Assessment of the minimalist approach to computer user documentation

The minimalist approach (Carroll, 1990a) advocates the development of a radically different type of manual when compared to a conventional one. For example, the manual should proceed almost directly to procedural skills development rather than building a conceptual model first. It ought to focus on authentic tasks practised in context, as opposed to mock exercises and isolated practice. In addition, it should stimulate users to exploit their knowledge and thinking, as opposed to imposing the writer's view and discussing everything that users should see or know.\ud \ud In the first part of the paper the construction of a tutorial based on the minimalist principles is described. A parallel is drawn with constructivism with which minimalism shares important notions of instruction. In the second part, an experiment is described in which the minimal manual was tested against a conventional one. The outcome favoured the new manual. For example, minimal manual users completed about 50% more tasks successfully on a performance test and displayed significantly more self-reliance (e.g. more self-initiated error-recoveries, and fewer manual consultations)

Ten misconceptions about minimalism

We describe ten common misconceptions about the minimalist approach to documentation design. For each, we analyze how the misconception arises from plausible interpretations of minimalist principles and heuristics. We then clarify how each misconception deviates from minimalism, as we understand it. Analysis and discussion of creative elaborations of minimalism-including "misconceptions"-can promote a sharper concept of what minimalism is

”Jos se on heikosti dokumentoitu, niin eipä sillä kauheesti silloin mitään tee” : Tutkijakäyttäjät osana palvelun käyttöohjeen suunnittelua

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, mitä pitää ottaa huomioon suunnitellessa käyttöohjeita uudelle tutkijapalvelulle. Tutkijapalvelu on yksi Tieteen tietotekniikan keskuksen, CSC:n, uusista datanhallinnan palveluista arkaluonteiselle datalle. Arkaluonteisen datan kanssa toimiessa ohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää, joten tarkoituksena oli selvittää, miten palvelun ohjeista saataisiin mahdollisimman käyttäjäystävälliset. Tutkimuksen teoriaosuudessa yhdisteltiin eri tutkijoiden periaatteita hyvälle dokumentaatiolle ja tutkittiin minimalismia osana hyvän dokumentaation tuottamista. Lisäksi tarkasteltiin dokumentaation asemaa erilaisissa ohjeiden tuottamisen prosesseissa. Tavoitteen selvittämiseksi asetettiin kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä tutkittiin, millaisia palvelun käyttäjät ovat ja millaisia tarpeita heillä on palvelun suhteen. Palvelun ensisijainen käyttäjäryhmä olivat tutkijakäyttäjät, joka todettiin todella monimuotoiseksi käyttäjäryhmäksi. Tutkijakäyttäjät erosivat esimerkiksi taustoiltaan ja tekniseltä osaamiseltaan. Kuitenkin yhtäläisyyksiä oli myös mahdollista huomata, sillä kaikki tutkijat olivat käyttäjinä itsenäisiä. Tämä näkyi esimerkiksi ongelmien ratkaisutavoissa. Lisäksi tutkijoiden työskentely-ympäristöissä oli samankaltaisuuksia, sillä monien tutkijoiden työskentelyä määritti ajanpuute. Toisella tutkimuskysymyksellä selvitettiin, millaisissa tilanteissa käyttäjät tarvitsevat ohjeita ja millaista ohjeiden käyttö on. Ohjeita tarvittiin yleensä, kun tuotetta tai palvelua alettiin käyttää sekä ongelmatilanteissa. Ohjeista etsittiin usein vain tiettyjä kohtia, eli ohjeita luettiin enemmänkin silmäilemällä kuin sanasta sanaan. Kolmannella tutkimuskysymyksellä kartoitettiin käyttäjien suhtautumista ohjeisiin. Suhtautuminen ohjeisiin oli pääasiassa positiivista. Videomuotoiset ohjeet koettiin kuitenkin yleisesti hankalimmiksi käyttää. Tutkimuksen aineiston muodosti seitsemän tutkijakäyttäjän haastattelua. Haastattelut toteutettiin Zoom-videopuheluina. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelemalla, eli aineistosta esiin nousseet aihealueet koostettiin yhteen teemoiksi. Keskeisiksi teemoiksi nousi tutkijat käyttäjinä, tutkijoiden toimintaympäristö, ohjeisiin suhtautuminen ja tutkijakäyttäjien vaatimukset ohjeille. Tutkimuksen tavoite selvitettiin näiden teemojen avulla. Käyttöohjeen suunnittelussa ensisijaisen tärkeäksi ominaisuudeksi nousi ohjeen käyttäjäryhmän tarpeiden huomioiminen. Lisäksi erilaisten hyvän dokumentaation periaatteiden noudattaminen todettiin hyödylliseksi. Tutkielman lopussa annettiin haastattelutulosten pohjalta suosituksia siitä, mitä dokumentaatiota tuottaessa tulisi ottaa huomioon. Tutkimus todisti myös ohjeiden olevan edelleen tärkeässä asemassa niin palveluiden käyttöönotossa kuin käytönaikaisten ongelmienkin ratkaisemisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ainoastaan haastattelututkimusta, mikä otoskoon lisäksi rajoitti jonkin verran tutkimuksen tuloksia. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi laajentaa esimerkiksi etnografisen tutkimuksen keinoin

Vers une vision systémique du processus de l'explication : récit d'une recherche sur l'intégration de la pédagogie, de l'ingénierie et de la modélisation

Thèse numérisée par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal