Q-evankeliumi ja psykohistoria : Uuden testamentin eksegetiikan väitöskirja

In the course of my research for my thesis The Q Gospel and Psychohistory, I moved on from the accounts of the Cynics ideals to psychohistorical explanations. Studying the texts dealing with the Cynics and the Q Gospel, I was amazed by the fact that these texts actually portrayed people living in greater poverty than they had to. I paid particular attention to the fact that the Q Gospel was born in traumatising, warlike circumstances. Psychiatric traumatology helped me understand the Q Gospel and other ancient documents using historical approaches in a way that would comply with modern behavioural science. Even though I found some answers to the questions I had posed in my research, the main result of my research work is the justification of the question: Is it important to ask whether there is a connection between the ethos expressed by means of the religious language of the Q Gospel and the predominantly war-related life experiences typical to Palestine at the time. As has been convincingly revealed by a number of studies, traumatic events contribute to the development of psychotic experiences. I approached the problematic nature, significance and complexity of the ideal of poverty and this warlike environment by clarifying the history of psychohistorical literary research and the interpretative contexts associated with Sigmund Freud, Jacques Lacan and Melanie Klein. It is justifiable to question abnormal mentality, but there is no reliable return from the abnormal mentality described in any particular text to the only affecting factor. The popular research tendency based on the Oedipus complex is just as controversial as the Oedipus complex itself. The sociological frameworks concerning moral panics and political paranoia of an outer and inner danger fit quite well with the construction of the Q Gospel. Jerrold M. Post, M.D., Professor of Psychiatry, Political Psychology and Interna-tional Affairs at George Washington University, and founder and director of the Center for the Analysis of Personality and Political Behavior for the Central Intelligence Agency, has focused on the role played by charisma in the attracting of followers and detailed the psychological styles of a "charismatic" leader. He wrote the books Political Paranoia and Leaders and Their Followers in a Dangerous World: the Psychology of Political Behavior among others. His psychoanalytic vocabulary was useful for my understanding of the minds and motivations involved in the Q Gospel s formation. The Q sect began to live in a predestined future, with the reality and safety of this world having collapsed in both their experience and their fantasies. The deep and clear-cut divisions into good and evil that are expressed in the Q Gospel reveal the powerful nature of destructive impulses, envy and overwhelming anxiety. Responsible people who influenced the Q Gospel's origination tried to mount an ascetic defense against anxiety, denying their own needs, focusing their efforts on another objective (God s Kingdom) and a regressive, submissive earlier phase of development (a child s carelessness). This spiritual process was primarily an ecclesiastic or group-dynamical tactic to give support to the power of group leaders.Traumat loivat ensimmäisen evankeliumin? Ensimmäinen evankeliumi, Q-evankeliumi, syntyi juutalaissodan sotatraumojen ja yhteiskunnallisen vääryyden järkyttämässä tilassa. Q-evankeliumi sanoo happamat maalliselle omistamiselle, luokittelee ihmiset susiin ja lampaisiin sekä