Music interaction research in HCI

The ubiquity of music consumption is overarching. Statistics for digital music sales, streaming video videos, computer games, and illegal sharing all speak of a huge interest. At the same, an incredible amount of data about every day interactions (sales and use) with music is accumulating through new cloud services. However, there is an amazing lack of public knowledge about everyday music interaction. This panel discusses the state of music interaction as a part of digital media research. We consider why music interaction research has become so marginal in HCI and discuss how to revive it. Our two discussion themes are: orientation towards design vs. research in music related R&D, and the question if and how private, big data on music interactions could enlighten our understanding of ubiquitous media culture

Categorizing and measuring social ties

he analysis of social networks has boomed recently, mainly as online social networking systems such as Twitter allow researchers to access these data. However, the research is less and less focused on the fundamental question on the validity of the data and interpretation of the results. For example, Golder et al. (2007) use the word 'friend' in quotes while describing their results. To enhance the discussion around the validity of results, our work contributes a categorization of social network data. We also discuss the differences of the data sources, especially highlighting the fact that different data sources disclose different kinds of networks. Our approach is to examine social networks based on several sources of data, and thus acquire a richer data set. Based on this extended data set, we are more equipped to understand the social relations represented via links between nodes. After reviewing the existing literature, we make two observations of social relationships in online services. Firstly, the friendship data may be shared in public or with the specific group of users of that service - this may affect how people perceive and use these relationships, especially when compared with the private displays of relations (e.g., Donath & boyd, 2004). On the other hand, people interact only with part of their social relations (e.g., Golder et al., 2007) and research has started to focus from statical networks to more dynamical activity based networks (e.g., Huberman et al., 2009). Based on the existing literature, shortly discussed above, a 2x2 matrix can be developed. Relations may be public or private and active or passive. For instance, those relations with which you use Instant Messaging can be considered private and active whereas Facebook friends are passive and public. As they are different in this nature, also the conclusions based on the analysis should differ. After confirming that the data measure the phenomenon desired, one should use several kinds of data sources to really understand the social structures behind the group under study. We claim that multiple data sets should be used when measuring social relations. McPherson et al. (2001) have also concluded that the priority for future social network researchers should be to gather dynamic data on multiple social relations. By studying existing research and our own empirical data (e.g., Karikoski & Nelimarkka, 2011), we discuss the opportunities and challenges of using multiple data sets to cover the same group.Peer reviewe

Admixed Portrait: Design to Understand Facebook Portrayals in New Parenthood

We report on a design-led study of the photographic representation of self and family on Facebook during and after becoming parents for the first time. Our experience-centered, research-through-design study engaged eight participants across five UK homes, in a month-long deployment of a prototype technology -- a design research artifact, Admixed Portrait, that served to prompt participant reflection on first-time parenthood. In addition to pre- and post-deployment interviews, participants kept diaries capturing personal reflections during the deployment, on daily social media use and interactions with Admixed. Our qualitative insights on social media representations of transitional experience and identity for new parents, reveal how their online 'photowork' related to self-expression and social functioning. We contribute design considerations for developing tools to support photographic expression in social media use, and methodological insights about design-led inquiry for understanding transitional experiences

Supporting Real-Time Contextual Inquiry Through Sensor Data

A key challenge in carrying out product design research is obtaining rich contextual information about use in the wild. We present a method that algorithmically mediates between participants, researchers, and objects in order to enable real-time collaborative sensemaking. It facilitates contextual inquiry, revealing behaviours and motivations that frame product use in the wild. In particular, we are interested in developing a practice of use driven design, where products become research tools that generate design insights grounded in user experiences. The value of this method was explored through the deployment of a collection of Bluetooth speakers that capture and stream live data to remote but co-present researchers about their movement and operation. Researchers monitored a visualisation of the real-time data to build up a picture of how the speakers were being used, responding to moments of activity within the data, initiating text conversations and prompting participants to capture photos and video. Based on the findings of this explorative study, we discuss the value of this method, how it compares to contemporary research practices, and the potential of machine learning to scale it up for use within industrial contexts. As greater agency is given to both objects and algorithms, we explore ways to empower ethnographers and participants to actively collaborate within remote real-time research

Creating shared understandings of interpersonal relationships in online settings

Contemporary social scientists describe the current societal circumstances as the late modern era, which is characterized by an abundance of both options and uncertainties. Theorists sometimes associate these characteristics with the development of information and communication technologies (ICTs). Some argue that computer-mediated, networked interaction reinforces the fragmented conditions of late modernity. Others emphasize ICTs as the ultimate opportunity to participate in global networks of interaction. To contribute to the discussion on how the development of ICTs and the conditions of late modernity are intertwined, the discussion in this dissertation presumes that online interaction provides a way to create meaningfulness and continuity in late modern life. The context of the research is the phenomenon of social network sites (SNSs): the vastly popular online services whose central feature is the public performance of connection. Building on the tenets of symbolic interactionism, I argue that the performance of connection creates shared understandings of individuals interpersonal relationships. This dissertation examines what kinds of performances of interpersonal relationships take place in online settings, what kind of challenges people attribute to these performances and how they attempt to solve those challenges. The observed practices and interpretations are then contrasted with the results of a literature review covering the conceptualizations of mediated community in academic research, to suggest future directions in investigation of the creation of shared understandings of interpersonal relationships in online settings. The research problem is assessed through the use of qualitative methods, which permit the analysis of the expressions that the participants themselves used to describe the novel opportunities and challenges that online interaction offers for the performance of interpersonal relationships. On the basis of the four individual studies included in this dissertation, I argue that 1) people engage in a variety of creative but repetitive practices of constructing shared understandings of interpersonal relationships in online settings, 2) SNSs create a new interpretational frame and impose new challenges for the creation of shared understandings, 3) people engage in collaborative efforts to resolve these challenges, and 4) extending the analysis to the intergroup level would broaden our understanding of social bonds in the networked settings of late modernity. These findings portray the performance of interpersonal relationships in online settings as creative and collaborative attempts to construct shared understandings, continuity, and coherence for transient social bonds.Verkon yhteisöpalveluissa voi tehdä ihmissuhteistaan konkreettisempia ja näkyvämpiä, vaikkapa jakamalla kuvia ystävistään tai kommentoimalla heidän jakamiaan linkkejä. Ihmissuhteita koskevien jaettujen käsitysten rakentaminen vaatii kuitenkin luovuutta ja yhteistyötä, väittää Vilma Lehtinen. Lehtinen selvittää väitöskirjassaan, minkälaisia ihmissuhteiden esittämisen keinoja verkkovuorovaikutuksessa