Kiertotalouden käytännöntekijöitä : Muutospuheen retoriikka Lassila & Tikanoja Oyj:n kiertotalousaiheisissa Facebook-julkaisuissa

Tässä tutkimuksessa analysoidaan Lassila & Tikanoja Oyj:n vuonna 2019 tekemien kiertotalousaiheisten Facebook-julkaisujen retoriikkaa. Tutkimus on osa valtakunnallista ja monitieteistä CICAT2025-hanketta, jonka tavoitteena on edistää Suomen nousemista maailman johtavaksi kiertotalousmaaksi. CICAT2025-hankkeessa kannustavaa kielenkäyttöä pidetään yhtenä kiertotaloutta vauhdittavista tekijöistä. Tutkimukseen valittua sosiaalisen median viestintäaineistoa tarkastellaankin kiertotalousaiheisena muutospuheena, jonka analyysissä kiinnitetään huomiota erilaisiin muutostarvetta viestin vastaanottajalle kannatettavaksi konstruoiviin kielenkäytön tapoihin. Aineiston analyysi pohjaa retoriseen diskurssianalyysin, jonka näkökulma on erilaisia diskursseja synnyttävässä retoriikassa, todellisuutta rakentavassa kielenkäytössä. Aineiston jäsennyksessä tutkimuksellisena tavoitteena on selvittää, minkälaisia muutoksen representaatiotyyppejä siitä nousee esiin. Retoristen tehokeinojen tarkastelussa hyödynnetään erityisesti Arja Jokisen tekemää luokitusta. Tutkimusaineiston perusteella muutospuheesta hahmottuu seitsemän erilaista representaatiotyyppiä: mahdollinen muutos, yhteinen muutos, hyödyllinen muutos, käytännöllinen muutos, välttämätön muutos, vaivaton muutos ja käänteentekevä muutos. Kullakin muutoksen representaatiolla on omat retoriset ja diskursiiviset piirteensä, joiden representaatiota rakentavaa tehtävää havainnollistetaan aineiston analyysissä tekstiesimerkein. Huomionarvoista on, etteivät representaatiotyypit tai retoriset ja diskursiiviset piirteet ole tarkkarajaisia tai yksiselitteisiä, vaan ne limittyvät. Niin ikään yhdessä julkaisussa tai julkaisun osassa voi olla useampaan eri representaatiotyyppiin sopivia piirteitä. Aineiston analyysi osoittaa, että representaatioilla pyritään konstruoimaan muutos viestin vastaanottajalle kannatettavaksi esittämällä se paitsi mahdollisimman positiivisena asiana myös välttämättömyytenä. Tämän lisäksi erityisesti niin sanottujen onnistumisraporttien ja käänteentekevän muutoksen representaatiossa edelläkävijyyden korostamisen myötä yritys pyrkii markkinoimaan itseään sidosryhmien silmissä ympäristövastuunsa kantavana yrityksenä. Näin ollen aineistoa voidaan pitää muutospuheen ohella myös vastuuviestintänä, sillä sitä hyödynnetään yritysvastuun toteuttamisen raportointiin

