Jäsentämisen strategiat

Ohjelmistokääntäjät lukeutuvat kaiken nykyaikaisen ohjelmoinnin kivijalkoihin. Osa ohjelmointikielistä toimii siten, että ne käännetään annetulta koodikieleltä konekieleksi. Toisaalta jotkut ohjelmointikielet toimivat siten, että lähdekoodia lukee reaaliaikaisesti ohjelmistotulkki, joka itse on konekieleksi käännetty ohjelmisto. Lisäksi on vielä ohjelmointikieliä, joita käännetään jonkinlaiseksi välikieleksi, jota sitten tulkataan konekieleksi. Hyvin harva kuitenkaan on täysin perillä siitä, miten kääntäjät toimivat. Tässä työssä tutkitaan yleisimpiä menetelmiä eräästä tietystä kääntämisen vaiheesta: jäsentämisestä. On haluttu tietää, miten kääntäjät pilkkovat koodia, miten käsittelevät sitä ja millaiseen muotoon se jäsennellään. Työssä kuvaillaan ensin yksityiskohtaisesti jäsentimien toiminnan periaatteita, teoriaa ja historiaa, minkä jälkeen perehdytään kaikkein eniten käytetyn jäsentimen toimintaan. Aihetta tutkiessa saatiin selville, että jäsentimet jakaantuvat karkeasti kahteen kategoriaan: ylhäältä-alas ja alhaalta-ylös -tyyppeihin. Kumpikin näistä jakautuu edelleen alatyyppeihin, jotka ovat toinen toistaan tehokkaampia. Ne ovat myös entistä monimutkaisempia ja soveltuvat yhä laajemman ohjelmointikielten kirjon kääntämiseen. Havaittiin, että jäsentimien suunnittelussa on vankka tiede, joka on muodostunut purkamaan korkeamman tason ohjelmoinnin abstraktioita ja vastaamaan asiaan liittyviin teknisiin haasteisiin. Kaikkein kehittyneimmissä jäsentimissä käytetään matemaattisloogisia merkintätapoja kuvailemaan jäsentimien toimintaa

Matchpet : aplicativo de adoção de animais

Orientadora: Dra. Rafaela Mantovani FontanaAutores: Francielle Mazzarotto Stival, Gustavo Sebold, Luis Augusto Ferraz de Souza e Marielly L. S. FrozzaMonografia (graduação) - Universidade Federal do Paraná, Setor de Educação Profissional e Tecnológica, Curso de Graduação em Tecnologia em Análise e Desenvolvimento de Sistemas.Inclui referênciasResumo : A relação intrínseca entre homem e animal de estimação se tornou parte importante do cotidiano. Ainda assim, a sociedade não foi capaz de mitigar os casos de abandono e maus-tratos, apesar de políticas públicas terem sido criadas para coibir tais atos. O elevado número no abandono de animais pode causar problemas de saúde pública e levar abrigos à superlotação, reduzindo a qualidade de vida dos animais que lá estão, e impedindo a acomodação de novos animais resgatados. Como forma de evitar e contornar estes problemas, poder público e privado apresentam iniciativas visando fomentar e incentivar a adoção de animais abandonados. Neste contexto, percebe-se a importância da tecnologia, principalmente dos smartphones, para a ampliação destas iniciativas. Portanto, o presente trabalho tem como objetivo a criação de um aplicativo de adoção de animais de estimação, para que usuários disponibilizem pets disponíveis e para que potenciais adotantes, possam encontrá-los. A análise e modelagem da aplicação foram concebidas a partir das Histórias de Usuário e dos conceitos da UML, com a criação dos diagramas de Classe e Casos de Uso. Para as operações de back-end do aplicativo, realizou-se o desenvolvimento de uma API no framework Ruby on Rails, com envio das informações cadastradas para um banco de dados em nuvem, disponibilizado pelo software PostgreSQL e hospedado na plataforma Heroku. Para a implementação das interfaces e requisições da API utilizou-se o framework Flutter, por conta de seu caráter multiplataforma