Cybersecurity Hygiene in the Era of Internet of Things (IoT): Best Practices and Challenges

The rapid growth of the Internet of Things (IoT) has resulted in an increasing number of interconnected devices, creating new opportunities for data collection and automation. However, this expansion also brings with it unique cybersecurity challenges. This research paper aims to investigate the best practices for maintaining cybersecurity hygiene in the IoT environment and explore the challenges that need to be addressed to ensure robust security for these connected devices. This study will delve into the vulnerabilities associated with IoT devices, their impact on overall system security, and the potential solutions that can be implemented to enhance cybersecurity hygiene in the IoT environment

Software embarcado : levantamento e análise das patentes depositadas no Brasil

Orientador: Prof. Dr. Victor Manoel Pelaez AlvarezMonografia (graduação) - Universidade Federal do Paraná, Setor de Ciências Sociais Aplicadas, Curso de Ciências EconômicasInclui referênciasResumo : transformação digital de uma empresa, de um setor ou de um país pode ser medida pelo número e evolução de depósitos de patente relacionadas a softwares e outros recursos de tecnologia da informação e comunicação (TIC). O objetivo deste trabalho é analisar pedidos de patentes com software embarcado no Brasil. Nos documentos de patentes, informações sobre a área geográfica, o campo tecnológico e o depositante permitem identificar as empresas líderes, seus países de origem e também as maneiras pelas quais a tecnologia gerada é combinada e aplicada em diferentes campos tecnológicos. Para tanto, foram coletados documentos de pedidos de patentes da base de dados do INPI usando palavras-chave relacionadas a software embarcado, entre 2011 e 2015. Os resultados sugerem um alto nível de concentração de patentes com software embarcado nos 20 principais depositantes, composto principalmente por empresas multinacionais estrangeiras (EMNs) e empresas de TIC, notadamente Philips, Qualcomm, Microsoft, Halliburton, Scania, General Electric, Sony, Intel, Xiaomi, Ericsson, Huawei entre outras. Indicam também uma concentração de pedidos nos ramos de TIC, Dispositivos Médicos, Veículos e Óleo e Gás, nos quais as transformações digitais estão mais presentes

Big data -analytiikka vakuuttamisen muutosvoimana

Tämän tutkielman tehtävänä oli arvioida, kuinka data-analytiikka tullee muuttamaan vakuuttamista sekä minkälaisia kehityssuuntia vakuuttaminen tullee näkemään lähivuosien aikana. Vakuutusala on kohtaamassa murroksen, joka on kirjallisuuskatsauksen perusteella saapumassa odotettua nopeammin. Vakuutusliiketoiminnan kehitys on tänä päivänä hyvin merkittävästi teknologiapainotteinen. Vakuutusliiketoimintaa on hallinnut pidemmän aikaa suuret ja perinteikkään konservatiiviset vakuutusyhtiöt, mutta viime vuosina vakuutusalan markkinoille on tullut entistä ketterämpiä startup-yrityksiä, joiden toiminta perustuu huomattavasti enemmän uudempien teknologioiden hyödyntämiseen. Lisäksi markkinoille on alkanut syntyä enemmän yksittäisiä tuotevakuutuksia, mikä viittaa siihen, että perinteinen kaiken kattava vakuuttaminen on sirpaloitumassa. Asiakkaisiin tuntuu vetoavan yksilöllisempi vakuuttaminen hyvin. Yritysten haasteet liittyvät myös yhä enemmän dataan ja sen hyödyntämiseen sekä analytiikan käyttöön. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsaus on rakentunut datan, data-analytiikan ja tekoälyn ympärille. Big data ja data-analytiikka ja näiden valmiudet sekä työkalut omaavat vielä paljon lunastamatonta potentiaalia niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Vakuutusliiketoiminta perustuu paljolti vielä perinteikkäisiin lainalaisuuksiin riskienhallinnassa ja hinnoittelussa. Asiakkaat nähdään vielä segmentteinä yksilöiden sijaan, vaikka analytiikan ja tekoälyn mahdollisuudet tunnistetaankin. Organisaation kokonaisvaltainen dataohjautuvuus tuonee mukanaan kilpailuetua, mitä ei olla vielä kyetty vakuutusalalla hyödyntämään. Big datassa ja data-analytiikassa on myös arvonluonnin näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu. Teemahaastattelun avulla pyrittiin tunnistamaan ja nostamaan merkittäviä tekijöitä vakuutusliiketoiminnan murroksesta sekä data-analytiikan valmiuksien mahdollistamasta potentiaalista. Haastateltavat koostuivat kahdesta eri ryhmästä ja yhteensä kuudesta eri haastateltavasta. Ensimmäinen ryhmä koostui analytiikan ja tekoälyn asiantuntijoista, kun toinen ryhmä painottui liiketoiminnan kehityksen ja muutoksen asiantuntijoiden näkemyksiin. Haastateltavat valittiin tutkimukseen tarkasti heidän työtaustansa perusteella. Tutkimustulokset kertovat, että analytiikassa ja datassa olisi vielä paljon hyödynnettävää vakuutusliiketoiminnan prosesseissa. Haastattelujen yhtenä merkittävimpänä konsensuksena voidaan pitää läpi organisaation kulkevan tiedon ja toiminnan yhteneväisyyden tärkeyttä, joka vahvasti liittyy organisaatiokulttuurin kehityksen johtamiseen. Vakuutusalalla tällaista organisaatiokulttuurimuutosta ei toistaiseksi olla vielä nähty. Ylin johto, asiantuntijat ja muu henkilöstö eivät keskustele vielä tarpeeksi keskenään, jotta työstä saataisiin paras hyöty. Huomionarvoisena tutkimuslöydöksenä voidaan esittää lisäksi vakuuttamisen muuttuminen kohti yksilöllistä ja personoitua tuotteistamista sekä palvelullistamista yhdessä palvelumuotoilun kanssa

