Mysterious Minds : The Making of Private and Collective Consciousness in Marja-Liisa Vartio's Novels

Marja-Liisa Vartio (1924 1966) is considered one of the foremost innovators of consciousness presentation in the Finnish post-war modernism. Mysterious Minds explores the portrayal of fictional minds in her novels. It is the first study to examine the subject in depth. The volume suggests alternative methods for reading Vartio’s fictional minds not only as private, solipsist and self-reflective consciousnesses but also as social, collective and interconnected entities. These interacting minds sometimes remain unreadable and mysterious even to characters themselves. The volume is an enjoyable and beneficial read both for students and scholars sharing an interest in recent cognitive and affective narrative studies as well as for everyone interested in Vartio’s oeuvre. Marja-Liisa Vartio (1924 1966) is considered one of the foremost innovators of consciousness presentation in the Finnish post-war modernism. Mysterious Minds explores the portrayal of fictional minds in her novels. It is the first study to examine the subject in depth. The volume suggests alternative methods for reading Vartio’s fictional minds not only as private, solipsist and self-reflective consciousnesses but also as social, collective and interconnected entities. These interacting minds sometimes remain unreadable and mysterious even to characters themselves. The volume is an enjoyable and beneficial read both for students and scholars sharing an interest in recent cognitive and affective narrative studies as well as for everyone interested in Vartio’s oeuvre.Peer reviewe

Worlds Within and Without : Presenting Fictional Minds in Marja-Liisa Vartio's Narrative Prose

Abstract This study examines the narrative tools, techniques, and structures that Marja-Liisa Vartio, a classic of Finnish post-war modernism, used in presenting fictional minds in her narrative prose. The study contributes to the academic discussion on formal and thematic conventions of modernism by addressing the ways in which fictional minds work in interaction, and in relation to the enfolding fictional world. The epistemic problem of how accurately the world, the self, and the other can be known is approached by analyzing two co-operating ways of portraying fictional minds, both from external and internal perspectives. The external perspective relies on detachment and emotional restraint dominating in Vartio’s early novels Se on sitten kevät and Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö. The internal perspective pertains to the mental processes of self-reflection, speculation, and excessive imagining that gain more importance in her later novels Kaikki naiset näkevät unia, Tunteet and Hänen olivat linnut. In the theoretical chapter of this study, fictional minds are discussed in the context of the acclaimed inward turn of modernist fiction, by suggesting alternative methods for reading modernist minds as embodied, emotional, and social entities. In respect to fictional minds’ interaction, this study elaborates on the ideas of “mind-reading,” “intersubjectivity,” and the “social mind” established within post-classical cognitive narratology. Furthermore, it employs possible world poetics when addressing the complexity, incompleteness, and (in)accessibility of characters’ private worlds of knowledge, beliefs, emotions, hallucinations, and dreams. In regards to the emotional emplotment of fictional worlds, this study also benefits from affective narratology as well as the cognitive plot theory. As the five analysis chapters of this study show, fictional minds in Vartio’s fiction are not only introspective, solipsist, and streaming, but also embodied and social entities. Fictional minds’ (inter)actions are demonstrated as evolving from local experientiality to long-term calculations that turn emotional incidents into episodes, and episodes into stories. The trajectories of female self-discovery in Vartio’s novels are analyzed through the emotional responses of characters: their experiences of randomness, their ways of counterfactualizing their traumatic past, their procrastinatory or akratic reactions or indecisiveness. The gradual move away from the percepts of the external world to the excessive imaginings and (mis)readings of other minds (triggered by the interaction of worlds and minds), challenges the contemporary and more recent accounts of modernism both in Finnish and international contexts.Tiivistelmä Tutkimukseni Marja-Liisa Vartion romaanituotannosta analysoi kerronnan tekniikoita ja rakenteita, joita kirjailija hyödynsi fiktiivisten mielten kuvauksessaan. Vartion romaanit liittyvät modernistisessa kirjallisuudessa keskeiseksi nousevaan epistemologiseen ongelmaan. Kuinka tarkasti itse, ympäröivä maailma ja toinen ihminen ovat yksilön tunnettavissa? Tätä kysymystä tarkastellaan suhteessa kahteen Vartion hyödyntämään kuvaustekniikkaan, sisäiseen ja ulkoiseen mielenkuvaukseen. Etäännyttäminen ja tunne-elämän pidättyvyys hallitsevat Vartion varhaisissa romaaneissa Se on sitten kevät ja Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö. Myöhemmissä romaaneissa näkökulma laajenee yhä enemmän henkilöhahmojen sisäisiin, affektiivisiin maailmoihin. Itsereflektio, kuvittelu ja harhoiksi yltyvä spekulointi lisääntyvät teoksissa Kaikki naiset näkevät unia, Tunteet ja Hänen olivat linnut. Tutkimukseni teorialuku asemoi uudelleen vakiintuneen käsityksen modernistisessa proosassa tapahtuvasta ns. sisäisestä käänteestä. Fiktiivisten mielten tulkintaan tarjotaan vaihtoehtoisia metodeja, joiden avulla on mahdollista tarkastella kirjallisia mieliä paitsi sisäiseen todellisuuteen kääntyvinä tajuntoina myös kehollisten tunnereaktioiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta syntyvinä rakennelmina. Fiktiivisten mielten vuorovaikutuksen analyysissä hyödynnetään sellaisia kognitiivisen kertomuksenteorian käsitteitä kuin ”mielenlukeminen”, ”tajuntojenvälisyys” ja ”sosiaalinen mieli”. Mahdollisten maailmojen poetiikkaa sovelletaan Vartion henkilöhahmojen yksityisten maailmojen ‒ kuvitelmien, tiedon, tunteiden, harhojen ja unien ‒ tulkintaan. Tarinamaailmojen juonellistamista tarkastellaan affektiivisen narratologian ja kognitiivisen juoniteorian tarjoamin apuvälinein. Kuten tutkimukseni viisi analyysilukua osoittavat, Vartion romaaneissa fiktiiviset mielet eivät ole ainoastaan sisäänpäin kääntyneitä tajuntoja vaan myös kehollisia ja sosiaalisesti rakentuvia fiktion tuotteita. Vartion naisten kehitys- ja heräämiskertomuksia tarkastellaan polkuina, joihin vaikuttavat paitsi episoditason kokemuksellisuus myös henkilöiden kauaskantoisemmat tunnereaktiot, joista kertomukset syntyvät: heidän tuntemuksensa elämän sattumanvaraisuudesta, heidän taipumuksensa rakentaa traumaattisille kokemuksilleen vaihtoehtoisia polkuja, heidän halunsa lykätä päätöksentekoa tai kyvyttömyytensä tehdä ratkaisevia päätöksiä. Asteittain tapahtuva siirtyminen ulkoisen todellisuuden havainnoinnista kohti toisten mielten (väärin)lukemista haastaa niin aikalaistulkinnat kuin myöhemmät käsitykset modernismista, sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kehyksessä

CIMODE 2016: 3º Congresso Internacional de Moda e Design: proceedings

O CIMODE 2016 é o terceiro Congresso Internacional de Moda e Design, a decorrer de 9 a 12 de maio de 2016 na cidade de Buenos Aires, subordinado ao tema : EM--‐TRAMAS. A presente edição é organizada pela Faculdade de Arquitetura, Desenho e Urbanismo da Universidade de Buenos Aires, em conjunto com o Departamento de Engenharia Têxtil da Universidade do Minho e com a ABEPEM – Associação Brasileira de Estudos e Pesquisa em Moda.info:eu-repo/semantics/publishedVersio