Kansainvälinen ohjelmistokehitys : Ongelmat projektinhallinnassa ja hajautetuissa tiimeissä

Globalisaatio on prosessi, joka on jo vuosia vaikuttanut voimakkaasti yhteiskunnan kehitykseen. Ohjelmistokehitys ei tässä trendissä muodosta poikkeusta. Ohjelmistokehityksessä globalisaatio näkyy suunnittelu- ja kehitystyön, etenkin ohjelmistojen toteutuksen ja testauksen, hajautumisena useamman valtion alueelle. Kyse on pienimmillään siitä, että työ suoritetaan eri maassa, kuin mistä se tilataan. Laajimmillaan hajautuksessa työtä suoritetaan useassa eri maassa tai kohteessa. Tässä työssä tarkastellaan teknologisen kehityksen mahdollistamaa kansainvälistä ja hajautettua ohjelmistokehitystä. Kansainvälinen ohjelmistokehitys on lisääntynyt jo vuosia ja tietyillä toimialoilla sen voi ajatella olevan jo alan yleinen normi. Kansainvälisesti hajautetulla ohjelmistokehityksellä saavutetaan monia etuja, mutta siihen liittyy myös vaikeuksia, joita ei aina osata ottaa riittävästi huomioon. Tämän takia hajautettujen ohjelmistokehitysprojektien epäonnistumisprosentti on korkea verrattuna paikallisesti toteutettuihin kehitysprojekteihin. Työn tarkastelun näkökulmana on projektinhallinta kansainvälisessä sovelluskehityksessä sekä hajautettujen tiimien toiminta. Työssä selvitetään, millaisia ongelmia kyseisten projektien hallintaan sekä virtuaalitiimien toimintaan liittyy ja miten ongelmien vaikutuksia voi minimoida tai poistaa. Työ on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa on käytetty Internetistä löytyviä hakutietokantoja, joista on ollut luontevaa olettaa löytyvän tietojärjestelmätieteeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita. Aineistohaku on rajattu englanninkieliseen aineistoon. Hakusanoina tietokannoissa on käytetty kansainväliseen ja hajautettuun sovelluskehitykseen ja virtuaalitiimeihin liittyviä sanoja. Merkittävimpinä hyötyinä ohjelmistokehityksen kansainvälistymisessä nähdään muun muassa siitä saatavat kustannussäästöt sekä mahdollisuus rekrytoida osaavaa työvoimaa. Kansainvälisesti hajautetun ohjelmistokehityksen esteet liittyvät työskentelyn maantieteelliseen, ajalliseen, kulttuurilliseen ja organisatoriseen etäisyyteen. Nämä etäisyydet monimutkaistavat hajautetun tai virtuaalisen tiimiin toimintaa verrattuna paikallisesti työskentelevään tiimiin. Esteisiin on pyrittävä vastaamaan sopeuttamalla käytetyt projektinhallinnan menetelmät hajautettuun työskentelyyn. Erityistä huolta on pidettävä siitä, että hajautetun työryhmän roolit ja sisäinen vastuunjako ovat kaikille ryhmän jäsenille selkeitä. Jos hajautetun työryhmän jäsenet tulevat erilaisilta kielialueilta ja kulttuurisista taustoista, on ryhmän johtamisessa varmistettava, että kaikki osallistujat jakavat yhteisen vision tehtävästä ja kommunikaatio hoidetaan niin, että väärinkäsitykset pystytään minimoimaan. Kansainvälisesti hajautetulla ohjelmistokehityksellä saavutetun kokonaishyödyn laskeminen on vaikeaa, koska osa kustannuksista on piileviä ja sen takia hankalia vertailla saavutettuihin hyötyihin. Kansainvälisellä ohjelmistokehityksellä katsotaan saavutetun merkittäviä hyötyjä, joskin hyödyt ovat monesti tavoiteltuja vaatimattomampia. Työssä tunnistetut ongelmat vastaavat keskeisiä projektinhallinnan yleisiä osa-alueita. Odotetusti hajautettujen tiimien keskeiset vaikeudet liittyivät tiedonvälitykseen ja kommunikointiin

Análise de aplicações de gestão de projetos para suporte à gestão de conhecimento

