The integrity of digital technologies in the evolving characteristics of real-time enterprise architecture

Advancements in interactive and responsive enterprises involve real-time access to the information and capabilities of emerging technologies. Digital technologies (DTs) are emerging technologies that provide end-to-end business processes (BPs), engage a diversified set of real-time enterprise (RTE) participants, and institutes interactive DT services. This thesis offers a selection of the author’s work over the last decade that addresses the real-time access to changing characteristics of information and integration of DTs. They are critical for RTEs to run a competitive business and respond to a dynamic marketplace. The primary contributions of this work are listed below. • Performed an intense investigation to illustrate the challenges of the RTE during the advancement of DTs and corresponding business operations. • Constituted a practical approach to continuously evolve the RTEs and measure the impact of DTs by developing, instrumenting, and inferring the standardized RTE architecture and DTs. • Established the RTE operational governance framework and instituted it to provide structure, oversight responsibilities, features, and interdependencies of business operations. • Formulated the incremental risk (IR) modeling framework to identify and correlate the evolving risks of the RTEs during the deployment of DT services. • DT service classifications scheme is derived based on BPs, BP activities, DT’s paradigms, RTE processes, and RTE policies. • Identified and assessed the evaluation paradigms of the RTEs to measure the progress of the RTE architecture based on the DT service classifications. The starting point was the author’s experience with evolving aspects of DTs that are disrupting industries and consequently impacting the sustainability of the RTE. The initial publications emphasized innovative characteristics of DTs and lack of standardization, indicating the impact and adaptation of DTs are questionable for the RTEs. The publications are focused on developing different elements of RTE architecture. Each published work concerns the creation of an RTE architecture framework fit to the purpose of business operations in association with the DT services and associated capabilities. The RTE operational governance framework and incremental risk methodology presented in subsequent publications ensure the continuous evolution of RTE in advancements of DTs. Eventually, each publication presents the evaluation paradigms based on the identified scheme of DT service classification to measure the success of RTE architecture or corresponding elements of the RTE architecture

Toimistoympäristön personointi sensoroinnin avulla : tilankäyttäjän arvokokemuksen näkökulma

Digitalisaatio muuttaa toimistoympäristöä. Uusilla teknologioilla voidaan luoda kehittynyt ja käyttäjää tukeva ympäristö, sekä vaikuttaa tilankäyttäjän toimistokokemukseen. Toimistoympäristön personoinnilla tilankäyttäjälle voidaan tarjota käyttäjän mieltymyksiä vastaavat toimisto-olosuhteet. Personoinnissa voidaan hyödyntää sensoreita. Sensoridatan perusteella käyttäjälle voidaan tarjota personoituja palveluja. Personoinnista voi muodostua käyttäjälle hyötyjä ja uhrauksia. Ne ovat yhteydessä käyttäjän arvokokemukseen. Lisäksi arvot usein ohjaavat käyttäjien valintoja. Tilankäyttäjien arvonmuodostuksesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, eikä personointia ole aikaisemmin tutkittu arvonmuodostuksen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan toimistoympäristön personointia tilankäyttäjän arvonmuodostuksen näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat: ”Millaisia tekijöitä tilankäyttäjät arvostavat toimistossa? Voidaanko näitä tekijöitä personoida?” ja ”Miten toimistoympäristön personointi on yhteydessä tilankäyttäjän arvokokemukseen?”. Tutkimuksessa käytettiin grounded theory -menetelmää. Menetelmää käytettiin aineiston analysointiin, eikä tarkoituksena ollut tuottaa uutta teoriaa. Tutkimusaineisto koostuu 31 tilankäyttäjän haastattelusta, jotka tehtiin kahdessa eri business park -ympäristössä. Keskeisiksi tuloksiksi nousivat seuraavat asiat. Tilankäyttäjien arvostamia tekijöitä toimistoympäristössä olivat tekniikan suorituskyky, monipuoliset työskentelytilat, valaistus, toimistonäkymä, ergonomia, lämpötila, äänimaailma, esteettömyys ja ilmanlaatu. Näistä voidaan personoida monipuoliset työskentelytilat, valaistus, toimistonäkymä, ergonomia, lämpötila, äänimaailma ja ilmanlaatu. Personointi voi parantaa käyttäjän hyvinvointia ja työskentelyä. Käyttäjät kokivat sensoroinnin vaikuttavan negatiivisesti heidän yksityisyyteensä. Käyttäjät pelkäsivät mahdollista seurantaa ja väärinkäyttöä. Tutkimus lisää tietoa tilankäyttäjien kokemuksista toimistoissa. Aiheesta on vain vähän syvällisiä laadullisia tutkimuksia. Tutkimus lisää kontribuutiota, sillä personointia ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty käyttäjän arvokokemukseen. Tämän tutkimuksen johtopäätösten mukaan tilankäyttäjille kannattaa tarjota personointia, mutta personoinnin tulisi toteutua tasolla, joka vaikuttaa positiivisesti tilankäyttäjän arvokokemukseen ja luottamukseen. Tämän tutkimuksen mukaan personoinnissa tulisi määritellä tarkat käytännöt siihen, ketkä voivat käsitellä sensoridataa. Sensoridata kannattaa pitää anonyyminä. Personoinnissa kannattaa hyödyntää tiloihin kiinnitettäviä sensoreita, sillä käyttäjät saattavat jättää käyttämättä käyttäjään kiinnitettävää sensoria. Personoinnilla voidaan vaikuttaa positiivisesti käyttäjän arvokokemukseen, joten esimerkiksi käyttäjän kasvon ilmeiden sensoroinnin hyödyntämistä kannattaa tutkia jatkossa

Technological innovation for digital supply chains within small and medium size manufacturing enterprises

The rapidly growing world of digitalisation opens the doorway for the new era of automation that plays a crucial role within the industry. Furthermore, technological innovations that are emerging every day are disrupting traditional business processes especially within small and medium size manufacturing enterprises (SMEs). The current industrial revolution pioneer for profit maximisation with cost reduction shows a significant refinement in improving sustainability that drives forward digitalisation. Evidence shows that industries have identified digitalisation as a priority in the upcoming years as the global supply chain is equipping itself with the digital world in the current industrial revolution. Economic growth is dependent on SMEs around the world where small and medium size Manufacturing Enterprises (SMMEs) play a vital role in the current competitive world while they are not able to manage their supply chains effectively and efficiently due to a lack of optimisation of digitalisation. They identify that technological innovation is evident for transforming themselves with digital supply chain, while global market leading organisations are positioning themselves with the world of digitalisation to their end consumers in their supply chain utilising technological innovation virtually driving towards a new era of a digital ecosystem. This research aims to investigate the impact of technological innovation to foster and promote digital supply chain within SMMEs. Due to the exploratory nature, this study adopted a case study approach where the data is collected using a semi-structured interview across 4 cases from three various countries. The findings indicate a lack of framework for the digitalisation of supply chains within SMMEs, in addition to a lack of technological innovation and financial constraints that served as limiting factors for digitalisation of supply chain within organisations. Further, a framework has been developed consisting of five elements that have been identified from empirical data as being critical for Digital Supply Chain (DSC) transformation. The theoretical contributions of this research are the identification of problems faced, limitations of technological innovation, and an improved understanding of how digital supply chain transformation can be initiated and achieved in the context of SMMEs. The practical contribution of this study is imbedded in the developed framework in the form of recommended strategies for SMMEs for digitalisation of supply chain