Scientific production in psychology: a gender analysis

This study aims to identify possible gender inequalities in the scholarly output of researchers in the field of psychology in Spain. A sample of 522 papers and reviews published in 2007 was extracted from the Thomson ISI Web of Science. The presence of women, the collaboration pattern and the impact of these scientific publications were analyzed. The results show that the average number of female researchers per paper was 0.42 (SD 0.33) and that 42.3 % of the papers had a female researcher as the first author. Moreover, the proportion of female authors of a paper was statistically significantly higher when the first author was female. Studies carried out in cooperation with other Spanish or international institutions had fewer female authors than studies conducted at a single center. The impact of the papers, measured by the journal impact factor and the number of citations, was independent of the authors' gender or the proportion of female authors. In summary, the study highlights a gender imbalance in Spanish scientific output in Psychology, and a higher proportion of male researchers in international networks

Thirty Years and Counting: Do We Still Need the ICIS Women’s Breakfast?

This article discusses an important panel held at ICIS 2011 in Shanghai to mark over thirty years of an ICIS institution, the ICIS Women’s Breakfast. The panel addressed the controversial question—is there still a need for the ICIS Women’s Breakfast? Panelists were asked if the ICIS Women’s Breakfast could be seen as divisive, and if, women’s issues are different from issues of diversity such as race or sexual  orientation. They were also asked why they thought women were still  underrepresented in our academic community, and if the lack of women at senior levels was a concern for the community. Finally, the panelists were asked what practices the community would need to adopt to combat what could be seen as structural discrimination in our community, which we believe reflects the wider world we live in. We frame the debate and the ensuing discussion in the literature about women in academia, and conclude with some practical and constructive  recommendations for the community as a whole

Ulkomaiset tutkijat ja julkaisuaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden ja opettajien profiilia sekä julkaisuaktiivisuutta suhteessa suomalaiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan vuosina 2012–2014. Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista muodosti vajaan viidenneksen (18 %) vuosina 2012–2014. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien työpanos painottui erityisesti tutkijanuran alkuvaiheisiin. Professorien, tutkimusjohtajien ja vastaavien (uraporras IV) osuus henkilötyövuosista oli huomattavasti pienempi. Uraportaan IV ulkomaiset tutkijat ja opettajat olivat kotoisin tyypillisimmin ns. tieteen keskusmaista: Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sen sijaan I uraportaalla eniten henkilötyövuosia tekivät ulkomaalaisista venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset tutkijat ja opettajat. Julkaisuaktiivisuutta tarkasteltiin kolmen indikaattorin avulla: 1) julkaisut/henkilötyövuodet, 2) julkaisupisteet/julkaisut ja 3) kansainväliset yhteisjulkaisut/julkaisut. Ulkomaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja opettajien julkaisuaktiivisuudessa ei ollut suuria eroja, mutta julkaisuaktiivisuus painottui hieman eri osa-alueille ja näyttäytyi eri tavoin tutkijanuran eri vaiheissa, eri tieteenaloilla ja sukupuolten välillä. Suomalaiset tutkijat ja opettajat tuottivat ulkomaalaisia enemmän julkaisuja suhteessa henkilötyövuosiin uraportailla I ja II, mutta tutkijanuran vakiintuneimmassa vaiheessa (IV uraporras) toimivat ulkomaiset miehet olivat keskimäärin suomalaisia tuottavampia kaikilla kolmella julkaisuaktiivisuuden osa-alueella. Ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista suurempi osuus oli myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja kaikilla uraportailla.The study analysed the profiles and publishing productivity of teachers and researchers with foreign backgrounds in comparison with native Finnish teaching and research staff, between 2012 and 2014. Statistics compiled from the Vipunen statistics service provided by the Finnish National Board of Education, as well as publication and staff information data from the Ministry of Education and Culture were used as the research data. The research showed that foreign teachers and researchers accounted for slightly under one-fifth (18 %) of the total person-years of the teaching and research staff in Finnish universities between 2012 and 2014. The contribution of foreign researchers and teachers was particularly high during the early stages of a researcher’s career. The proportion of person-years contributed by professors, research managers, and similar (career path stage IV) was significantly lower. Foreign researchers and teachers at this level were usually from the so-called central countries of science: the UK, Germany, and the USA. Of foreign doctoral students (career path stage I), Russian, Chinese, and Indian researchers and teachers accounted for the largest proportion of person-years. Publishing productivity was studied using three indicators: 1) publications/person-years; 2) publication points/publications; and 3) international joint publications/publications. There were no significant differences between the publishing activity of Finnish and foreign researchers and teachers, but the activities were focused on slightly different areas, manifesting differently according to the stage of the researchers’ careers, the discipline, and the researcher’s gender. During the early stages of their research careers (career path stages I and II), Finnish researchers and teachers produced more publications relative to person-years, but as the career becomes more stabilised (career path stage IV), foreign male researchers were on average more productive in all three areas of publishing activity. Foreign researchers also produced a higher proportion of international joint publications than their Finnish counterparts, regardless of career stage.http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/tutkijat.html?lang=f

Ulkomaiset tutkijat ja julkaisuaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden ja opettajien profiilia sekä julkaisuaktiivisuutta suhteessa suomalaiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan vuosina 2012–2014. Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista muodosti vajaan viidenneksen (18 %) vuosina 2012–2014. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien työpanos painottui erityisesti tutkijanuran alkuvaiheisiin. Professorien, tutkimusjohtajien ja vastaavien (uraporras IV) osuus henkilötyövuosista oli huomattavasti pienempi. Uraportaan IV ulkomaiset tutkijat ja opettajat olivat kotoisin tyypillisimmin ns. tieteen keskusmaista: Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sen sijaan I uraportaalla eniten henkilötyövuosia tekivät ulkomaalaisista venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset tutkijat ja opettajat. Julkaisuaktiivisuutta tarkasteltiin kolmen indikaattorin avulla: 1) julkaisut/henkilötyövuodet, 2) julkaisupisteet/julkaisut ja 3) kansainväliset yhteisjulkaisut/julkaisut. Ulkomaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja opettajien julkaisuaktiivisuudessa ei ollut suuria eroja, mutta julkaisuaktiivisuus painottui hieman eri osa-alueille ja näyttäytyi eri tavoin tutkijanuran eri vaiheissa, eri tieteenaloilla ja sukupuolten välillä. Suomalaiset tutkijat ja opettajat tuottivat ulkomaalaisia enemmän julkaisuja suhteessa henkilötyövuosiin uraportailla I ja II, mutta tutkijanuran vakiintuneimmassa vaiheessa (IV uraporras) toimivat ulkomaiset miehet olivat keskimäärin suomalaisia tuottavampia kaikilla kolmella julkaisuaktiivisuuden osa-alueella. Ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista suurempi osuus oli myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja kaikilla uraportaill

Faculty Research Productivity in Saudi Arabian Public Universities: A Human Capital Investment Perspective

In an attempt to transition from its oil-based economy, the Kingdom of Saudi Arabia is taking further steps towards building a knowledge-based economy. Saudi universities play a pivotal role toward the country’s attempts to achieve the desired sustainable economic growth. And because knowledge production is dependent on the human capital embedded in faculty members working at theses universities, the recommendations of the Saudi National Science and Technology Policy stressed the importance of enhancing research skills of faculty members and researchers at public universities using different means and initiatives. However, a little is known about the impact of the implemented initiatives to promote research on the actual research outcomes of faculty members working at these universities. This study examined the impact of research promoting practices, and faculty personal characteristics (i.e., age, gender, marital status, academic rank, citizenship, and origin of PhD degree) on the levels of faculty research productivity at four Saudi Arabian public universities: King Saud University (KSU), King Abdulaziz University (KAU), King Khalid University (KKU), and King Faisal University (KFU). All PhD holder faculty members working at these universities were included in the sample of the study. A self-administrate web-based survey questionnaire was used to collect data for this study. Out of 7072 distributed questionnaires, 389 answered questionnaires were used for the data analysis. Multiple regression results revealed that the following research-promoting practices have positive and significant relationships with faculty research productivity: supportive collegial environment, the high perception of the academic editing and translating services, the positive perception of the research funding process, the rate of participation in collaboration programs, and conference attendance. Faculty’s perception of the role of research centers and research financial incentives revealed reverse relationships with certain types of faculty research productivity. Among the personal characteristics of faculty members, full professors were found to have the highest levels of research productivity. Citizenship (tenure status), and origin of PhD degree were found to have positive relationships with certain types of faculty research productivity. Male faculty were found to have more publications in refereed journals compared to female faculty. Also, older faculty were found to have more publications in refereed journals compared to junior faculty