Monialainen viestintä : puheesta peleihin

Tässä julkaisussa esitellään Vaasan yliopiston viestintätieteissä tehtävää tutkimusta. Teos on päivitetty versio vuoden 2018 valintakoeaineistosta, ja se on tarkoitettu Vaasan yliopiston viestintätieteiden uudeksi valintakoeaineistoksi. Sen tavoitteena on antaa kattava käsitys siitä, mihin viestintätieteiden tutkimuksessa keskitytään ja minkälaista osaamista ammattilaisilta viestinnän kentällä 2020-luvulla odotetaan. Tärkeä näkökulma on, että tekniikan kehitys tuo mukanaan nopeita muutoksia viestinnän alan toimijoiden tehtäviin ja työnkuviin. Alan työt monipuolistuvat ja muuttuvat entistä enemmän erityisosaamista vaativiksi tehtäviksi. Viestintätieteillä oppiaineena on pitkät perinteet. Alan opetuksella on juurensa parin vuosituhannen takana antiikissa. Sittemmin 1930- ja 1940-luvuilta lähtien alan tutkimus keskittyi laajasti joukkoviestintään. Tällä hetkellä tutkimus jakaantuu useisiin erilaisiin haaroihin, joista vahvimpia ovat esimerkiksi organisaatioviestintä, poliittinen viestintä, tekninen viestintä, sosiaalisen median tutkimus ja pelitutkimus. Tutkimuksessa on myös nähtävissä selvä muutos yksisuuntaisen viestinnän tarkastelusta kohti vuorovaikutteisten ja monissa kanavissa yhtä aikaa toteutuvien viestintäilmiöiden tarkasteluun. Lisäksi aiemmin suhteellisen homogeenisena nähty yleisö on pirstaloitunut useiksi erilaisiksi yleisöiksi, joilla on viestinnän suhteen erilaisia tarpeita ja toiveita. Tämän myötä viestinnän tutkimukselle on ilmaantunut uusia tutkimuksen kohteita, kuten esimerkiksi erilaiset digitaaliset palvelut ja niiden käytön tavat ja motiivit. Valintakoeaineisto tarjoaa laajan katsauksen viestintätieteisiin Vaasan yliopiston oppi-aineena. Aineisto haastaa lukijaa myös vastaväitteisiin ja esittämään uusia näkökulmia. Kehittyäkseen tieteen tulee perustua avoimeen keskusteluun ja rakentavaan kritiikkiin, joihin tämä teos kutsuu mukaan lukijansa.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Teknologiajättejä ja sensuurikoneita : Tekijänoikeusdirektiiviä puolustavat ja vastustavat retoriset keinot kampanjasivustoilla

Tutkielmassa tarkastellaan tekijänoikeusdirektiiviä puolustavaa ja vastustavaa retoriikkaa. Tavoitteena on selvittää, minkälaisilla retorisilla keinoilla vastakkaiset Europe for creators ja Save your internet -sivustot pyrkivät vaikuttamaan tekijänoikeusdirektiiviä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon Euroopan unionissa. Aineisto on kerätty lokakuussa 2018, ja se koostuu näiden kahden kampanjasivuston teksteistä ja kuvista. Tutkielman tuloksista selviää, että Europe for creators -sivustolla esiintyy eniten pragmaattisia argumentteja ja erottelumuotoisia argumentteja. Save your internet -sivuston yleisin argumenttityyppi on pragmaattinen argumentti. Europe for creators -sivustolla käytetään erilaisia argumentaatiotekniikoita monipuolisemmin kuin Save your internet -sivustolla. Oikeudenmukaisuuteen, vastavuoroisuuteen ja hyväntahtoisuuden osoittamiseen perustuvia argumentteja ei esiinny Save your internet -sivustolla keskeisinä retorisina keinoina. Save your internet -sivusto hyödyntää enemmän argumentteja vahvistavia ilmaisuja kuin Europe for creators -sivusto. Europe for creators -sivuston metaforilla piirretään kuva kamppailusta, jonka osapuolina ovat suuret teknologiajätit ja pienet tekijät. Nämä metaforat heijastavat taiteen ja luovien alojen maailmaa. Save your internet -sivuston metaforilla taas luodaan mielikuva sodasta sensuurikonetta vastaan. Sivustojen retoriset keinot ovat pääosin vakuuttavia ja sivustojen muuhun retoriikkaan sopivia. Europe for creators -sivusto pyrkii herättämään myönteisiä tunteita direktiiviä kohtaan, kun taas Save your internet -sivusto kielteisiä tunteita. Save your internet -sivustolla pyritään mobilisoimaan yleisöä digitaalisilla työkaluilla, joilla pystyy ottamaan yhteyttä europarlamentaarikkoihin. Näitä ei Europe for creators -sivustolla hyödynnetä

Näkökulmia viestintätieteisiin : asiantuntijoiden viestinnästä digitaalisen median mahdollisuuksiin

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Itseilmaisua vai mainostusta? : Kaupalliset yhteistyöt Instagramissa

Sosiaalisen median vaikuttajilla on paljon vaikutusvaltaa ja heidän avullaan voidaan tavoittaa varsinkin niitä, jotka eivät seuraa perinteisiä uutismedioita. Vaikuttajamarkkinointi on myös yrityksille tehokas ja edullinen tapa markkinoida. Vaikuttajamarkkinointi pohjautuu vahvasti vaikuttajan oman henkilöbrändin ympärille ja sosiaalisen median sovellukset tar-joavat runsaasti mahdollisuuksia erilaiseen itseilmaisuun. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten sosiaalisen median vaikuttajat sulauttavat kaupallisen sisällön osaksi itseilmaisuaan, ja miten Instagram alustana mahdollistaa sen. Tutkimuksessa tarkastellaan Herbinan uuden tuotesarjan lanseerauskampanjaa. Aineistona tutkimuksessa ovat 16 sosiaalisen median vaikuttajan tekemät yhteistyöjulkaisut Herbinan lanseerauskampanjaan. Julkaisuista tarkastellaan kuvia, kuvatekstejä, aihetunnisteita sekä tilien merkitsemistä, ja miten näillä pyritään vaikuttamaan seuraajiin sekä miten kaupallisuutta ja itseilmaisua yhdistetään. Analyysissä hyödynnetään digitaalisen retoriikan teorioita, erityisesti itseilmaisun ja eetoksen käsitteitä. Lisäksi rinnalla kulkevat Instagramin affordanssit, joiden avulla tuodaan esiin Instagramin käyttömahdollisuuksia ja -rajoitteita. Vaikuttajien tekemät yhteistyöjulkaisut ovat Herbinan kampanjassa vahvasti itseilmaisullisia. Kaupallisuutta kuitenkin sulautetaan oman äänen joukkoon luontevasti. Vaikuttajien oma ääni on vahvasti läsnä ja julkaisujen kuvatekstit on kirjoitettu omien kokemusten kautta. Kaupallisuutta tuodaan kuitenkin esiin kertomalla tuotteista faktoja, mainitsemalla julkaisun alussa, että julkaisu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä sekä merkitsemällä Herbinan virallinen Instagram-tili kuvaan. Myös Instagramin mahdollisuutta lisätä kerralla useampi kuin yksi kuva, on hyödynnetty. Aineiston julkaisussa ensimmäisenä on yleensä kuva vaikuttajasta itsestään ja vasta sen jälkeen kuva tuotteista. Julkaisuja vertailtaessa saattoi kuitenkin huomata, että osa itseilmaisuista kuulostavilta lauseilta esiintyi useammassa julkaisussa lähes identtisessä muodossa. Samankaltaisuudet eivät ole yllättäviä, sillä todennäköisesti Herbina ohjeistaa vaikuttajia tarkasti yhteistyön sisällöstä. Omien kokemusten jakamisella voidaan nähdä olevan pyrkimys herättää seuraajissa samaistumisen kokemuksia, ja näin herättää luottamusta vaikuttajaa sekä mainostettavaa tuotetta kohtaan. Itseilmaisun korostaminen lisäksi häivyttää yhteistyön kaupallisuutta ja voi auttaa julkaisuja sopimaan paremmin vaikuttajan muuhun sisältöön. Itseilmaisun korostamisen ajatuksessa painottuu myös sen tärkeys, että kaupalliset yhteistyöt merkitään asiaan kuuluvalla tavalla ja merkintöjen toteutumista valvotaan

Tiedottamista ja eriäviä mielipiteitä : Turkistarhauskeskustelu Twitterissä

Turkistarhauksesta keskustellaan paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä uutisissa. Erityisesti eläinoikeuskysymykset ovat olleet pinnalla, ja esimerkiksi Suomessa eläinoikeusjärjestöt tähtäävät turkistarhauksen kieltoon. Maailmalla yhä useammat valtiot ovat kieltäneet tarhauksen kokonaan, ja Suomessakin turkistarhojen määrä on laskenut huomattavasti sen alle sadan vuoden historian aikana. Tästä huolimatta Suomi on yksi suurimmista ketun- ja minkkinahkojen tuottajamaista maailmalla. Turkistarhauksella on myös kannattajansa, ketkä vetoavat taloudellisesta näkökulmasta elinkeinon tärkeyteen. Tutkin pro gradu -tutkielmassani, miten turkistarhauksesta keskustellaan Twitterissä. Tarkastelen sitä, millaisia argumentaation keinoja turkistarhaksen keskustelussa käytetään. Lisäksi tutkin, mitä puheenaiheita keskustelussa on. Aineistona ovat twiitit, jotka sisältävät turkistarhaus-hashtagin. Twiitit on julkaistu aikavälillä 1.9.–30.11.2020, ja niitä on 319 kappaletta. Turkistarhaus on aiheuttanut paljon yhteiskunnallista keskustelua erityisesti viime vuosina, joten on kiinnostavaa sekä aiheellista tutkia siihen liittyvää viestintää. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu uuteen retoriikkaan, erityisesti Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan argumentaatioteoriaan. Lisäksi mukana analyysissä on digitaalinen sekä visuaalinen retoriikka, sillä aineisto on kerätty digitaaliselta alustalta, jossa esiintyy erilaisia viestintään vaikuttavia piirteitä. Tarkastelen argumentaatiokeinojen esiintymistä määrällisesti, ja lisäksi tutkin tarkemmin näitä keinoja laadullisen analyysin kautta. Tutkimuksessani sain selville, että turkistarhauksesta keskustellaan usein eri keinoin. Aineistossa esiintyi eniten kvasiloogisia argumentteja, jonka kautta viitattiin turkistarhaukseen liittyviin ristiriitoihin sekä oikeudenmukaisuuteen. Yleistä oli verrata Suomen turkistarhaustilannetta muihin valtioihin. Lisäksi viesteissä argumentoidaan todellisuuden rakenteeseen perustuen, erityisesti auktoriteettien sekä syy-seuraussuhteiden kautta. Näissä argumenteissa pohdittiin turkistarhauksen tämänhetkisiä sekä mahdollisia tulevia seurauksia. Käyttäjät twiittasivat myös todellisuuden rakennetta muokkaavilla argumenteilla esimerkin, havainnollistamisen ja metaforan avulla kertoen turkiseläinten elinolosuhteista. Aineistossa esiintyi myös dissosiatiivisia argumentteja, kun haluttiin argumentoida turkistarhauksen lopettamisesta. Lisäksi osa twiiteistä oli informatiivisia, joissa tiedotettiin esimerkiksi toisen käyttäjän twiitistä tai oman organisaation uutisesta. Tässä korostui erityisesti digitaalisen retoriikan ja alustan rooli viestinnässä. Aineistosta oli huomattavissa, että twiiteissä käytettiin useita digitaalisia viestinnän keinoja, jotka Twitter alustana mahdollistaa. Näitä ovat esimerkiksi lainaukset, hashtagit, emojien käyttö sekä linkkien ja kuvien lisäys osaksi viestiä. Lisäksi twiittien rajattu merkkimäärä tiivistää viestejä, minkä voi nähdä viestinnän rajoituksena tai nopean ja helpon viestinnän mahdollisuutena

Sosiaalisen vastuun muuttuvat merkitykset ja retoriset keinot organisaation Twitterissä : Tarkastelussa Suomen Olympiakomitean vastuuviestintä häirintäkohun keskellä