on havaittavissa, millaisia ongelmia esityksiin liittyy, sekä miten ihmiset ratkovat näitä ongelmia. Lisäksi väitöskirja suuntaa tulevaa tutkimusta kiinnittämällä kirjallisuuskatsausartikkelin avulla huomion siihen, mitä oletuksia verkkoyhteisön käsitteeseen liittyy alan tutkimuksessa. Väitöstutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty havainnoimalla yhteisöpalveluiden käyttöä, sekä haastattelemalla eri sukupolvien edustajia siitä, miten he suhtautuvat ihmissuhteiden esittämiseen verkossa. Yksi artikkeliväitöskirjan osajulkaisuista käsittelee kotimaista yhteisöpalvelua IRC-Galleriaa, jonka suosio oli huipussaan ennen kansainvälisten sivustojen, kuten Facebookin, nousua. IRC-Gallerian teini-ikäisten käyttäjien keskuudessa tehty tutkimus havainnollisti, miten ihmissuhteita tehdään näkyväksi esimerkiksi omistamalla kuvia toisille, kirjoittamalla ystävien nimiä omaan profiiliin, sekä kommentoimalla mitä tahansa päätöntä toisen profiiliin, jolloin profiilien välille syntyy linkki. Näiden voidaan tulkita olevan luovia mutta rituaalin tapaan toistuvia käytäntöjä, jotka rakentavat jaettua käsitystä kyseessä olevista ihmissuhteista. Suurten ikäluokkien edustajien parissa tehty tutkimus puolestaan osoitti, että ihmissuhteiden esittäminen verkossa ei houkuttele, jos se on ristiriidassa niiden odotusten kanssa, joita läheisiin ihmissuhteisiin liitetään. Tutkimukseen osallistujat kokivat yhteisöpalveluiden julkisuuden epäsopivaksi siihen nähden, että he pitävät läheisissä ihmissuhteissaan tärkeimpänä yksityisyyttä ja luottamuksen säilyttämistä. Nuoremmat sukupolvet kuitenkin jakavat huolen siitä, että he saattavat vahingossa kyseenalaistaa jaetut käsitykset, joita on yhdessä yritetty rakentaa: esimerkiksi onnittelemalla uudesta työpaikasta, kun vanhat työtoverit eivät vielä tiedä asiasta. Näistä ongelmista selviäminen perustuu vahvasti yhteistyöhön. Haastattelemamme Facebookia aktiivisesti käyttävät nuoret aikuiset kuvasivat harkitsevansa tarkkaan etukäteen, minkälaista toisia ihmisiä koskevaa sisältöä jakavat. Muiden rakentamien esitysten huomioiminen kannattaa tehdä etukäteen, sillä vahinkojen paikkailu jälkikäteen voi herättää enemmän epäilyksiä elleivät ystävät sitten kuittaa koko asiaa huumorilla. Verkkoyhteisöllisyyttä, jonka eräänä muotona ihmissuhteiden esittämistä yhteisöpalveluissa voidaan pitää, on kirjallisuuskatsausartikkelin perusteella lähestytty akateemisessa tutkimuksessa lähinnä yhteisön sisäisenä prosessina. Verkkoyhteisöllisyyden tarkastelu ryhmien välisenä ilmiönä voisi kuitenkin osoittaa, että käsitys yhteenkuuluvuudesta rakentuu myös tekemällä eroja muihin ryhmiin ja että ulkopuolisilla on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden rakentumisessa. Näiden tekijöiden tarkastelu voisi auttaa ymmärtämään vihamielisten suhteiden esittämistä, ilmiötä joka ei tämän väitöskirjan ystävyyssuhteita käsittelevissä osatutkimuksissa tullut esille. Näiden tulosten pohjalta ihmissuhteiden esittäminen verkossa näyttäytyy luovana, yhteistyöhön perustuvana toimintana, joka rakentaa jaettua ymmärrystä, jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä myöhäismodernin, globalisoituneen yhteiskunnan hajanaisiin sosiaalisiin suhteisiin

Faniyhteisön ja viestinnän merkitys elokuvan joukkorahoituskampanjan onnistumisessa : Tapaus: Iron Sky The Coming Race

Käsittelen tutkielmassani Iron Sky The Coming Race -elokuvan joukkorahoituskampanjaa faniyhteisön merkityksen ja viestinnän näkökulmasta. Tutkin työssäni onnistumisen tematiikkaa: mistä tekijöistä onnistunut joukkorahoitus rakentuu, ja mikä on onnistuneen joukkorahoituskampanjan suhde faniyhteisöön sekä viestintään. Aineistoinani toimivat Iron Sky The Coming Race -IndieGoGo-joukkorahoituskampanjan fanikommentit ja kampanjatiimin haastattelu. Valitsin tutkielmani aiheen mielenkiinnosta elokuvia ja markkinointikampanjoiden viestintää kohtaan. Innostuin joukkorahoituskampajoista ollessani Iron Sky Universe Oy:ssä harjoittelijana vuonna 2014, ja siitä lähtien olen ollut viehättynyt markkinointiviestinnästä ja -kampanjoista. Tutkin joukkorahoituskampanjoita, sillä haluan työlläni lisätä tietoa joukkorahoituksen potentiaalista kulttuurialan, erityisesti elokuvien rahoitus-ja markkinointivälineenä. Tutkimusmetodinani toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Teoreettisesti tutkimukseni ulottuu useaan erilaiseen tutkimuskenttään: fanitutkimukseen sekä viestinnän ja joukkorahoituskampanjoiden tutkimukseen. Nojaan tutkielmassani muun muassa Matt Hillsin, Paul Boothin, ja Suzanne Scottin tutkimusartikkeleihin elokuvien fanirahoituksesta ja ilmiön kulttuurisista merkityksistä. Tarkastelen aineistoa myös osallistuvuuden ja tunteiden ekonomian näkökulmasta. Iron Sky The Coming Race -joukkorahoituskampanjan kaikkia onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä on mahdotonta eritellä täydellisesti yhdessä työssä, mutta kommentit ja haastatteluaineisto tuovat esiin, kuinka merkityksellisiä faniyhteisö, viestintätoimenpiteet ja kampanjapäivitykset voivat olla joukkorahoituksen onnistumisessa

Sukupuolta rakentamassa : Transidentiteetti neuvottelut offline- ja Online- ympäristöissä

Symbolisen interaktionismin näkökulmasta sukupuoli-identiteetit rakentuvat neuvottelemalla vuorovaikutuksessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuinka transihmiset neuvottelevat sukupuoli-identiteetistään arjen vuorovaikutustilanteissa. Kommunikaatio- ja viestintä teknologiat ja erilaiset verkkopalvelut luovat ainutlaatuisia konteksteja jatkuville identiteettineuvotteluille. Tässä tutkielmassa keskitytään siihen, kuinka transihmiset neuvottelevat sukupuoli-identiteetistään online- ja offline- ympäristöissä. Erityistä huomiota kohdistetaan yksityisyyden suojeluun, sillä yksityisyyden oletetaan liittyvän olennaisesti vähemmistö identiteeteistä neuvottelemiseen kuin online- ympäristöjen luonteeseeen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä (N=10) 26-60-vuotiasta transihmistä semi-strukturoitua intensiivistä haastattelua hyödyntäen. Osallistujat identifioivat itsensä transfeminiineiksi, transmaskuliineiksi ja muunsukupuolisiksi sekä transvestiiteiksi. Haastatteluaineisto analysoitiin konstruktivistisen grounded theoryn analyysillä. Erityisesti online- ympäristöt osoittautuivat tärkeiksi sukupuolivähemmistöjen identiteettineuvotteluissa. Online- ympäristöt tarjoavat identiteetin rakentamisen edellyttämää yksityisyyttä, keinoja hallita vuorovaikutusta sekä mahdollisuuden ilmaista “aidoksi” koettua osaa minuudesta. Toisaalta online- ja offline- ympäristojen asettamat rajoitteet, kuten automaatio ja konfrontaation pelko, johtivat tasapainotteluun yksityisyyden suojelun ja avoimuuden välillä. Tutkielman tulokset kuvaavat turvallisen ympäristön, henkilökohtaisen kontrollin ja identiteettineuvottelujen välistä suhdetta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että identiteettineuvottelut ovat tilanne- ja kontekstisidonnaisia. Online- ja offline- kontekstit tarjoavat erilaiset puitteet ja mahdollisuudet identiteettineuvotteluille. Transihmiset hyödyntävät joustavasti erilaisia ympäristöjä ilmaistakseen itseään kuitenkin yksityisyydestään ja turvallisuudestaan huolehtien.From the perspective of symbolic interactionism gender identities are negotiated in interaction. This study illustrates how transgender individuals negotiate on their gender identities in everyday interaction. The emergence of communication and interaction technologies and development of various online settings provide essential and unique contexts for these ongoing identity negotiations. This study focuses on how transgender individuals negotiate on gender identities in offline and online settings. As minority identities and online settings relate closely tor regulating privacy, special attention is directed to the relation of identity negotiation and privacy. This study is based on semi-structured intensive interviews of ten Finnish self-identified transgenders. The interviewees self-identified as transfeminines, transmasculines and non-binary and their ages ranged from 26 to over 60 years. Interview data is analysed with constructivist grounded theory analysis. The findings highlight the importance of online settings for gender minorities as it provides necessary privacy, tools to control interaction and presentation of “authentic self”. The automated face-recognition, friend recommendation systems in online settings and fear of confrontation in offline settings complicated the efforts to control interaction and presentation of self. This resulted continuous balancing between strategies to protect and disclose in order to construct a desired identity. These findings portray the relation of safe environments, personal control and identity negotiation. The findings suggest that individual´s identity negotiations are bounded in situations and contexts. It was discovered that online and offline contexts set various and differing boundaries and possibilities for identity negotiations. Online and offline settings are interwoven entities where transgenders manoeuvre flexibly to express themselves while protecting their safety and privacy

