Students envisioning the future.

How can students be included as critical stakeholders in the systems and services provided by a university? To address the whole student experience, we engaged students and employees at a large Swedish university in a vision seminar process to elicit how these groups envisioned an ideal future university, and the necessary changes to technology and organisational structures required to achieve this ideal version. The process entailed six four-hour workshops with four groups consisting of six participants each. A survey instrument was used to follow up on the participants' experiences of participating in the vision seminar process and their thoughts on the future of the university. The results show that the participating students were more positive compared to the university employees. The students envisioned harmonized interdepartmental systems, seamlessly integrating a variety of services into one university-provided solution. The employees envisioned their future work as flexible, enabled by technology providing excellent support without hindering pedagogical and organisational development. Using technological frames, these visions of the future are identified, analysed and discussed in relation to the quality of university education and a holistic view on students' university experience. Finally we discuss the broader implications of the visions on the future of university education

Tanzanian Female Students' Perspectives on the Relevance of Secondary Education

Secondary education is a critical concern and focus of policy interest in Tanzania as well as throughout Sub-Saharan Africa. The rapid expansion and deteriorating quality of the secondary education sector has raised questions regarding the social and personal relevance of the existing system. This study explores and presents the voices and perspectives of female students concerning critical policy issues in the development of secondary education in Tanzania. The study analyses how students perspectives can complement and contrast with both the national and international policy approach to the development of secondary education. Using a critical approach, the study focuses on the experiences, plans and aspirations of female students, who are an under-represented and under-performing group in post-primary education. The study analyses the social and cultural contexts that influence the advancement of girls and young women and which motivate them to pursue further education. The conceptual framework is drawn from theories on future orientation and on the transition to adulthood. Student voice research is applied and explored as a strategy to present the students perspectives so that they could be included in policy dialogue from which they have previously been excluded. The personal relevance of education in the lives and future orientation of 100 Tanzanian female secondary students living in the city of Dar es Salaam was analysed using qualitative methods aiming at giving students voice. Data were collected through 1) empathy-based stories and 2) a semi-structured qualitative questionnaire focusing on the plans, experiences and future orientation of students enrolled in lower-secondary education. The realised transitions from lower-secondary to upper-secondary education were followed up through 3) individual interviews (n=7). Finally, 4) a policy text analysis was conducted to reflect the critical issues brought up by students against the documented policy articulations. The results of the study emphasise the importance of personal effort and learning strategies for advancement in education in students thinking. During secondary education, and particularly the transition from the lower- to upper-secondary level, the family is a critical enabling and constraining context for female students advancement. Peers, educated seniors and religious groups also provide significant support to students, with school-related factors playing only a marginal role in the students considerations. Secondary education is given both instrumental and intrinsic value by the students, who want to continue education beyond lower-secondary school in order to reach their personal and professional goals. Education is considered a key for the transition to adulthood and to gaining a good life. The study contributes to discussions on the relational nature of aspirations, future orientation and youth transitions. Experiences with a student-centred approach show how research can be used to voice female students perspectives on critical policy concerns. The study concludes that the students perspectives provide complementary and contesting views to development of Tanzanian secondary education. Further research utilising student-centred methodologies and student voice is encouraged to include students perspectives in the dialogue on the development of education in Tanzania and elsewhere. Key words: relevance, student voice, secondary education, Tanzania, Sub-Saharan AfricaTansaniassa ja monissa muissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa toisen asteen koulutus on keskeinen huolenaihe ja poliittisen huomion kohde. Toisen asteen koulutuksen nopea laajentuminen ja koulutuksen heikentynyt laatu kyseenalaistavat nykyisten järjestelmien sosiaalisen ja henkilökohtaisen relevanssin. Tässä tutkimuksessa selvitetään naisopiskelijoiden näkökulmia koulutuksen merkityksestä ja tuodaan esiin heidän äänensä koulutuksen kehittämiseksi Tansaniassa. Tytöt ja naiset ovat heikommin edustettuina toisen asteen koulutuksessa, ja heidän koulume-nestyksensä on poikia heikompaa. Kriittiseen tutkimusotteeseen nojautuen tutkimus keskittyy naisopiskelijoiden kokemuksiin, suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka opiskelijoiden näkökulmat täydentävät kansallisia ja kansainvälisiä koulutuspoliittisia linjauksia, ja millaisia eroavuuksia on opiskelijoiden näkemyksissä ja linjauksissa Tarkastelemalla opiskelijoiden kokemuksia kartoitetaan sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tyttöjen etenemiseen koulutuksessa ja joiden perusteella he haluavat kouluttautua lisää. Teoreettinen viitekehys pohjautuu koulutuksen kriittiseen tutkimukseen, sekä tulevaisuusorientaatio- ja transitioteorioihin. Tutkimus painottaa opiskelijoiden ääntä ja tuo esiin tutkimuksen strategisena mahdollisuutena sisällyttää opiskelijoiden näkemyksiä koulutuspoliittiseen dialogiin ja koulutuksen kehittämiseen. Koulutuksen koettua relevanssia tutkittiin sadan Dar es Salaamissa koulua käyvän nuoren naisen elämässä ja tulevaisuusorientaatioissa. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin 1) eläytymistarinoilla, 2) laadullisella kyselyllä opiskelijoiden kokemuksista, suunnitelmista ja tulevaisuusorientaatiosta ja 3) yksilöiden (N=7) seurantahaastatteluilla. Lopuksi 4) opiskelijoiden esiin tuomia kysymyksiä tarkasteltiin suhteessa keskeisiin toisen asteen koulutuksen kehittämistä ohjaaviin koulutuspoliittisiin asiakirjoihin. Opiskelijoiden näkemyksissä korostuvat oman yritteliäisyyden ja opiskelutaitojen merkitys koulutuksessa etenemisessä. Toisen asteen koulutuksen aikana ja varsinkin 11. ja 12. opiskeluvuoden välisessä kriittisessä siirtymässä perheen koetaan mahdollistavan siirtymä seuraavalle koulutusasteelle. Toisaalta perhe on myös keskeinen este naisopiskelijoiden koulutuksessa etenemiselle. Opiskelutoverit, koulutetut aikuiset ja uskonnolliset vertaisryhmät tarjoavat merkittävää tukea opiskelijoille. Kouluun liittyvillä tekijöillä on opiskelijoiden ajattelussa hyvin pieni rooli. Koulutukselle annetaan sekä välineellinen arvo että itseisarvo. Tytöt haluavat kouluttautua lisää saaavuttaakseen henkilökohtaiset ja ammatilliset tavoitteensa. Kouluttautuminen nähdään avaimena aikuistumiseen ja hyvään elämään. Tutkimus lisää teoreettista ymmärrystä nuorten tavoitteiden, tulevaisuusorientaation ja transitioiden relationaalisuudesta. Opiskelijoiden näkökulmat täydentävät keskeisiä koulutuspoliittisia linjauksia ja osoittavat opiskelijakeskeisen tutkimusnäkökulman hyödyllisyyden. Opiskelijoiden kriittisiin poliittisiin kysymyksiin tuomat näkökulmat osoittavat opiskelijakeskeisen tutkimusnäkökulman hyödyntämisen mahdollisuudet. Johtopäätöksenä voi todeta, että opiskelijoiden näkökulmat tarjoavat täydentävää tietoa koulutuksen kehittämiseen Tansaniassa. Tämän perusteella jatkotutkimus, jossa hyödynnetään opiskelijakeskeisiä menetelmiä, on tarpeellinen lisä koulutuspoliittiseen dialogiin. Asiasanat: koulutuksen relevanssi, opiskelijoiden ääni, toisen asteen koulutus, Tansania, Saharan eteläpuoleinen AfrikkaElimu ya sekondari imejaa umuhimu unaogusa mioyo, vilevile ni kiini cha shauku la kutoa mwelekeo wa sera Tanzania na Afrika Kusini mwa Sahara. Kupanuka kwa kasi na kudorora kwa ubora wa sekta ya elimu ya sekondari kumeibua maswali kuhusiana na maana halisi na umuhimu wa mfumo uliopo kijamii na kibinafsi. Utafiti huu unachungua na kuwasilisha sauti na mitazamo ya wanafunzi wa kike kuhusu masuala muhimu kisera katika uendelezaji wa elimu ya sekondari Tanzania. Vilevile unachanganua mitazamo ya wanafunzi inavyoweza kushamirishana na kutofautiana na mwenendo wa kisera kitaifa na kimataifa kuhusu maendeleo ya elimu ya sekondari. Kwa kutumia mbinu makinifu, utafiti huu umezingatia uzoefu, mipango, na azma ya wanafunzi wa kike kusonga mbele, kwani kundi lao lina uwakilishi mdogo, pia hupata matokeo hafifu wanapohitimu elimu ya msingi. Pia utafiti huu unachanganua mazingira ya kijamii na kitamaduni yanayowashawishi na kuwahamasisha wasichana na vijana wa kike kusonga mbele ili wafanikiwe kuendelea na elimu ya juu. Mfumo wa kidhana, kujenga wazo la kitafiti, umetokana na nadharia zinazogusia mwelekeo wa siku zijazo na mpito kuingia utu uzima. Utafiti wenye kuhusisha kuwasikiliza wanafunzi umetumiwa kama mkakati wa kufikisha mitazamo yao ili wajumuishwe, kinyume na hapo awali, kwenye mjadala wa kisera. Maana binafsi ya elimu maishani na mwelekeo wa siku zijazo kwa wanafunzi 100 wa kike wa kitanzania wa shule za sekondari waishio jijini Dar es Salaam ilichanganuliwa kwa kutumia mtindo wa utafiti stahilifu ili kuwapatia wanafunzi fursa ya kujisemea. Data zilikusanywa kupitia 1) simulizi za uelewa wa maono na 2) dodoso muundo-nusu zilizojikita kwenye mipango, uzoefu, na mwelekeo wa siku zijazo wa wanafunzi wa elimu ya sekondari ngazi ya kawaida. Wanafunzi saba waliofaulu kujiunga na elimu ya juu ya sekondari walifuatiliwa kupitia 3) mahojiano binafsi (n=7, kitakwimu). Hatimaye, 4) uchanganuzi wa maandiko ya kisera uliendeshwa kuashiria masuala nyeti yaliyoibuliwa na wanafunzi dhidi ya matamko rasmi kwenye nyaraka za sera. Matokeo ya utafiti huu yanakazia umuhimu wa juhudi binafsi na mikakati ya kujifunza ili kuleta maendeleo ya elimu kwenye fikira za wanafunzi. Kipindi chote cha elimu ya sekondari, hususani mpito kuingia ngazi ya juu sekondari, familia na hadhi yake ni kiwezesha muhimu sana au kizingiti kwa mwanafunzi wa kike kusonga mbele. Rika moja, wakubwa walioelimika na makundi kwenye asasi za kidini huchangia pakubwa kuwategemeza wanafunzi, huku vipengele vinavyohusiana na shule vikichangia kwa mbali kwenye nadhari za wanafunzi. Elimu ya sekondari inathaminiwa kama nyenzo muhimu ifaayo, na kiasili kama hazina halisi. Elimu inachukuliwa kuwa ufunguo wa mpito wa kuingia utu uzima, hatimaye maisha mazuri. Hivyo, utafiti huu unachangia kwenye mijadala inayogusia kiini cha shauku la kutaka kusonga mbele na kufaulu, mwelekeo wa siku zijazo, na mapito ya vijana. Uzoefu uliotokana na mlengo unaohusisha wanafunzi waonesha utafiti unavyoweza kutumiwa kuwasilisha mitazamo ya wanafunzi wa kike kuhusu masuala muhimu kisera. Hatimaye, utafiti huu unahitimisha kwamba mitazamo ya wanafunzi huwasilisha maoni yenye kushamirishana, na hata kutofautiana, kuhusu maendeleo ya elimu ya sekondari ya kitanzania. Utafiti zaidi wenye kutumia methodolojia zinazozingatia kuhusisha wanafunzi na sauti zao wapendekezwa ili kujumuisha mitazamo yao kwenye mjadala unaohusu maendeleo ya elimu Tanzania na kwingineko. Maneno maalum: sauti ya wanafunzi, elimu ya sekondari, Afrika Kusini mwa Sahara, Tanzania

