytetyömme on osa VATA-hanketta. Yhteistyökumppaninamme toimi oppimis- ja ohjaamiskeskus Valterin Tervaväylän toimipiste Oulussa. Työn tarkoituksena oli integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla kerätä tietoa CP-vammaisille lapsille ja nuorille suositeltavista suoritusten, osallistumisen sekä elämänlaadun arviointimenetelmistä. Tutkimusaineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: Can Child, BioMedCentral, EBSCO, Elsevier Science Direct, Kuntoutusportti, OTseeker, OTDBASE, PubMed, SAGE Premier ja Google Scholar. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kansainvälisistä tieteellisistä julkaisuista yhteensä kymmenen tutkimusta, joista neljä oli määrällistä ja kaksi laadullista tutkimusta, kolme systemaattista kirjallisuuskatsausta ja yksi strukturoitu kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineistossa suositellaan kolmeatoista arviointimenetelmää CP-vammaisten lasten ja nuorten suoritusten, osallistumisen sekä elämänlaadun arviointiin toimintaterapiassa. Menetelmistä kymmenen arvioi osallistumista ja suorituksia ja kolme elämänlaatua. Jokaisen suositellun menetelmän reliabiliteetti sekä validiteetti oli todettu hyväksi. Toimintaterapeutit voivat hyödyntää kirjallisuuskatsauksessa suositeltuja menetelmiä käytännön työssään CP-vammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioinnissa.Occupational therapy focuses on abling participation in meaningful activities. Instruments recommended earlier to be used when assessing children and adolecents with cerebral palsy have mainly focused on assessing body functioning and structures. After the World Health Organization published the International Classification of Functioning, Disability and Health, there has been growing interest towards assessing an individual’s activity and participation. Although, in occupational therapy there has for a long time been practical models such as the Model of Human Occupation that consentrate on performance and participation. The concept of quality of life is not included in the ICF classification but the need for assessing it rises from recommondations made by rehabilitation experts. Our thesis is a part of the VATA project, which aims to develop evidence based practice in social and health care in Finland. The method of this study was integrated literature review. The data was analyzed by using content analysis method. The purpose of this study was to find recommended assessment tools to be used with children and adolescent with cerebral palsy when assessing their activity, participation and quality of life. Research material for this study was gathered from following databases: CanChild, BioMedCentral, EBSCO, Elsevier Science Direct, Kuntoutusportti, OTseeker, OTDBASE, PubMed, SAGE Premier and Google Scholar. Ten studies were accepted to this literature review from peer-evaluated publishers. Four quantitative and two qualitative studies, one structured review and two systematic reviews were included. According to the results of this study there are currently thirteen assessment tools recommended for children and adolecents with cerebral palsy when measuring their activity, participation and quality of life. Ten of these tools are developed for assessing performance and participation. Three tools are recommended for assessing quality of life. Each tool has good reliability and validity. Occupational therapists can use these tools in practice when evaluating activity, participation and quality of life with children and adolecents with cerebral palsy

Inhimillisen toiminnan malliin perustuvia työkyvyn arviointimenetelmiä toimintaterapiassa : Kirjallisuuskatsaus

Työelämän muutokset tuovat uusia haasteita työterveyshuollolle, minkä vuoksi työterveyshuoltolakia on uudistettu vastaamaan nykyisiä haasteita. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työkyvyn ylläpitämisen tukeminen. Työkyvyn arviointi on työkykyä edistävien ja sitä uhkaavien seikkojen arvioimista. Toimintaterapian opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Inhimillisen toiminnan malliin perustuvat toimintaterapeuteille kehitetyt työkyvyn arviointimenetelmät ennustavat työhön paluuta ja erottelevat työkykyyn vaikuttavia asioita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroitua kirjallisuuskatsausta, jonka aineistoksi valikoitui 19 tutkimusta. Aineiston analyysissä käytettiin sisällön analyysiä. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella työkyvyn arviointimenetelmillä Worker Role Interview (WRI), Work Environment Impact Scale (WEIS), Assessment of Work Performance (AWP) ja Dialogue about Working Ability (DOA) saadaan yksilöllistä tietoa henkilön työkyvystä ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Menetelmät soveltuvat erilaisille asiakasryhmille, arviointimenetelmillä voidaan luokitella asiakkaiden työkykyä eri tasoihin ja saada selville tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaan työhön paluuseen ja kuntoutumiseen. Tuloksista löytyy vastaavuuksia työterveyshuollon tehtäviin ja työterveyshuoltolain vaatimuksiin. Tällä hetkellä Suomessa käytetään lähinnä WRI-menetelmää. Kehitysehdotuksena on WEIS-, AWP- ja DOA- menetelmien kääntäminen suomen kielelle, jotta niiden käyttö voisi yleistyä suomalaisessa työkyvyn arvioinnissa. Työterveyshuollon lisäksi arviointimenetelmistä saadaan hyödyllistä tietoa sekä ennaltaehkäisevään että ammatilliseen kuntoutukseen.The Occupational Health Care Act has been revised to meet the current working life challenges. The aim of Occupational Health Care Act is to support the maintenance of work ability. Assessment of work ability contains assessment of promoting and inhibiting factors. The purpose of this study was to find out how the work assessment tools based on the Model of the Human Occupation (MOHO) predict and discriminate details about the ability to work. Integrative literature review was used as a method of this study including a total of 19 published articles. The data was analyzed using a qualitative content analysis. According to the results of the literature review the following work ability assessment methods Worker Role Interview (WRI), Work Environment Impact Scale (WEIS) Assessment of Work Performance (AWP) and Dialogue about Working Ability (DOA) give unique data of the ability to work and details affecting it. These methods are suitable for different kind of customer groups and can be used to sort out people into different levels according to their work ability. Methods help to figure out details affecting return to work and concerning rehabilitation. The results are in line with the tasks and requirements of the occupational health services and Occupational Health Care Act. At the moment mainly used method in Finland is WRI. As a developmental proposal we suggest the translation of WEIS, AWP and DOA methods in Finnish language to promote the usability of these methods in Finland. In addition to occupational health care these methods provide useful information also for preventative occupational health services and vocational rehabilitation

Kokeilemalla kohti osallisuutta : Asiakaslähtöisen ja osallistavan toimintaryhmän käynnistäminen turvapaikanhakijanaisille

