Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja palvelumuotoilun osaaminen – ammattikorkeakouluopettajien näkemys yhteisestä osaamissisällöstä

The purpose of the study was to find out teachers' views of the assessment tool, which has been developed for the students in relation to the assessment of competence in the development of services in health and social care. A previously developed competence assessment tool based on the international curriculum for informatics in health and social care and the descriptions of service design at the European Qualifications Framework level (EQF) for students of the university of applied sciences was tested and validated. A multidisciplinary group of teachers (N = 73) from the national project participated in three (n = 23; 25; 20) Delphi rounds. Teachers evaluated the importance of teaching the subject matter and the suitability of the statement to assess the student’s content competencies. A four-point Likert scale (not important - important and not suitable – suitable) was used to assess the importance and suitability. The reliability of the content validity index (S-CVI / Ave) and the item level content validity index (I-CVI), which were defined as 0.80, were calculated. After the evaluation, 40 competence sentences were formed to describe the common skills required by students for the development and use of digital services in health and social care. The results show that teachers do not require EQF level six in the field of expertise identified in this study. The research confirms the idea that teachers and students from different fields need common expertise in the health- and social care area.Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opettajien näkemyksiä ammattikorkeakouluopiskelijoiden osaamisen kuvaamiseen kehitettävästä arviointimittarista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen. Tutkimuksessa arvioitiin aikaisemmin kehitettyä ammattikorkeakouluopiskelijan osaamisen arviointimittaria, joka perustui kansainväliseen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan opetussuunnitelmaan ja palvelumuotoilun osaamiskuvauksiin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasolla kuusi. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, miten tärkeäksi ja sovellettaviksi opettajat kokevat osaamista kuvaavat sisällöt monialaisessa korkea-asteen koulutuksessa. Delphi-asiantuntijaryhmään osallistui kansallisen hankkeen monialainen opettajaryhmä (N = 73) kolmessa vaiheessa (n = 23, 25, 20). Opettajat arvioivat kyseisen asiasisällön opettamisen tärkeyttä ja osaamislauseen soveltuvuutta opiskelijan asiasisällön hallinnan arviointiin. Arviointi tapahtui neliportaisella Likert-asteikolla (ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva). Osaamislauseista laskettiin mittarin sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80. Arvioinnin jälkeen muodostui 40 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvitsemaa yhteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämisessä ja käyttämisessä. Tulokset osoittavat, että opettajat eivät vaadi EQF-osaamistasoa kuusi tässä tutkimuksessa monialaiseksi määritetyllä osaamisalueella. Tutkimus vahvistaa kansainvälisen opetussuunnitelmasuosituksen käsitystä, että eri alojen opettajat ja opiskelijat tarvitsevat yhteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen alueella

The Importance of a Pictorial Medical History in Assisting Medical Diagnosis of Individuals with Intellectual Disabilities: A Telemedicine Approach

When face-to-face physical medical exams are not possible, virtual physical exams, in the form of a pictorial medical exam/history, can be substituted, and telemedicine can be the means to deliver these virtual exams. The goal of this work was to determine if presence in the form of a visual and/or pictorial medical history can be of benefit to clinicians in the diagnosis of medical conditions of individuals with developmental disabilities (DDs) and/or intellectual disabilities (IDs), in particular those who cannot, because of their cognitive and/or physical disabilities, verbally relate their illness to a clinician. Virtual exams can also be useful in cases where clinicians may need additional advice from fellow experts, especially if those experts are not physically present. A web-based telemedicine application used for treating persons with DD/IDs was developed. This application includes a visual medical history component incorporated into an electronic medical records application. The purpose is to allow the clinician to use an environment that integrates a written and visual representation of a patient’s medical history and physical findings to aid the clinician in determining a medical diagnosis. Twenty-two clinicians and five direct service aids of a New York State Developmental Disabilities Services Office facility, who deliver healthcare to DD/ID patients on a daily basis, accessed the telemedicine application instead of their traditional hardcopy/paper medical history when examining patients. A comprehensive survey was distributed to the clinicians to determine the effectiveness of the application as well as help answer the primary questions proposed by this research. The results of this study showed that presence in the form of a video medical history is preferred by clinicians rather than having just a written medical history of the patient. Clinicians felt the visual medical history component of the telemedicine application was useful and informative for delivering healthcare to individuals with DD/ID and enabled them in diagnosing a patient as well as lessened the need to transfer patients to the emergency room, resulting in a significant cost savings