Liikenteenohjaussuunnitelmien kehittäminen tiemerkinnöissä

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin liikenteenohjaussuunnitelmien kehittämistä tiemerkinnöissä erityisesti jalkaisin tehtävissä töissä, joissa työntekijöiden turvallisuus ja liikenteen sujuvuus korostuvat. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Cleanosol Oy:n kanssa ja siinä hyödynnettiin tiemerkintäkauden 2024 aikana tehtyjä havaintoja eri tiemerkintätyömailta. Työn tavoitteena oli tutkia nykyisiä Väyläviraston ohjeistuksia, tunnistaa puutteita niiden toteuttamisessa ja esittää konkreettisia parannusehdotuksia, sekä liikenteenohjaussuunnitelmiin että niiden toteutukseen. Opinnäytetyö koostui teoriaosuudesta ja tutkimusosiosta. Teoriaosuudessa tarkasteltiin Väyläviraston tiemerkintäurakoissa käytettävää palvelusopimusmallia ja sen asiakirja, joissa käsiteltiin liikenteenohjaussuunnitelmia ja turvallisuutta. Lisäksi esiteltiin jalkaisin tehtävissä tiemerkintätöissä käytettäviä ajoneuvoja ja työvälineitä. Tutkimusosiossa tutkittiin kolmea esimerkkikohdetta, jotka sijaitsivat Pirkanmaan ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tiemerkintäurakoiden alueilla. Näissä kohteissa havaittiin muun muassa puutteita shikaanimuodostelmien tehokkuudessa, työntekijöiden suojausten riittämättömyydessä ja liikennejärjestelyjen selkeydessä. Työn keskeisimpänä tuloksena esitettiin parannusehdotuksia, jotka tähtäävät liikenteenohjaussuunnitelmien turvallisuuden ja selkeyden lisäämiseen niin työmaalla työskenteleville, kuin ohi ajaville ajoneuvon kuljettajille. Näitä olivat muun muassa nopeusrajoitusten porrastettu alentaminen työmaa-alueilla, törmäysvaimentimella varustettujen suoja-ajoneuvojen parempi sijoittelu, sekä shikaanimuodostelmien korvaaminen toimivammilla liikennejärjestelyillä. Lisäksi ehdotettiin perehdytysten lisäämistä työntekijöille, jotta liikenteenohjaussuunnitelmat toteutettaisiin yhdenmukaisesti ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa tiemerkintäalan toimijoille ja alan ohjeistusten kehittämisestä vastaaville tahoille konkreettisten esimerkkien avulla. Opinnäytetyössä on myös hyödyllistä tietoa ensimmäistä kertaa tiemerkintöihin ja niiden liikenteenohjaukseen tutustuville henkilöille

Vaihtoehtoinen sähkövoimaratkaisu polttomoottorigeneraattoreille

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Puolustusvoimat. Työ perustui toimeksiantajan tarpeeseen vähentää polttomoottorigeneraattorien eli voimakoneiden käyttöä sähköntuotannossa kenttäolosuhteissa. Voimakoneiden käyttöä tahdottiin vähentää polttoaineen kuljettamisen haastavuuden ja logistisen tehottomuuden vuoksi. Voimakoneet tahdottiin korvata laitteella, joka pystyy vastaanottamaan energiaa useista eri lähteistä, varastoimaan sitä ja luovuttamaan sähköenergiaa latauskohteille sopivalla hetkellä. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa taustatietoa ja ideoida voimakoneita korvaavan järjestelmän rakennetta toimeksiantajan tulevaisuuden kehitysprojekteja varten. Työn alussa kerättiin taustatietoa työn toteuttamista varten. Tietoperusta koottiin verkosta löytyvistä materiaaleista, sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tietoperustassa opinnäytetyön aiheeseen liittyvää teoriaa käsiteltiin laajasti ja pyrittiin pohjustamaan työn suoritusvaihetta kattavasti. Voimakoneita korvaavaa laitetta alettiin kehittämään toteuttamalla kyselytutkimus Puolustusvoimien henkilöstölle. Tutkimuksen avulla selvitettiin laitteen kohderyhmän tarpeita ja laitteen vaatimuksia, jotka tuotiin esille raportin kyselytutkimuksen analysointiosiossa. Kyselyn jälkeen siirryttiin työn suoritusvaiheeseen. Suoritusvaiheessa luotiin kytkentäkaavio, joka sisälsi kehitetyn energiajärjestelmän tärkeimmät komponentit. Energiajärjestelmän suunnittelussa huomioitiin tarkoin kyselytutkimuksessa esiin nousseita vaatimuksia ja kohderyhmän näkemyksiä. Kytkentäkaavion laatimisen jälkeen suoritettiin työn raportointi, jossa kerrottiin järjestelmän komponenttien toiminnasta ja järjestelmän rakenteesta yksityiskohtaisesti. Lopputulokseksi opinnäytetyössä muodostui kirjallinen selvitys voimakoneiden korvaamisesta kenttäolosuhteiden energiantuotannossa. Selvityksessä pohdittiin uusiutuvien energiamuotojen rajoitteita ja mahdollisuuksia osana sotilasjoukon energiahuoltoa, sekä voimakoneita korvaavan energiajärjestelmän vaatimuksia ja järjestelmän kohderyhmän ajatuksia järjestelmän toiminnasta. Selvityksessä esitettiin ratkaisu komentopaikan energiajärjestelmän rakenteesta ja taistelijoiden energiahuollon toteuttamisesta kenttäolosuhteissa