Maailmanlaajuiset näkymät pakolaisten määrän lisääntymisestä, aiheuttavat myös Suomessa paineita asiakaslähtöisen vastaanottotoiminnan järjestämiseksi. Tampereen vastaanottokeskuksen toimeksiannosta oli tarkoitus selvittää, miten vastaanottokeskuksessa voi tukea turvapaikanhakijanaisten osallisuutta ja mitkä tekijät asiakaslähtöisyyteen vaikuttavat. Toimeksianto toteutettiin kokeilukulttuuriin perustuvana kehittämishankkeena, jonka tavoitteena oli käynnistää uusi toimintaryhmä yhteistyössä turvapaikanhakijanaisten kanssa. Lähtökohtana olivat asiakasosallisuuden näkökulmat, joita mukaillen naiset otettiin alusta asti suunnittelemaan toimintaa. Naisten tarpeita sekä käsityksiä omasta osallisuudestaan ja vastaanottokeskuksen asiakaspalvelusta selvitettiin ryhmähaastattelujen avulla. Lisäksi osallisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen vaikuttavia tekijöitä kartoitettiin toimintaympäristöä ja kehittämishankkeen prosessia havainnoimalla. Toiminnan käynnistämiseen kuului neljä suunniteltua ryhmätapaamista, joista kolme toteutui. Naisten ryhmätoiminnan käynnistämisprosessi toi esiin vastaanottokeskuksen toimintakulttuurin haasteita, joista suurimpina näyttäytyivät eri toimijoiden väliseen tiedonkulkuun ja raportointiin liittyvät ongelmat sekä käytettävissä olevien resurssien vähyys. Haastatteluaineistosta kävi ilmi, että kokemus palvelujen asiakaslähtöisyydestä vaihteli etnisestä ryhmästä toiseen. Osallisuutta lisäävinä tekijöinä nähtiin aktiviteettien pakollisuus ja ammatillinen hyödyllisyys sekä tulkkipalvelut. Kielimuurin ja kulttuuristen erojen vuoksi ei pidetty toimivana, että naiset itse järjestäisivät yhteisössä toimintaa, vaan aktiviteettien tulee olla ohjattuja ja valmiiksi järjestettyjä. Oma psyykkinen jaksaminen ja perheeseen liittyvien velvollisuuksien ensisijaisuus nähtiin osallisuutta estävinä tekijöinä. Vaimon ja perheenäidin roolit näyttäytyivät keskeisimpinä naisten toiminnallisia valintoja ohjaavina tekijöinä, joten asiakaslähtöisten ja osallisuutta tukevien aktiviteettien suunnittelu turvapaikanhakijanaisille vaatii koko perheen huomioimista asiakkaana.Global prospects for an increase in the number of refugees puts pressure on Finland to organize client-oriented services for asylum seekers. The task of the commissioner, the Tampere Reception Centre, was to find out how the reception centre can support the inclusion of asylum-seeking women and which factors influence the client orientation of services. The assignment was carried out as a cultural experimentation-based development project, with the aim of launching a new activity group in cooperation with the asylum-seeking women. The basis for the work was client involvement, and accordingly, women were involved from the beginning in the planning of activities. The women’s needs as well as perceptions concerning their own involvement and the client services of the reception centre were investigated through group interviews. In addition, factors affecting inclusion and the client orientation of services were mapped by observing the operating environment and the process of the development project. The launch of the operation included four planned group meetings, three of which were realized. The process of launching the women’s activity group revealed the challenges of the reception centre’s operational culture, most of which pointed to the flow of information and reporting between different entities and lack of resources. According to the interview data, the experience of the client orientation of services differed from one ethnic group to another. Regarded as factors contributing to inclusion were the compulsory nature and professional usefulness of activities, along with availability of interpreters. Because of the language barrier and cultural differences, it was not considered viable that women would organize activities in the community themselves, but rather these should be guided and prepared. The factors regarded as inhibitory were the women’s own psychological wellbeing and family obligations. The roles of wife and mother appeared to be the key factors guiding the women’s occupational choices, hence it is crucial to see the whole family as a client when planning client-oriented services and activities for asylum-seeking women in the reception centre

Vanhempien käsityksiä perhekeskeisen työotteen toteutumisesta lapsensa toimintaterapiassa

Tavoitteena oli toimeksiantaja Pajan Toimiva Oy:n toiveesta selvittää Pajan Toimiva Oy:n Kelan kuntoutuksessa olevien alle 18-vuotiaiden asiakkaiden vanhempien käsityksiä perhekeskeisen työotteen toteutumisesta lapsensa toimintaterapiassa. Määrällisen kyselytutkimuksen keinoin selvitettiin mitä vahvuuksia ja kehittämiskohteita vanhempien käsitykset osoittavat perhekeskeisen työotteen toteutumisessa Pajan Toimiva Oy:ssä. Kerätty aineisto analysoitiin määrällisesti tarkastellen muuttujien keskiarvoja, keskihajontoja sekä frekvenssi- ja prosenttijakaumia. Sähköinen kysely lähetettiin 56 vanhemmalle, joista 28 vanhempaa vastasi. Tuloksista ilmeni, että kokonaisuudessaan Pajan Toimiva Oy:n toiminta on vanhempien näkökulmasta hyvin perhekeskeistä. Kysely sisälsi perhekeskeisyyden teoriasta nousevia teemoja, joiden välillä on tuloksissa havaittavissa eroja. Erityisen vahvana näyttäytyi yhteen sovitettuun ja kokonaisvaltaiseen hoitoon viittaava teema, jonka aihealueita ovat lapsen kaikkien tarpeiden huomioiminen, pidempiaikaiset terapiasuhteet, eri tahojen yhteneväinen työskentely sekä ymmärrettävä ja selkeä tiedon jakaminen. Sen sijaan selkeästi heikoimmaksi teemaksi osoittautui yleisen tiedon välittämiseen liittyvä teema, jonka aihealueita ovat tiedonjako erilaisiin palveluihin ja lapsen vammaan liittyen, koko perheen tiedottaminen sekä tiedonhankintaan ja vertaistuen piiriin ohjaaminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Pajan Toimiva Oy:n työote on vanhempien käsitysten mukaan valtaosin perhekeskeistä, mutta myös selkeitä kehityskohteita on erityisesti liittyen yleisen tiedon jakoon.At the request of the assignor, Pajan Toimiva Oy, the aim of the study was to research parental perceptions regarding the effectiveness of the family-centered approach to occupational therapy their children (18 years and younger) received. The rehabilitation of the children whose parents took part in the study was provided by Kela (The Social Insurance Institution of Finland). The research was conducted with a quantitative questionnaire to determine parents’ perceptions regarding the strengths and challenges of the family-centered therapy provided by Pajan Toimiva Oy. The descriptive data were analyzed quantitatively focusing on the mean and standard deviations, as well as frequency and percentage distributions. Out of 56 parents, 28 responded to the electronic questionnaire. The findings revealed that the care provided by Pajan Toimiva Oy is very family-centered, according to parents. Based on the theory of family-centeredness, the questionnaire contained different themes, the assessment of which differed quite significantly one from another. Coordinated and comprehensive care, which was rated the strongest, contained areas concerning all needs of the child, long-term therapy relationships, co-operation between different people, as well as providing comprehensible and clear information. Providing general information, which was rated the weakest, included themes regarding the distribution of information to the whole family concerning different services, the disability of the child, finding new information and guidance in finding peer support. In conclusion, it can be stated that, according to the perceptions of parents, the care provided by Pajan Toimiva Oy is mostly family-centered, but clear areas for improvement can be found regarding the distribution of general information to parents

Arjessa osallistumalla eheäksi - terapeuttinen toiminta nuorten mielenterveystyössä

Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisimpia nuoruusikäisten terveysongelmia. Tunne-elämän ja käyttäytymisen oireilu ovat sellaisenaan osa tavanomaista nuoruusikän kehitystä, minkä vuoksi on tärkeä osata arvioida, milloin kyse on mahdollisesti jostain vakavammasta. Toimintaterapiassa nuoren toimintakyvyssä, osallistumisessa ja suoriutumisessa tapahtuneet muutokset aiempaan verrattuna ovat tärkeitä tekijöitä arvioitaessa tilanteen vakavuutta ja mahdollista mielenterveyden häiriötä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata mielenterveyden häiriöiden vaikutusta nuoruusikäisen arkeen ja toimintakykyyn sekä selvittää, millaista on näyttöön perustuva toimintaterapia nuoruusikäisten kanssa, joilla on arjen toimintakykyä heikentäviä mielenterveyden häiriöitä. Opinnäytetyön tutkimusmetodina on kartoittava kirjallisuuskatsaus. Aineistonvalintaprosessin ja sisäänottokriteerien perusteella kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän artikkelia. Aineiston käsittelyn ja analyysin pohjalta on laadittu teemoittelu, jonka avulla kirjallisuuskatsauksen tulokset esitetään. Kirjallisuuskatsauksen perusteella nuoruusikäisten, joilla on toimintakykyä heikentävä mielenterveyden häiriö, toimintaterapiassa tulisi keskittyä vanhempien osallistumisen tukemiseen sekä nuoren toimintakyvyn ylläpitämiseen luonnollisissa ympäristöissä mielenterveyden häiriöstä tai diagnoosista huolimatta. Nuoren on tärkeä saada kokemuksia siitä, mitä on olla ja osallistua kuin kuka tahansa nuori oireista riippumatta. Terapeuttinen toiminta sekä struktuuri ja rutiinit arjen luonnollisissa ympäristöissä tukevat nuoren kuntoutumista. Toimintaterapeutin työvälineenä minän tietoinen käyttö vuorovaikutuksellisen terapiasuhteen luomisessa nuoruusikäisen kanssa on keskeinen.Mental disorders are one of the most common health problems among adolescents. Emotional and behavioral symptoms are linked to normal adolescent development but significant changes in the adolescent’s occupational performance may indicate a more serious mental disorder and are therefore important factors when evaluating the situation and the need for occupational therapy. The aim of this thesis is to describe the effect of mental disorders in an adolescent’s occupational performance and to scope evidence-based occupational therapy practiced with adolescents with a mental disorder. The research method in this thesis is scoping review. Seven articles were included using thorough material selection and criteria. The findings are presented using thematising. According to the findings occupational therapy should focus and emphasize guiding the parents in supporting their adolescent in his rehabilitation. Occupational therapy should also focus on helping the adolescent maintain his occupational performance in his natural everyday environments despite the mental disorder. It is important for the adolescent to gain experiences on how it is to live and participate like any other adolescent with or without symptoms. Therapeutic occupations as well as structure and routines support rehabilitation. Therapeutic use of self as an occupational therapist’s working tool is essential in creating interaction and a therapeutic relationship with the adolescent

Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä

TOIMIA-suositus ID S028/11.6.202

1–6-vuotiaan lapsen motorinen kehitys : videomateriaalin tuottaminen lasten vanhemmille

1–6-vuotiaan lapsen motorinen kehitys etenee jatkuvasti leikki-iässä. Tässä työssä käsitellään 1–6-vuotiaan lapsen motorista kehitystä ja sen tukemista. Tukeakseen lapsen motorista kehitystä vanhempien täytyy tuntea kehitykseen vaikuttavat tekijät, jotka esitellään tässä työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli vastata odottavien äitien ja pienten lasten vanhempien tarpeeseen saada selkeäkielistä neuvonta- ja ohjausmateriaalia helposti myös kotioloissa. Tarkoituksena oli tarjota tietoa lapsen motorisesta kehityksestä, sekä välittää tietoa lapsen motorista kehitystä edistävistä tekijöistä. Neuvolassa saatavan ohjeistuksen lisäksi vanhemmilla on tarve saada ohjeistusta lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö koostui kolmesta lyhyestä videosta ja raportista. Videomateriaalin sisältö perustui kirjallisuudelle. Opinnäytetyö oli osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Metropolian yhteistä Verraton-hanketta. Hankkeen tavoitteena on antaa vanhemmille näyttöön perustuvaa tietoa nettisivuilla. Videot tuotettiin yhdessä Metropolian mediatekniikan opiskelijoiden kanssa. Lyhyet videot tuotettiin vanhemmille ja ne julkaistaan verkkosivuilla. Vanhemmat voivat tukea lastensa kehitystä leikin avulla. Lapsen osallistuminen päivittäisiin toimintoihin kuten pukeutumiseen ja syömiseen kehittää lapsen karkea- ja hienomotoriikkaa. Motoriseen kehitykseen vaikuttaa lapsen elinympäristö, vanhemmilta saatu tuki ja neurologia. Motorisessa kehityksessä ilmenee luonnollista vaihtelua lasten välillä. Vanhemmilta saadun palautteen perusteella uusia opinnäytetyön aiheita voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi video alle 1-vuotiaan lapsen motorisesta kehityksestä tai leikki-ikäisen lapsen kognitiivisesta tai sosiaalisesta kehityksestä.Children’s motor development improves continuously in the ages of one to six. It is important for parents to be aware of what kind of gross and fine motor skills children have in a certain age. The main objective of this thesis was to respond to parents’ needs to get easy material based on literature. The purpose of this study was to create educational video material to parents. The videos show how they can support motor development. We implemented our thesis using functional methods. The functional part of the thesis contains three video clips and a report. Data for this study were based on articles and literature. Our final project was a part of Verraton project led by National Institute For Health And Welfare and Metropolia University of Applied Sciences. The videos was produced in co-operation with media engineering students at Metropolia University on of Applied Sciences. Video material were produced for parents in a website. We found that parents can support their children’s development though play. Children’s participation in everyday activities and playing improve their motor skills. Development varies from child to child depending on their individual neural properties, environment and the support they get. According to the feedback from parents there is still a need for more videos which cover younger children’s motor development or preschooler’s social or cognitive development, and these could be possible topics for future final projects.Opinnäytetyönä toteutettiin videomateriaalia 1–6-vuotiaan lapsen motorisesta kehityksestä ja sen tukemisesta. Videomateriaali koostuu kolmesta lyhyestä videoklipistä. Opinnäytetyö on osa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ja Metropolian yhteistä Verraton-hanketta. Videomateriaali julkaistaan hankkeen tuloksena syntyvillä verkkosivuilla