moittii miestä kelvottomaksi jo sillä perusteella, jos tämä mies kävi hautaamassa isänsä eikä lähtenyt välittömästi köyhyyteen antautuen Jumalan valtakunnan elonkorjuuseen, paljain jaloin ja ilman kukkaroa. Sotatraumatutkimuksia ja psykoanalyysia Väitöskirjaansa varten Molari luki sotilasliitto Naton ja muiden organisaatioiden käyttäytymistieteellisiä tutkimuksia sotilaiden ja siviiliväestön psyykkisistä kärsimyksistä, joita nämä kokevat sodan tähden. Lisäksi hän selvitti rottakokeista alkaen tehtyjä havaintoja stressin vaikutuksesta tajuntaan. Myös suomalaisille sotaveteraaneille tehdyt psykologiset tutkimukset olivat tutkijan käytössä. Sodan luoma psyykkinen stressi vaikuttaa monella tavalla aivojen kemiaan. Sota provosoi ihmisen primitiiviset tunteet esiin. Väitöskirja sai tukea myös Sigmund Freudin, Jacques Lacanin ja Melanie Kleinein kirjoituksissa, joissa nämä olivat selvittäneet projektiivista identifikaatiota - oman tunnemaailman heijastamista ulkoiseen kohteeseen - ja psykoosia, joita traumat saattavat provosoida ihmisissä ja yhteisöissä. CIA:n johtava psykiatri Jerrold Post on käyttänyt näitä viitekehyksiä myös tutkimuksissaan, joissa hän on selvittänyt äärilahkojen johtajien karismaattiseen karismaattista vaikutusvaltaa. Molarin väitöskirjassa mainitut ääriliikkeiden psykologian ja sotatraumatutkimusten näköalat sovitetaan ensimmäistä kertaa ensimmäiseen evankeliumiin, joka on edelleen entisöitävissä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien avulla. Q-evankeliumi saa nyt myös väitöskirjassa ensimmäistä kertaa suomenkielisen kirjallisen asunsa. Väitöskirjassaan Molari selvitti, (1) millainen kuva muodostuu Q-evankeliumista ja Q-evankelistasta, kun Q-aineistoa tarkastellaan yhtäällä psykohistorian valossa ja toisaalla poliittisen paranoian mallin avulla. (2) Mitä kriteerejä ja rajoituksia on psykohistoriallisella tutkimuksella aineistonsa kokoamisessa? (3) Millainen käyttäytymistieteellinen argumentaatio vaikuttaa psykohistoriallisten havaintojen taustalla? (4) Mitkä ovat psykoanalyysin heikot kohdat erityisesti muinaisen tekstikatkelman tulkinnassa? (5) Miten tutkimukset sotapsykoosista ja poliittisesta paranoiasta korjaavat, täydentävät ja muuttavat käyttäytymistieteellisinä viitekehyksinä psykoanalyysiin tukeutuvaa psykohistoriallista tulkintaa? (6) Miksi Q-evankeliumissa on köyhyyden ja kieltäymysten eetos toistuvasti esillä? Lahko pakotti uuteen identiteettiin Q-evankeliumissa ilmaistut syvät ja tarkkarajaiset jaot hyvään ja pahaan paljastavat, että tuhoavat impulssit, kateus ja vainoava ahdistus olivat voimakkaita ensimmäisten kristittyjen johtajien mielessä heti Jeesuksen päivien jälkeen. Q-evankeliumin monivaiheinen kehkeytymisen aikana vahvistui vihamiesten tyypittely ja äärimmäinen vastakkainasettelu pahaa maailmaa vastaan. Q-evankeliumin synty noudattaa lahkojen johtajien hyvin tunnettua menetelmää joukkojensa hallitsemiseksi. Kiusauskertomuksesta alkaen Q-evankeliumi velvoitti kuulijansa alistuvaan ryhmäorjuuteen. Lahkon johtajat tekivät kertomuksen avulla Jumalan Pojasta absoluuttisen ihanteen, jotta ihmiset valitsisivat nälissäänkin Jumalan sanan, so. ryhmään kuulumisen. Kuvattua ideologista ja eettistä ehdottomuutta jyrkkämielisyyttä - on pidettävä levottomille oloille tyypillisenä aatteellisena ratkaisutapana ja tunnereaktiona. Sellaisissa oloissa äärimmäishenkisten lahkojen ja puolueiden johtajat virittävät hysteriää joukkojensa kokoamiseksi ja valtansa säilyttämiseksi. Q-evankeliumi ei voi erottaa hengellisestä väkivallasta. "Alkuseurakunta" oli mainettaan rajumpi uskonnollinen lahko