Viime vuosina Suomessa on käyty urheilun vastuullisuuskeskustelua etenkin sosiaalisen vastuun aihealueiden ympärillä. Esimerkiksi vähemmistöjen asema, valmennustoiminta ja häirintä ovat nostaneet päätään keskusteluissa myös valtakunnan mediassa. Keväällä 2022 Suomen Olympiakomitea tiedotti vievänsä kolme epäasialliseen käytökseen liittyvää tapausta tutkintaan, mikä horjutti organisaation luotettavuutta sosiaalisesti vastuullisena toimijana yleisön silmissä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan lähemmin Suomen Olympiakomitean sosiaalisen vastuun viestimistä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisena sosiaalinen vastuu näyttäytyy Suomen Olympiakomitean Twitter-viestinnässä. Aineistona toimii Suomen Olympiakomitean 237 Twitter-julkaisua. Julkaisuista tarkastellaan tekstiä, aihetunnisteita sekä emojeita. Aineisto kerättiin vuoden ajanjaksolta 1.12.2021–30.11.2022. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Analyysin alussa hyödynnetään teemoittelua ja selvitetään sen avulla, mitä sosiaalisen vastuun teemoja korostetaan ja kuinka paljon Suomen Olympiakomitean Twitterissä. Toisena menetelmänä toimii retorinen analyysi, jonka avulla selvitetään, miten sosiaalista vastuuta toteutetaan ja perustellaan retorisilla keinoilla. Analyysissa hyödynnetään sekä argumentin esittäjään liittyviä että esitettyyn argumenttiin kohdistuvia retorisia keinoja. Samalla selvitetään, kuinka paljon retorisia keinoja hyödynnetään määrällisesti. Lopuksi selvitän, onko sosiaalisen vastuun viestimisessä tapahtunut sisällöllistä tai määrällistä muutosta viimeisen vuoden aikana. Tätä tarkastelen ajallisesti jakamalla aineiston kolmeen ajanjaksoon: ennen kohua, kohun aikana ja kohun jälkeen. Analyysissa Suomen Olympiakomitean sosiaalista vastuuta käsittelevät julkaisut voidaan jakaa kuuteen teemaan, joita ovat ikäryhmä, sukupuoli, tasa-arvo, inklusiivisuus, koulutus sekä ihmisten huomioiminen. Tutkimuksessa ilmeni, että Twitterissä hyödynnetään monipuolisesti retorisia keinoja ja vakuutetaan Suomen Olympiakomitean yleisöä siitä, että kyseessä on sosiaalisesti vastuullinen toimija. Aineistosta on tunnistettavissa myös toistuvia kaavoja sekä yhteneväisyyttä viestinnän linjauksessa. Eniten julkaisuissa käytettiin toistoa ja tautologiaa, yksityiskohdilla ja kertomuksilla vakuuttamista, konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistamista, numeerista ja ei-numeerista määrällistämistä, puhujakategorialla oikeuttamista, kategorisointia, tosiasiapuhetta sekä aihetunnisteiden käyttöä. Ajallisessa tarkastelussa ilmeni, että sosiaalisen vastuun viestimisessä ei tapahtunut määrällisesti suurta muutosta. Sisällöllinen muutos näkyi eri aiheiden korostamisena viestinnässä. Ennen kohua organisaatio korosti yhdenvertaisuutta ja inklusiivisuutta, kohun aikana asiantuntijoiden puhetta ja läpinäkyvyyttä ja kohun jälkeen urheilijoiden koulutusta ja sidosryhmien kouluttamista

Constructing anti-immigration ideology and group identity in an online conversation thread on the Suomi24 discussion board

Peer reviewe

"Sä tilaat, mä tuon" ja Epic Tax Guy : Tarkastelussa Verohallinnon ja Postin hyödyntämä retoriikka maineen rakentamisessa