Recontextualization of professional development: bureaucratization of lesson study in a junior secondary school in Java

Lesson study, a professional development approach originated in Japan 150 years ago, has been widely considered to be one of the best practices for collaborative professional development and practiced in over 40 countries. Since lesson study is considered an effective approach in improving student performances, it has been transferred as a remedy for shortcomings of schooling in foreign countries. There is an underlying assumption that when “the best practice” in Japan is transferred to another country, it will generate a similar effect and will improve the quality of schooling. However, there is a fundamental problem with such pedagogic transfer. This thesis discusses the problem of pedagogic transfer through examining the “recontextualization” of pedagogic practice or what happens when lesson study, which originated in Japan, was introduced into foreign contextual settings. Since pedagogic practice is socially constructed, the meaning of educational practice is always open to interpretation within the local setting of the receiving country. This is especially true for schools in developing countries which may operate differently from those of industrialized countries. This study provides a sociological analysis of recontextualization of lesson study based on the review of the literature and an ethnographic style study of its implementation in a Javanese school. Since professional accountabilities are negotiated and contested within existing social relations, the practice—lesson study—transforms as it moves between contexts, across sociocultural contexts and also between policy and practice. The purpose of this study is not on the applicability of findings themselves across contexts but to analyze conceptually how the sociocultural settings shape teachers’ practice and influence their choice of pedagogy. As explored in the thesis, due to the strong bureaucratic accountability, lesson study in the Javanese junior high school, SMP Sari, was implemented as a bureaucratic project