Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta

Suomessa on käytössä monia sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä ja näissä muodostettavat ja käsiteltävät potilastiedot tallennetaan keskitetysti Potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallennettavan rakenteisesti kirjatun kertomustiedon laatua tai kattavuutta ei ole kuitenkaan arvioitu tai siihen ei ole toteutettu seurantaa. Rakenteisuuden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin selvittää kansainvälinen tilanne: millaisia rakenteita potilaskertomuksissa käytetään, miten niitä on arvioitu ja millaisia vaikutuksia niiden käytöstä on havaittu. Katsauksen tuloksia voidaan soveltaa myös suomalaiseen kehitystilanteeseen.Kertomustiedon laadun arvioimiseksi ja sen seurannan pohjaksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus 12-vaiheisella Cochrane-menetelmään pohjautuvalla tutkimusprotokollalla THL:ssä vuosien 2011–14 aikana. Aineistohaut tehtiin 15 tietokantaan, ja sen tuloksena saatiin 680 alkuperäisartikkelia vuosilta 1975–2012, jotka jaettiin abstraktien perusteella kolmeen potilastiedon käyttäjäryhmään: kliininen työ, hoitotyö ja potilastiedon toisiokäyttö. Tässä paperissa katsausaineisto käsittää toisiokäyttöryhmään valitut artikkelit (85 kappaletta). Tämän paperin tarkoituksena on tarkastella, millaisia vaatimuksia kertomustietoon kohdistuu toisiokäyttönäkökulmasta.Potilastiedon kirjaamisen lisäksi tiedon rakenteisuutta voitiin soveltaa toisiokäyttötarkoitukseen monin tavoin, kuten tiedon syöttämisen kehittämiseen, tiedonhakuun, päätöksentukeen ja resurssienhallintaan sekä tilasto- ja rekisteritoimintaan sekä tutkimukseen. Tiedon soveltamistapojen osalta toisiokäytön osuudessa otettiin mukaan myös vapaamuotoisena tekstinä tallennettu tieto, jota voitiin hyödyntää tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla. Toisiokäytön näkökulmasta kertomusrakenteita arvioitiin tiedon laadun ja hyödyntämisen, järjestelmien kehittämisen ja hankinnan, tilasto-, rekisteri- ja tutkimustoiminnan sekä palvelun laadun ja kustannusten näkökulmista.Kertomustietoon kohdistuvia selkeitä vaatimuksia toisiokäytön näkökulmasta ovat tiedon kirjaamiseen käytettävän rakenteen kattavuus ja soveltuvuus käyttöympäristöönsä sekä tiedon palauttamisen ja hakemisen kannalta rakenteiden avulla käsitellyn tiedon kattavuus ja luotettavuus. Vaikka katsaus ei anna ristiriidatonta kuvaa kertomusrakenteiden vaikutuksista potilaan parempaan hoitoon, selvää on, että rakenteiden käyttö paransi kertomustiedon kattavuutta ja luotettavuutta

INVESTIGATING THE NON-ADOPTION OF ELECTRONIC HEALTH RECORDS IN PRIMARY CARE

The objective of this study was to investigate the underlying reasons behind primary care centers in the United States not implementing an Electronic Health Record system in spite of looming penalties under the Health Information Technology for Economic and Clinical Health (HITECH) Act. In order to do this, survey was developed and distributed among healthcare providers who have not yet implemented an EHR system at their practice. The questions for the survey were developed after conducting a literature review of the barriers to EHR implementation. In this review, six themes emerged: technical, cost, productivity, change process, privacy and time. These 6 categories served as the foundation for the survey which consisted of 30 questions. The results from the survey were analyzed using SPSS. From the analysis we see what the participants perceive as the most significant of barriers and also see that nurses and doctors are divided in their opinion of the EHRs, where the former perceive them as them as not being useful and the latter seem to think otherwise. Further research may be conducted on determining why this is so

Sähköisen potilaskertomuksen rakenteistaminen : Menetelmät, arviointikäytännöt ja vaikutukset

Potilastietoa voidaan hyödyntää moniin eri tarkoituksiin silloin, kun se on tuotettu rakenteistamalla yhtenäisessä muodossa. Raportissa kuvataan, miten rakenteistaminen vaikuttaa hoitotyöhön, kliiniseen potilastyöhön ja potilastiedon toisiokäyttöön ja millä eri tavoilla tieto voidaan rakenteistaa. Raportti perustuu laajaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Vakioidun termistön käyttö edistää hoitotyön prosesseja ja hoidon jatkuvuutta. Kliinisessä potilastyössä rakenteistamisen vaikutuksia on tutkittu varsin vähän. Rakenteistamisen vaikutuksia hoidon laatuun oli arvioitu yksittäisissä artikkeleissa hoitosuositusten noudattamisen, lääkitysvirheiden vähenemisen, haitallisten lääkeinteraktioiden tai haittatapahtumien seurannan näkökulmista. Potilastiedon toisiokäytön näkökulmasta artikkelit tarkastelivat vaikutuksia kirjaamisen tehokkuuteen, tiedon laatuun, kuten kattavuuteen ja oikeellisuuteen tai arvioivat kirjattua tietoa hyödyntävien tekstilouhintajärjestelmien laatua. Raportti on tuotettu tilanteessa, jossa valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja ollaan ottamassa käyttöön ja tietojen käyttö laajenee. Tieto erilaisten rakenteistamisen menetelmien vaikutuksista ja käyttömahdollisuuksista tarjoaa perustan kansallisten tietovarantojen ja niiden hyödyntämisen jatkokehitykselle