A Gestão do Conhecimento é um elemento essencial para a execução bem-sucedida de projetos. Dada a natureza temporária dos projetos e das equipas que neles participam, a transferência, integração e gestão do conhecimento entre projetos revela-se muito importante para propiciar a partilha de “melhores práticas” evitando a repetição de erros anteriores, com vista a aumentar a probabilidade de sucesso dos projetos e da organização. Por esta razão, as aplicações de Gestão de Projetos podem desempenhar um papel significativo no suporte à Gestão do Conhecimento. A presente tese teve como objetivo fazer a análise e avaliação das aplicações de gestão de projetos do quadrante Líder da Gartner, relativamente às suas potencialidades para a Captura, Armazenamento, Partilha e Aplicação de conhecimento, para suporte aos artefactos do Project Management Body of Knowledge (PMBOK). Posteriormente, comparou-se os resultados dessa análise com os da aplicação “Confluence”. Esta aplicação serviu como referência de comparação, sendo recomendada na literatura pelas suas capacidades de gestão de conhecimento. Como resultado desta investigação obteve-se um artefacto de análise e comparação das aplicações, cujo desenvolvimento seguiu a metodologia Design Science Research. Os resultados obtidos permitem fazer uma análise comparativa das potencialidades de cada aplicação para as diferentes etapas do ciclo de vida da gestão do conhecimento, relativamente aos artefactos do PMBOK. Das sete aplicações do quadrante Líder da Gartner, a que mais se destacou foi “Targetprocess” com boas classificações por análise comparativa com as restantes, relativamente às suas capacidades para a Captura, Armazenamento, Partilha e Aplicação de conhecimento.Knowledge Management is an essential element for the successful implementation of projects. Due to the temporary nature of the projects and the teams that participate in them, the transfer, integration, and management of knowledge among projects becomes very important to promote sharing best practices and to avoid the repetition of previous mistakes, to increase the probability of success for the projects and the organization. For this reason, Project Management applications can play a significant role in supporting Knowledge Management. The thesis aims to analyse and evaluate the project management applications of the Gartner Leader quadrant, regarding their potential for the Capture, Storage, Sharing and Application of knowledge to support the artifacts in the Project Management Body of Knowledge (PMBOK). Subsequently, the results of this analysis were compared to those of the “Confluence” application. This application was used as a benchmark, recommended by the literature for its knowledge management capabilities. As a result of this research, an artifact of analysis and comparison of the applications was produced, whose development was based on the Design Science Research methodology. The results obtained make it possible to perform a comparative analysis of the capabilities of each application for the different stages of the knowledge management life cycle regarding the PMBOK artifacts. Out of the seven applications in the Gartner Leader quadrant, “Targetprocess” was the one that stood out the most with great ratings when compared to the others regarding its capabilities for Capturing, Storing, Sharing, and Applying knowledge

A reactive architecture for cloud-based system engineering

PhD ThesisSoftware system engineering is increasingly practised over globally distributed locations. Such a practise is termed as Global Software Development (GSD). GSD has become a business necessity mainly because of the scarcity of resources, cost, and the need to locate development closer to the customers. GSD is highly dependent on requirements management, but system requirements continuously change. Poorly managed change in requirements affects the overall cost, schedule and quality of GSD projects. It is particularly challenging to manage and trace such changes, and hence we require a rigorous requirement change management (RCM) process. RCM is not trivial in collocated software development; and with the presence of geographical, cultural, social and temporal factors, it makes RCM profoundly difficult for GSD. Existing RCM methods do not take into consideration these issues faced in GSD. Considering the state-of-the-art in RCM, design and analysis of architecture, and cloud accountability, this work contributes: 1. an alternative and novel mechanism for effective information and knowledge-sharing towards RCM and traceability. 2. a novel methodology for the design and analysis of small-to-medium size cloud-based systems, with a particular focus on the trade-off of quality attributes. 3. a dependable framework that facilitates the RCM and traceability method for cloud-based system engineering. 4. a novel methodology for assuring cloud accountability in terms of dependability. 5. a cloud-based framework to facilitate the cloud accountability methodology. The results show a traceable RCM linkage between system engineering processes and stakeholder requirements for cloud-based GSD projects, which is better than existing approaches. Also, the results show an improved dependability assurance of systems interfacing with the unpredictable cloud environment. We reach the conclusion that RCM with a clear focus on traceability, which is then facilitated by a dependable framework, improves the chance of developing a cloud-based GSD project successfully