Kysyntäohjattu joukkoliikenne suhteessa muihin matkustusmuotoihin: Tapaustutkimus Kutsuplus matkoista

As cities grow it is essential to reduce private car use, the most polluting and congestion inducing mode of daily transport. While public transport (PT) enables a form of mass transport, PT lacks flexibility due to its scheduled, route-based operations. On-demand PT has been presented as a possible solution to bridge the gap between scheduled PT and private car ownership, but on-demand PT pilots have been scarce and information on the demand of such services is limited. Kutsuplus was an on-demand PT service that operated based on customer orders in the Helsinki Metropolitan Region (HMR) using premium quality minibuses with automated routing. In this thesis, we quantitatively investigate spatial and temporal characteristics of Kutsuplus, using data for 83,978 realized Kutsuplus journeys. We quantify alternative travel options which could have been used instead of Kutsuplus and investigate whether Kutsuplus was especially used for routes with sub-par PT accessibility. We find that Kutsuplus featured a PT typical but more lenient temporal demand structure with cross-traffic spatial patterns. We find that the price of a Kutsuplus journey was more expensive than a PT journey, but considerably cheaper than other ordered transport options. After customer pick up, Kutsuplus was a fast choice compared to PT and often comparable to private car use, but customer pick up was often late from the estimate given. We note that the PT options available for replacing Kutsuplus journeys did not seem sub-par when compared to the general PT options in the area. We recommend that future research still considers whether Kutsuplus use was affected by accessibility of specific PT modes, like rail traffic. Further, if more journey data or user and vehicle specific identifiers are made available, effects of potential congestive collapse and user group specific behavior ought to be investigated.Kaupunkialueiden kasvaessa on välttämätöntä tarjota vaihtoehtoja yksityisautoilulle, joka on merkittävä ruuhkautumista ja liikenteen ympäristöhaittoja edistävä kulkumuoto. Julkinen liikenne mahdollistaa joukkokuljetuksen, mutta sen aikataulutettu ja kiinteästi reititetty luonne tekee siitä vähemmän joustavan kulkumuodon. Kysyntäohjattua joukkoliikennettä on esitetty ratkaisuna kaventamaan joukkoliikenteen ja yksityisautoilun kuilua, mutta kysyntäohjattujen palveluiden käytöstä ei ole vielä paljoa tietoa. Tämä diplomityö tarkastelee kvantitatiivisesti kysyntäohjattua joukkoliikennepalvelua nimeltä Kutsuplus. Kutsuplus liikennöi Helsingin seudulla korkealaatuisilla minibusseilla, jotka toimivat automatisoidulla reititysalgoritmilla. Työn lähdeaineistona toimii 83 978 oikeaa Kutsuplus-matkaa. Työssä verrataan Kutsuplus-matkoja kulkumuotoihin joita olisi voinut käyttää palvelun sijasta. Lisäksi tutkitaan, käytettiinkö Kutsuplus-palvelua nimenomaan reiteille, joiden saavutettavuus oli joukkoliikenteen osalta normaalia huonompi. Työssä todetaan, että Kutsuplus-käyttö edusti ajallisesti joukkoliikenteelle tyypillistä mutta joustavampaa huippurakennetta, vahvoilla poikittaisliikennepiirteillä. Kutsuplus-matkat olivat kalliimpia kuin vastaavat matkat joukkoliikenteellä, mutta halvempia kuin muilla tilauspohjaisilla kulkumuodoilla. Kutsuplus oli matka-ajaltaan verrattavissa yksityisautoiluun, kun asiakas pääsi kyytiin. Kutsuplus myöhästyi kuitenkin usein asiakkaalle arvioidusta lähtöajasta. Työssä todetaan, että joukkoliikennematkat, joita olisi voinut käyttää korvaamaan Kutsuplus-matkat, eivät olleet muita alueen joukkoliikennevaihtoehtoja kehnompia. Lopuksi suositellaan, että tuleva tutkimus huomioi, vaikuttivatko joukkoliikennemuotojen, kuten raideliikenteen, saavutettavuuserot Kutsuplussan käyttöön. Lisäksi, jos on mahdollista saada lisää matka-aineistoa tai tunnistaa käyttäjiä tai ajoneuvoja, olisi hyvä tutkia palvelun ruuhkautumista ja pyrkiä tunnistamaan käyttäjäryhmäkohtaisia eroja

Aortic Valve Stenosis

Currently, aortic stenosis is the most frequent heart valve disease in developed countries and its prevalence increases with the aging of the population. Affecting 3-5 percent of persons older than 65 years of age, it makes a large personal and economical impact. The increasing number of elderly patients with aortic stenosis brings advances in all medical specialties dealing with this clinical entity. Patients previously considered too old or ill are now indicated for aortic valve replacement procedures. This book tries to cover current issues of aortic valve stenosis management with stress on new trends in diagnostics and treatment

Primary Angioplasty

Medicine; Cardiolog

Primary Angioplasty

Medicine; Cardiolog

Dialogic Dissensus: The Postmodern Sideshow

In the United States, the sideshow occupies a marginal and often controversial space in popular culture. Despite a decline of the sideshow during the early twentieth century, its postmodern reinvention in 1980 has inspired a proliferation of the aesthetics of the sideshow within mass media and culture as a highly profitable commodity. The current existence of the sideshow as a thriving genre can sometimes be met with surprise, disbelief, or disgust because of the history of sideshow and existing codes of “normality.” Although there is pre-existing scholarship on Bakhtin and the sideshow, what is missing is an exploration of Bakhtin’s dialogism in relation to the art of the postmodern sideshow. This dissertation argues that the postmodern sideshow as an art form is an example of a reinvention of intersubjectivity through Bakhtin’s dialogic and still relevant for understanding contemporary aesthetics. Furthermore, I propose that the carnivalesque is an aspect of the dialogic because the carnivalesque renews hope for a better future which reverberates through unfinalizable time. Instead, I will propose an intertextual genealogy between philosophical thought and the first-hand voices of sideshow performers and related show people in the spirit of dialogism. However, I assert that the dialogic is nearly impossible without a dissensus because of precarization and our permanent cellular connection as a result of our technological progress, which did not exist at the height of postmodernism. This new tyranny of normality has depersonalized our time, dissolved our friendships and communities, our ability to communicate, and our social consciousness to empathize with others in a fundamental shift to our notions of exploitation. A revolution of the aesthetic regime through the maternal will create a new paradigm that reorganizes our senses, our social consciousness, and the conditions for possibility in the dialogic.https://digitalmaine.com/academic/1022/thumbnail.jp