Exploration of Game Consoles as a legitimate computing platform for in-the-field biomedical data acquisition and management

Biomedical research increasingly requires for testings be conducted outside the lab, in the field such as the participant’s home or work environment. This type of research requires semi-autonomous computer systems that collect such data and send it back to the lab for processing and dissemination. A key aspect of this type of research is the selection of the required software and hardware components. These systems need to be reliable, allow considerable customizability and be readily accessible but also able to be locked down. In this paper we report a set of requirements for the hardware and software for such a system. We then utilise these requirements to evaluate the use of game consoles as a hardware platform in comparison to other hardware choices

Testigenerointityökalut Java-sovelluskehityksen tukena

Testien rooli sovelluskehityksessä on suuri, mutta eri syistä sovelluskehittäjien voi olla vaikeaa kirjoittaa relevantteja ja hyödyllisiä testejä. Testigenerointia voidaan käyttää sovelluskehityksen tukena, joko etsimässä aikaisemmin paljastumattomia virheitä tai kuvaamassa kohteena olevan ohjelmiston toimintaa tarkemmin. Testigeneroinnille on Java-kehityksen kontekstissa erilaisia työkaluja, joista tässä tutkielmassa arvioidaan kaupallisia Agitar Technologies-yrityksen AgitarOnea ja Parasoftin Jtestiä ja avoimia työkaluja, CodePro Analytixiä, Palusta, Randoopia ja EvoSuitea. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen, saavutetaanko kaupallisilla työkaluilla merkittävää etua verrattuna avoimien työkalujen käyttöön. Tutkielmassa osoitetaan, että AgitarOnella ja Jtestillä on tiettyjä osa-alueita, joissa ne ovat selkeästi parempia kuin avoimet työkalut, mutta myös, että niiden generoimia testejä on rajoitettu, eikä niitä voi hyödyntää yhtä vapaasti kuin avoimien työkalujen generoimia testejä. Tutkielman lopuksi todetaan myös, miten arvioidut sovelluskehittimet tukevat virheiden etsintää myös muilla merkittävillä tavoilla, eikä pelkkä testigenerointi anna koko kuvaa niiden tarjoamasta hyödystä

Pääsynhallinta web-sovelluskehyksissä

Pääsynhallinta eli auktorisointi on keskeinen osa web-sovelluskehysten käyttäjänhallintaa. Se mahdollistaa käyttäjän pääsyn estämisen tai sallimisen web-sovelluksen eri osiin sekä sivun tiettyjen visuaalisten elementtien piilottamisen käyttäjältä. Pääsynhallintaa tarvitaan sellaisissa web-sovelluksissa, joiden sisältöä halutaan rajata käyttäjän ominaisuuksien, kuten sisäänkirjautuneisuuden tai käyttäjäroolin perusteella. Ohjelmistokehitys painottuu entistä enemmän internetiin ja web-sivujen määrä kasvaa koko ajan. Web-sovelluskehykset ovat tärkeä osa web-kehitystä. Web-sovelluskehys on jollain ohjelmointikielellä toteutettu kokoelma web-sovelluksissa yleisesti tarvittavia toimintoja. Sovelluskehys toimii runkona, jonka päälle monimutkaiset sovellukset rakennetaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten pääsynhallinta toimii eri web-sovelluskehyksissä ohjelmointiteknisestä näkökulmasta. Tutkielmassa kartoitetaan ja vertaillaan eri pääsynhallintakirjastojen ominaisuuksia. Kolmen kehyksen auktorisointia käsitellään tarkemmin esimerkkiohjelmien avulla. Pääsynhallinnan keskeisimpinä tyyppeinä roolit ja attribuutit löytyvät kaikista web-sovelluskehyksistä. Useimmissa kehyksistä löytyy mahdollisuus rajata pääsyä resurssikohtaisesti, minkä voi saada helpostikin käyttöön esimerkiksi metodin lisäparametrilla. Koodissa sisäänpääsyn tarkastaminen tapahtuu oliosta saadun totuusarvon perusteella joko ehtolauseissa tai koristajissa sekä mallineiden puolella html-tageja muistuttavissa kontrollirakenteissa. Pääsynhallinta voi kuulua sovelluskehyksen ydintoimintoihin tai olla erikseen ladattava kirjasto. Sääntöjen monipuolisuus ja tallennustapa vaihtelevat kirjastoittain