Koheesio ja kontrolli : Helsingin kaupunginosat Facebookissa

Abstract

Tässä tutkielmassa perehdytään Helsingin eri kaupunginosien Facebook-ryhmiin.Tutkimuskohteena on selvittää millaista yhteisyyttä asukkaiden välisissä keskusteluissa esiintyy. Näiden kaupunginosaryhmien keskusteluista pyritään löytämään asuinalueiden välillä laadullisia eroja sekä tutkimaan sosiaalisen kontrollin määrää suhteessa koheesioon kvantitatiivisen tarkastelun avulla. Tarkoituksena on löytää johdonmukaisia eroja, jotka voidaan yhdistää asuinalueen ominaisuuksiin. Tutkimuksen taustalla on teoria yhteispystyvyydestä siinä muodossa kuin Robert J. Sampson on sitä tutkimuksissaan käyttänyt. Yhteispystyvyys perustuu luottamukselle, joka on edellytys sosiaaliselle koheesiolle. Sosiaalinen koheesio ja luottamus mahdollistavat sen, että asukkaat yhteisönä kontrolloivat asuinalueensa häiriötekijöitä. Tutkimuksessa keskitytään kaupunginosaryhmien yleisen kuvauksen lisäksi siihen, miten yhteispystyvyys ilmenee asukkaiden Facebook-keskusteluissa. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista metodologiaa yhdistävää tutkimusta kutsutaan mixed methods –menetelmäksi. Tämä tutkimus etenee laadullisesta eksploratiivisesta lähestymistavasta spesifimpään kvantitatiiviseen tarkasteluun kontrollin ja koheesion suhteesta. Voidaan puhua eksploratiivisesta sekventiaalisesta mixed methods –tutkimuksesta. Aineistona tutkimuksessa on käytetty noin neljänkymmenen Helsingin asuinalueen Facebook-ryhmän sisältöä. Tätä on tutkittu sisällönanalyysin keinoin. Kvantitatiivista analyysia varten kukin keskustelunaloitus on koodattu joko koheesioksi tai kontrolliksi. Näiden koodien lukumääristä on saatu aikaan määrällinen aineisto. Kvantitatiivisesta aineistosta käy ilmi kaupunginosaryhmän koheesion ja kontrollin välinen suhde. Tämä mahdollistaa vertailun kontrollialttiudessa kaupunginosien välillä. Myös kaupunginosien osto-, myynti- ja kierrätysryhmät on tutkimusta varten kartoitettu. Kvalitatiivinen sisällönanalyysi kertoo, että Facebook-ryhmiä käytetään pääasiassa pragmaattisesti arkielämän apuna. Kvantitatiivisesta aineistosta paljastuu, että harjoitetun kontrollin määrää selittää voimakkaimmin alueen pientalovaltaisuus. Myös korkealla koulutustasolla on jonkinlainen positiivinen yhteys kontrollin määrään. Havaitaan, että Facebookia käytetään paikkaamaan sellaista tarvetta, johon aiemmat verkostot eivät vastaa. Pientaloalueilla luodaan paikallista verkostoa sosiaalisen kontrollin tarkoituksiin. Kerrostaloalueilla tiivistä paikallista verkostoa laajennetaan Facebookin kautta yhteiseen avunantoon. Tuloksia voidaan tulkita niin, että paikallinen Facebook-ryhmä on uusi keino luoda sosiaalisia sidoksia, jotka ovat luonteeltaan heikkoja, mutta siltaavat tiiviitä pieniä yhteisöjä laajemmaksi verkostoksi. Tämä edistää avunantoa ja yhdistää ihmisiä, joiden intressit ovat samanlaiset. Sosioekonomisesti huono-osaisilla alueilla kaupunginosaryhmä auttaa ylittämään sosiaalisen disorganisaation ja taloudellisen epätasa-arvon aiheuttamia esteitä keksinäiselle solidaarisuudelle. Facebookin kaupunginosaryhmät vahvistavat käsitystä, jonka mukaan yhteisöä ei enää voida tarkastella kokonaisuutena ottamatta huomioon reaaliseen limittynyttä virtuaalista yhteisyyttä