A Critical Evaluation of Individualism, Collectivism and Collective Action

"This comparative study aims to develop a deeper understanding of collectivism, trade unionism, and the capacity to create collective action using Finland and Cambodia as examples of individualistic and collectivistic societies, respectively. The study has two goals: 1) To explore the relationship between collective action, and the level and forms of collectivism in Cambodia and in Finland. 2) To explain if and how the level of collectivism affects the degree of cooperation inside the living system. Phenomena such as political participation, family values, levels of trust within the society, and perceived collective efficacy are examined. The study is based on extensive survey data collected in Cambodia and Finland. The theoretical framework is sociological, involving the study of social systems within which observed regularities emerge and evolve through collaborative and collective behaviour. This approach also entails the personality systems of individual actors and the cultural system built into their actions. The main analytical tool used in the study is the Cultural Agency Theory (CAT). Significant differences were found in how individuals behave at the societal level. Collective action and political participation occur at a higher level in Finland compared to Cambodia. The results also show that the question of individualism versus collectivism is more complex than is generally believed.

A Critical Evaluation of Individualism, Collectivism and Collective Action

"This comparative study aims to develop a deeper understanding of collectivism, trade unionism, and the capacity to create collective action using Finland and Cambodia as examples of individualistic and collectivistic societies, respectively. The study has two goals: 1) To explore the relationship between collective action, and the level and forms of collectivism in Cambodia and in Finland. 2) To explain if and how the level of collectivism affects the degree of cooperation inside the living system. Phenomena such as political participation, family values, levels of trust within the society, and perceived collective efficacy are examined. The study is based on extensive survey data collected in Cambodia and Finland. The theoretical framework is sociological, involving the study of social systems within which observed regularities emerge and evolve through collaborative and collective behaviour. This approach also entails the personality systems of individual actors and the cultural system built into their actions. The main analytical tool used in the study is the Cultural Agency Theory (CAT). Significant differences were found in how individuals behave at the societal level. Collective action and political participation occur at a higher level in Finland compared to Cambodia. The results also show that the question of individualism versus collectivism is more complex than is generally believed.

A Critical Evaluation of Individualism, Collectivism and Collective Action

Tämän vertailevan tutkimuksen tavoitteena on luoda syvempää ymmärrystä kollektivismista, ammattiyhdistystoiminnasta ja kyvystä luoda kollektiivista toimintaa käyttäen Suomea ja Kambodzhaa esimerkkeinä individualistisesta ja kollektivistisesta yhteiskunnasta. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta: 1) Tuottaa uutta tietoa ammattiyhdistysten, kollektiivisen toiminnan ja kollektivismin eri muotojen välisistä suhteista Kambodzhassa ja Suomessa. 2) Selittää, millä tavoin kollektivismin taso vaikuttaa ihmisten väliseen yhteistyöhön. Teoksessa tarkastellaan muun muassa poliittista osallistumista, perhearvoja, luottamusta yhteiskunnassa ja koettua kollektiivista tehokkuutta. Tutkimus perustuu Kambodzhasta ja Suomesta kerättyihin laajoihin kyselyaineistoihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiologinen. Keskeinen analyysin väline on kulttuurinen toimijateoria (Cultural Agency Theory, CAT), joka mallintaa kollektiivisuuden tasoja ja kollektiivisia toimintoja. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ammattiyhdistysten tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten perusteella Kambodzhassa on paljon vaikeampaa luoda kollektiivista toimintaa perheyhteisön ulkopuolella kuin individualistisena pidetyssä Suomessa. Sekä poliittinen aktiivisuus että kollektiivinen toiminta on Suomessa aktiivisempaa kuin Kambodzhassa. Teos osoittaa, että kysymykset individualismista ja kollektiivisuudesta ovat paljon monimutkaisempia kuin yleisesti oletetaan. Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).This comparative study aims to develop a deeper understanding of collectivism, trade unionism, and the capacity to create collective action using Finland and Cambodia as examples of individualistic and collectivistic societies, respectively. The study has two goals: 1) To explore the relationship between collective action, and the level and forms of collectivism in Cambodia and in Finland. 2) To explain if and how the level of collectivism affects the degree of cooperation inside the living system. Phenomena such as political participation, family values, levels of trust within the society, and perceived collective efficacy are examined. The study is based on extensive survey data collected in Cambodia and Finland. The theoretical framework is sociological, involving the study of social systems within which observed regularities emerge and evolve through collaborative and collective behaviour. This approach also entails the personality systems of individual actors and the cultural system built into their actions. The main analytical tool used in the study is the Cultural Agency Theory (CAT). Significant differences were found in how individuals behave at the societal level. Collective action and political participation occur at a higher level in Finland compared to Cambodia. The results also show that the question of individualism versus collectivism is more complex than is generally believed. Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe)