MSUO Information Technology and Geographical Information Systems: Common Protocols & Procedures. Report to the Marine Safety Umbrella Operation

The Marine Safety Umbrella Operation (MSUO) facilitates the cooperation between Interreg funded Marine Safety Projects and maritime stakeholders. The main aim of MSUO is to permit efficient operation of new projects through Project Cooperation Initiatives, these include the review of the common protocols and procedures for Information Technology (IT) and Geographical Information Systems (GIS). This study carried out by CSA Group and the National Centre for Geocomputation (NCG) reviews current spatial information standards in Europe and the data management methodologies associated with different marine safety projects. International best practice was reviewed based on the combined experience of spatial data research at NCG and initiatives in the US, Canada and the UK relating to marine security service information and acquisition and integration of large marine datasets for ocean management purposes. This report identifies the most appropriate international data management practices that could be adopted for future MSUO projects

Maritime Robotics and Autonomous Systems Operations: Exploring Pathways for Overcoming International Techno-Regulatory Data Barriers

The current regulatory landscape that applies to maritime service robotics, aptly termed as robotics and autonomous systems (RAS), is quite complex. When it comes to patents, there are multifarious considerations in relation to vessel survey, inspection, and maintenance processes under national and international law. Adherence is challenging, given that the traditional delivery methods are viewed as unsafe, strenuous, and laborious. Service robotics, namely micro aerial vehicles (MAVs) or drones, magnetic-wheeled crawlers (crawlers), and remotely operated vehicles (ROVs), function by relying on the architecture of the Internet of Robotic Things. The aforementioned are being introduced as time-saving apparatuses, accompanied by the promise to acquire concrete and sufficient data for the identification of vessel structural weaknesses with the highest level of accuracy to facilitate decision-making processes upon which temporary and permanent measures are contingent. Nonetheless, a noticeable critical issue associated with RAS effective deployment revolves around non-personal data governance, which comprises the main analytical focus of this research effort. The impetus behind this study stems from the need to enquire whether “data” provisions within the realm of international technological regulatory (techno-regulatory) framework is sufficient, well organized, and harmonized so that there are no current or future conflicts with promulgated theoretical dimensions of data that drive all subject matter-oriented actions. As is noted from the relevant expository research, the challenges are many. Engineering RAS to perfection is not the end-all and be-all. Collateral impediments must be avoided. A safety net needs to be devised to protect non-personal data. The results here indicate that established data decision dimensions call for data security and protection, as well as a consideration of ownership and liability details. An analysis of the state-of-the-art and the comparative results assert that the abovementioned remain neglected in the current international setting. The findings reveal specific data barriers within the existing international framework. The ways forward include strategic actions to remove data barriers towards overall efficacy of maritime RAS operations. The overall findings indicate that an effective transition to RAS operations requires optimizing the international regulatory framework for opening the pathways for effective RAS operations. Conclusions were drawn based on the premise that policy reform is inevitable in order to push the RAS agenda forward before the emanation of 6G and the era of the Internet of Everything, with harmonization and further standardization being very high priority issues

Governance of Platform Data : From Canonical Data Models to Federative Interoperability

ABSTRACT As the volume of data generated every day is constantly increasing and, at the same time, ever more complex business networks are using this voluminous data, there is a clear need for better data governance. So far, the academic and practical literature has focused mainly on data governance for intra-organisational purposes. However, in the era of multifaceted business networks and with a rising number of data-driven platforms, the scope of data governance needs to be widened to address interorganisational contexts. From a practical point of view, data on the same subjects are scattered across numerous information systems and attempts to integrate them are often unsuccessful. Thus, new approaches are needed. The object of this dissertation is to study data governance in platform contexts. The goal is to use the existing data governance frameworks as a basis for creating a new framework that encompasses aspects of the networked business and network and platform business models, and the specific features related to data sharing on platforms. Three independent qualitative case studies were conducted to collect empirical evidence for this dissertation. The first case was about data federation in breast cancer patient and treatment data. The other two cases were conducted in the maritime industry to find out how data should be governed on platforms and what aspects affect the willingness of participating organisations to share data on platforms. The qualitative data consists of interviews with 29 people, material from several workshops, and group discussions and interview journals kept during the data collection. The theory building is based on the existing literature on data governance, networks and platforms and on the results of the case studies conducted. The key theoretical contributions of this dissertation are threefold. First, a federative approach to data interoperability is presented, with related tools. The federative approach enables preserving the original and other contexts of data and is based on the use of metadata to explain the various meanings of data. Second, a platform data governance model that includes business model aspects for networks is proposed. This model considers data federation as a means of joining the network and the platform, and has a special focus on data access and ownership. Third and most importantly, this dissertation joins the discussion on whether data is universally or contextually defined by presenting new views on the latter position. The idea is that instead of aiming for objective definitions for data, data should be seen as the representation of facts in their contexts that affect how the facts should be seen. In data-sharing situations, there should be agreements on what data means and how it should be understood. These agreements can be stored as metadata for the data entries. There should be three types of metadata, i.e. information system (IS) technical, information processing and socio-contextual metadata, in order to give a thorough explanation of the meaning of the data. This dissertation provides new insights into how data sharing in networked business environments could be arranged, taking into account the ownership and access issues of data, especially in the platform context. This study also widens the understanding of the ontological nature of data in more complex IS environments. So far, the academic literature on platform data governance is sparse, and that on data governance in general has focused more on data management functions and considered data to have universal definitions. On the practical side, the framework presents methods for implementing data governance policies on platforms and offers federative tools that are feasible for actual data integration. KEYWORDS: Data, Data governance, Platforms, Networks, Data federation, Data interoperabilityTIIVISTELMÄ Syntyvän, luotavan ja tallennettavan datan määrä kasvaa yhä kiihtyvällä tahdilla, ja samanaikaisesti yhä monimutkaisemmat liiketoimintaverkostot haluavat hyödyntää näitä valtavia datamassoja. Tämän takia tarvitaan kattavampaa ja kokonaisvaltaisempaa tiedonhallintaa. Aiempi kirjallisuus on käsitellyt tiedonhallintaa pääasiassa organisaation sisäisestä näkökulmasta. Kasvavien ja monitahoistuvien liiketoimintaverkostojen, sekä erilaisten datavetoisten alustojen aikakautena tiedonhallinta tulee ulottaa koskemaan myös organisaatioiden välisiä konteksteja. Käytännön näkökulmasta tarve tiedonhallinnalle nousee samoja objekteja koskevan tiedon hajaantumisesta useisiin järjestelmiin ja organisaatioihin. Tämän hajaantuneen tiedon integraatioyritykset ovat usein epäonnistuneita ja siksi uudenlaisia lähestymistapoja tarvitaan. Tässä väitöskirjassa tiedonhallintaa tutkitaan alustakontekstissa. Tavoitteena on olemassa olevia tiedonhallinnan viitekehyksiä lähtökohtana käyttäen luoda uusi viitekehys, joka huomioi verkostomaisen liiketoiminnan, verkosto- ja alustaliiketoimintamallit sekä alustoilla tapahtuvaan tiedonjakoon liittyvät erityispiirteet. Väitöskirjaan sisältyy kolme itsenäistä tapaustutkimusta, joissa on kerätty tutkielman empiirinen aineisto. Ensimmäinen tapaustutkimus koskee rintasyöpäpotilaita ja heidän hoitoaan koskevan datan federaatiota. Kaksi muuta tapaustutkimusta toteutettiin meriteollisuudessa. Näiden kahden tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten dataa tulisi hallinnoida alustoilla ja mitkä tekijät vaikuttavat organisaatioiden halukkuuteen jakaa tietoa digitaalisilla alustoilla. Laadullinen aineisto koostuu yhteensä 29 henkilöhaastattelusta, useiden työpajojen materiaalista, ryhmäkeskusteluista sekä aineistonkeruun aikana pidetyistä haastattelupäiväkirjoista. Tutkimuksen teoreettisen kontribuution rakentuminen pohjautuu siis aiempaan tiedonhallintakirjallisuuteen, kirjallisuuteen verkostoista ja alustoista sekä kolmen toteutetun tapaustutkimuksen tuloksiin. Väitöskirjan teoreettinen kontribuutio jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi esitellään federatiivinen lähestymistapa tiedon yhteen toimivuuteen ja tähän liittyviä työkaluja. Federatiivinen lähestymistapa mahdollistaa datan alkuperäisen ja muiden kontekstien samanaikaisen säilyttämisen sekä datan eri merkitysten ymmärtämisen metadataan perustuen. Toiseksi esitellään ehdotus tiedonhallintamalliksi digitaalisille alustoille. Tämä malli huomioi verkostomaisen liiketoiminnan erityispiirteet. Ehdotetussa tiedonhallintamallissa datafederaatio nähdään tapana liittyä dataa jakavaan verkostoon ja alustalle. Erityistä huomiota kiinnitetään datan käyttöoikeuksiin ja omistajuuteen. Kolmanneksi väitöskirja osallistuu keskusteluun datan luonteen määrittelystä: onko data universaalisti vai kontekstuaalisesti määriteltyä. Väitöskirjassa esitellään jälkimmäistä näkökulmaa puoltavia uusia tekijöitä. Pyrkimyksenä on objektiivisen datan määrittelyn sijaan nähdä datan kuvaavan tosiasioita erinäisissä konteksteissa. Nämä kontekstit vaikuttavat siihen, miten kyseiset tosiasiat tulee ymmärtää. Dataa jaettaessa on sovittava, mitä data tarkoittaa nämä kontekstit huomioiden. Nämä sopimukset voidaan tallentaa dataan liitettävänä metatietona. Datan merkityksen selvittämiseen perinpohjaisesti metatietoa tulisi olla kolmea eri tyyppiä: tietojärjestelmien teknistä, tiedon käsittelyyn liittyvää sekä sosio-kontekstuaalista metatietoa. Tutkimuksessa esitellään uusia näkökulmia datan jakamiseen verkottuneissa liiketoimintaympäristöissä datan omistajuuteen ja saatavuuteen liittyvät tekijät huomioiden. Erityinen painopiste on alustakontekstissa. Lisäksi tutkimus lisää ymmärrystä datan ontologisesta luonteesta monimutkaisemmissa tietojärjestelmäympäristöissä. Tähänastinen akateeminen kirjallisuus tiedonhallinnasta on ollut niukkaa, keskittyen pääasiassa tiedon johtamisen eri toimintoihin. Lisäksi taustaoletuksena on ollut, että data on universaalisti määriteltyä. Käytännölliseltä kannalta väitöskirjassa esiteltävä viitekehys tarjoaa menetelmiä tiedonhallinnan toimintaperiaatteiden implementointiin digitaalisilla alustoilla. Lisäksi esitellään federatiivisia työkaluja, jotka soveltuvat käytännön dataintegraatioihin. ASIASANAT: Data, Tiedonhallinta, Alustat, Liiketoimintaverkostot, Datafederaatio, Datan yhteentoimivuu

Corpus design and compilation process for the preparation of a bilingual glossary (English-Spanish) in the logistics and maritime transport field: LogisTRANS

La aportación del trabajo, ha sido crear un glosario básico basado en un corpus lingüístico propio sobre logística del transporte marítimo y la metodología de compilación de corpus lingüísticos especializados que presenta ha sido utilizada posteriormente en varios Trabajos de Fin de Grado en Estudios Ingleses, en Trabajos de Fin de Máster en Comunicación Internacional, en Trabajos de Fin de Grado en Náutica y Transporte Marítimo y en Trabajos de Fin de Grado en Ingeniería Radioelectrónica.The increasing demand of terminographic support as a language tool in the research projects of international consortia in the scientific-technical area has prompted the need to develop specific glossaries of a given domain or sub-domains that would supply a common unified bilingual or multilingual terminological framework of a specific field of knowledge. Bearing this in mind, the TEMPUS Project entitled ‘Observatoire de Formations en Logistique OFL & de Plateformes d’Excellence en Logistique’ is also focused on creating a terminological data bank that would contribute to facilitate communication and knowledge transfer among the specialists in the maritime transport area in the English and Spanish languages. The main aim of this work is to describe the corpus design and compilation process in logistics and maritime transport that shall be the terminological basis for the LogisTRANS bilingual glossary formalization. Besides this, it shall be outlined the filter preparation tool for terminology extraction which has been especially designed for this work as well as the corpus representativeness measurement method employed