Studies of Content-Mediated Interaction: Insights into Activities, Motivations and User Experience Design

The amount of user-generated digital content in social media has exploded during recent years. Currently, it is easy to capture and produce versatile personal content, for example, activity data that is recorded with devices, such as heart rate monitors or the preference data of the music you listen to. A plethora of services exists for content sharing. Sharing digital content, such as images, audio, and video allows people to express themselves, create new contacts, strengthen ties with existing contacts, and to collaborate with other people. Social activities through content can create a sense of belonging and being part of a community. Digital content mediates social interaction through online services. For example, a shared video tells someone the story of an event that they could not be physically present at, and then shared exercise data might inform others of an interesting cycle route for a specific type of exercise. The sharing of traditional, personal digital content such as photos and videos has been widely studied, but recently it has become increasingly common to produce different types of content collaboratively and various services enable social interaction around such content – not just the sharing of it. The guidance for designers on how to build services to enable users to engage in these interactions naturally is still limited. To design better services, we need a better understanding of user activities together with the shared content and the collaborative practices that they form. Thus, this work focuses on novel types of user-generated digital content as well as the related activities, motivations, and user experiences.This compound thesis contributes to the research field of human-computer interaction; more specifically, the user experience. The thesis contains findings from six user case studies, involving a total of 328 participants. Through the case studies, we identified the elements that contribute to the user experience of content-mediated interaction with various content types. The theoretical contribution of this work is the introduction of the concept of contentmediated interaction. This work identifies the different elements that affect content-mediated interaction, and builds a content-mediated interaction model. The work extends the knowledge of user activities and the related user experience with novel types of shared content and of the user’s motivation to participate in content-mediated interaction. As a practical outcome, the thesis presents design implications. The thesis first proposes that understanding content-mediated interaction helps to design better applications and services that support online social interaction. Second, this helps to evaluate and refine the existing services as well as understand the emerging new content types in the future. Understanding the underlying activities and motivations supports the creation of new interaction features, service concepts, and finally, identifying business prospects

Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus

Sosiaalipsykologian klassisia kysymyksiä ovat yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä tieteellisen tiedon ja arkiajattelun yhteys. Miten ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa ja konflikteja ehkäistä? Perustuuko moraali enemmän tunteisiin vai järkeen? Tämä teos käsittelee kuudessatoista luvussa ja 34 kirjoittajan voimin sosiaalipsykologian suuria kysymyksiä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Aihepiirit ulottuvat historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen, olipa sitten kyseessä älykkyys, politiikka, ruoka, johtaminen, digitaalinen vuorovaikutus tai perinnöllisyyttä koskevat tiedot ja luulot. Kirjoittajat ovat sosiaalipsykologian ja lähitieteiden tutkijoita Suomesta ja muualta Euroopasta. Tämä kirja on heidän – ystävien, kollegoiden ja oppilaiden – lahjansa professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanille hänen merkkipäivänään