Verohallinnon viestintä on ollut suuressa suosiossa erilaisuutensa ja humoristisen tyylinsä puolesta etenkin Instagramissa, kun taas Posti Group Oyj:n uuden brändiuudistuksen myötä kehkeytynyt rento ja tuttavallinen viestintä Twitterissä saa osakseen kritiikkiä. Kohdeorganisaatioiden ulkoinen viestintä on retorisesti hyvin samankaltaista, joten oletuksena on, että maineen ja imagon rooli näiden viestinnällisten tyylien vastaanotossa on suuri. Tämän tutkimuksen tavoitteena on vertailla Verohallinnon ja Posti Group Oyj:n hyödyntämää retoriikkaa maineen sekä imagon rakentumisessa. Tutkielma tuo huomiota maineen ja imagon merkittävyyteen organisaatioiden toiminnassa sekä retoriikan rooliin niiden rakentumisessa. Tutkimusaineistona tutkimuksessa käytetään Verohallinnon ja Postin Twitter- sekä Instagram- julkaisuja. Tarkasteltavat julkaisut tässä tutkimuksessa ovat hyvin multimodaalisia, ja koostuvat muun muassa teksteistä, kuvista, videoista, gifeistä, kuvateksteistä, aihetunnisteista sekä muiden tilien merkitsemisistä. Menetelmänä tutkimuksessa hyödynnetään retorista analyysia. Analyysin avulla tarkastellaan merkitysten tuottamista siitä näkökulmasta, miten tietyt ominaisuudet todellisuudessa saadaan vakuuttaviksi sekä miten niiden avulla saadaan yleisö sekä ympäristö sitoutuneiksi. Aineistoa analysoitaessa tuli ilmi, että organisaatioiden viestinnän retoriikalla sekä maineella ja imagolla on merkittävä suhde, joka organisaatioiden olisi hyvä ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan. Verohallinnon ja Postin viestinnässä retoriikka tuli ilmi organisaatioiden jokapäiväisessä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Retorisia keinoja, joita analyysin avulla hahmottui, oli muun muassa huumorin, tekstien eri tyylien ja sävyjen, tilastojen, eetoksen sekä kairoksen hyödyntäminen. Aineiston pohjalta analysoitiin myös sitä, kuinka löydetyt retoriset keinot rakentavat organisaatioiden mainetta ja imagoa. Retoriikalla vaikutettiin yleisön mielikuviin esimerkiksi vetoamalla rationaalisuuteen ja emotionaalisuuteen sanavalintojen, tilastojen ja visuaalisten ominaisuuksien avulla. Lisäksi huumorilla ja itseironialla pyrittiin rikkomaan jo muodostuneita mielikuvia sekä lisäämään organisaatioiden tunnettavuutta. Tunnettavuutta sekä imagoa rakennettiin myös trendien sekä eri symbolien avulla

Monikanavaisuus ja henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa - somevaikuttaminen ammattina

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten monikanavaisuus voi toimia sosiaalisen median vaikuttajan työvälineenä henkilöbrändäyksessä. Työni teoriassa perehdytään tarkemmin monikanavaisuuden ja henkilöbrändäyksen käsitteisiin, hyödyntäen digitaalisen retoriikan ja visuaalisen viestinnän menetelmiä. Analyysissa tutkitaan kahden sosiaalisen median vaikuttajan postauksia eri kanavissa. Postauksia on yhteensä 15, ja ne valittiin isommasta otannasta sen perusteella, että ne ovat melko tyypillisiä kuvauksia genrestään. Sosiaalinen media on alkanut työllistää vaikuttajia kokopäiväisesti ja yrittäjinä vasta viime vuosina. Sosiaalisen median kanavia on tutkittu erikseen, mutta vain vähän yhdessä kokonaisuutena. Aihe on siis vähän tutkittu ja erittäin ajankohtainen. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina totesin monikanavaisuuden olevan vuorovaikutusta ja viestintää eri sosiaalisen median kanavissa, eri tavoin. Henkilöbrändäyksen kannalta on suositeltavaa, että eri kanavissa tuo itsestään erilaisia puolia esiin. Esimerkiksi henkilökohtaiset aiheet tosielämästä kiinnostavat seuraajia. Postausten sisältö vaihtelee kirjoitetusta kielestä puhuttuun ja pysäytetystä kuvasta liikkuvaan. Myös postauksien pituudet vaihtelevat Twitterin 280 merkistä pitkiin blogipostauksiin. Lisäksi postauksissa on eroja siinä, kuinka kauan julkaisut säilyvät ja palataanko niiden pariin uudestaan. Jatkossa voisi tutkia kommentointia eri kanavissa, eli tutkimuksen kohteena olisivat enemmän seuraajat kuin vaikuttajat, ja viestinnän kaksisuuntaisuus tulisi vielä vahvemmin esille. Erilaisten vaikuttajien ja näin myös erilaisten vaikutustapojen tutkiminen olisi myös mielenkiintoista. Tässä tutkimuksessa vaikuttajat tekevät melko kaupallista vaikuttajamarkkinointia.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format