Ohjelmistorobotiikan hyödyntämisen luoma arvo toiminnanohjausjärjestelmän prosesseissa

Prosessien automatisoinnin tarve kasvaa jatkuvasti monilla aloilla. Manuaalinen työ lisääntyy ja prosesseja täytyy kehittää, jotta organisaatio pysyy mukana kilpailussa. Prosessien automatisoiminen on strategisesti hyvä valinta ja se lisää todistettavasti tuottavuutta ja kannattavuutta. Ohjelmistorobotiikka on yksi keino automatisoida prosesseja ja se nähdään tällä hetkellä tehokkaana keinona prosessien automatisoinnissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisiin prosesseihin ohjelmistorobotiikka sopii hyödynnettäväksi ja minkälaisia hyötyjä se luo organisaatiolle. Tutkimuksessa on määritelty kriteerejä prosesseille, jotka ovat järkeviä automatisoida ohjelmistorobotiikalla. Näiden kriteerien perusteella on löydetty asiakkaiden toiminnasta prosesseja, joita he haluavat automatisoida. Prosesseja on analysoitu kolmen eri skenaarion perusteella: automatisointi ohjelmistorobotiikkaa hyödyntämällä, automatisointi järjestelmämuutoksella tai automatisoimatta jättäminen. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että kustannusnäkökulmasta katsoen on järkevää automatisoida ohjelmistorobotiikalla prosesseja, joiden suorittamisessa käytetään kahta tai useampaa järjestelmää. Kaikki järjestelmän sisällä suoritettavat prosessit ovat puolestaan järkeviä automatisoida muokkaamalla olemassa olevaa järjestelmää. Poikkeuksena ovat vanhat ja huonosti toimivat järjestelmät, joihin ei ole mahdollista rakentaa automaatiota järjestelmän sisälle tai joihin sen rakentaminen on monimutkaisuutensa vuoksi kallista. Lisäksi kustannukset huomioiden on järkevää automatisoida prosesseja, joiden volyymit ovat suuret ja joiden suorittaminen vie paljon aikaa työntekijältä. Tutkimuksessa huomattiin, että prosessien automatisoinnissa ei kustannusnäkökulma ole välttämättä kaikista tärkein, sillä organisaatiolla voi olla prosesseja, joiden volyymit ovat pienet ja niiden suorittaminen manuaalisesti ei kestä kauaa, mutta niiden automatisoiminen on silti järkevää. Tällaisia prosesseja voivat olla esimerkiksi sellaiset prosessit, joiden suorituksessa tulee paljon inhimillisiä virheitä esimerkiksi tietojen kopioinnissa tai, jos prosessi vaatii tiettyjen prosessikohtaisten asioiden muistamista. Tällöin organisaatio hyötyy prosessien automatisoinnista, kun työntekijöillä ei mene aikaa inhimillisten virheiden korjaamiseen ja laadukkaampi palvelu luo tyytyväisempiä asiakkaita. Muita robotisoinnin hyötyjä ovat hiljaisen tiedon jakaminen, ohjelmistokehityksen helpottuminen sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden parantuminen. Organisaatioiden tulee tarkastella prosessien automatisoinnin hyviä ja huonoja puolia, ja tehdä päätös siitä, minkälaisia prosesseja he haluavat automatisoida. Tutkimus kokoaa yhteen tieteellisen kirjallisuuden ja empiirisen tutkimuksen näkökulmat siitä, mihin ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää ja se tarjoaa kattavasti tietoa organisaatioille ohjelmistorobotiikasta ja helpottaa sen mahdollisuuksien ymmärtämistä