PK-konepajan hiilijalanjäljen määritys

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yrityksen hiilijalanjäljen laskentaa käsitteleviä standardeja ja EU-direktiivejä sekä määrittää PK-konepaja Steel Group Pohjanmaa Oy:n hiilijalanjälki. Standardi- ja direktiivikatselmuksen perusteella konepajan kasvihuonekaasupäästöjen inventaario päätettiin määrittää EU:n CSRD-direktiivissä mainitun ja kansainvälisesti tunnetuimman GHG-protokollan standardien mukaisesti. Tutkimuksessa kartoitettiin yrityksen toiminnasta aiheutuvat päästölähteet kehdosta portille -välillä ja laskettiin hiilidioksidipäästöt GHG-protokollan scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokissa. Tutkimustuloksien pohjalta yritys voi laatia sekä lyhyen että pitkän aikavälin päästöjenhallintasuunnitelmat. Päästöinventaariotutkimuksen perusteella suurin osa konepajan hiilidioksidipäästöistä aiheutuu tuotteiden valmistusta varten hankituista teräsraaka-aineista. Vähähiilisten ja läheltä hankittujen raaka-aineiden käyttö on tehokkain ratkaisu näiden päästöjen leikkaamiseksi. Scope 1- ja scope 2 -luokissa kiinteistöjen energiatehokkuudella ja lämmitysmenetelmällä on Suomessa suuri vaikutus päästöihin. Seuraavana kestävän kehityksen vaiheena konepajalle suositellaan tehtäväksi energiakatselmus, jonka pohjalta aletaan etsiä ratkaisuja lämmitysenergian tuotannosta ja käytöstä johtuvien suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseen.The purpose of this thesis was to determine the size of carbon footprint of the SME steel workshop Steel Group Pohjanmaa Oy. The study also examined international standards and EU directives on calculating greenhouse gas emissions. Based on the literature view, the carbon footprint was decided to be determined according to the EU CSRD Directive and internationally best-known greenhouse gas emission reporting standard GHG-protocol. As the result of the emission inventory study, most of the workshop’s carbon dioxide emissions are caused by the steel raw materials. Most effective way to cutoff these emissions is to use low-carbon materials which are purchased from local dealers. In scope 1- and scope 2 -categories, the energy efficiency and heating method of buildings have the greatest impact on emissions in Finland. Next step in sustainable development for the workshop is to place an energy audit. After audit company can research solutions to reduce direct and indirect emissions resulting from the production and use of heating energy

Rakennusautomaatiojärjestelmän saneeraus AtmosWare-järjestelmästä Fidelix-järjestelmälle

Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin Fidelix Oy:n toimeksiantona. Opinnäytetyössä tehtiin rakennusautomaatiosaneeraus Vantaalla sijaitsevaan päiväkotiin. Tässä työssä käsiteltiin saneerauksen toteutusta Fidelixillä toimivan projektinhoitajan näkökulmasta. Tähän työhön koostettiin saneerausprosessin työtehtävät. Saneerauksen aikana dokumentointiin projektinkulkua ja tärkeimpiä työtehtäviä. Työtehtävät jakautuivat kahteen oleelliseen kategoriaan, Fidelix-ohjelmointiin ja työmaatoimintaan. Opinnäytetyössä käytiin läpi näiden kategorioiden yleisimmät työtehtävät, jotka toistuvat Fidelixillä toteutetuissa projekteissa. Työn kohteen rakennusautomaatiosaneeraus valmistui ajallaan 8/2024. Työssä dokumentoitiin saneerausprosessissa toteutuneet tehtävät ja tehtiin tämä toiminnallinen opinnäytetyö. Tämän opinnäytetyön jälkeen Fidelixillä on julkaistu uusi keskusyksikkö, jolla toteutettu saneeraustyö voisi olla jatkotutkimusaiheena

Turvavyönauhan vaurioiden vaikutus sen vetolujuuteen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkittua tietoa siitä, miten erilaiset turvavyönauhan vauriot vaikuttavat sen vetolujuuteen ja sitä kautta tieliikenneonnettomuuksiin. Työn pohjalta koostetaan esitys katsastajien koulutusta varten sekä päivittäisen katsastustyön tueksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja on HelppoKatsastus ja se tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja A-Katsastuksen kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin turvavyön historiaa, turvavyölaitteiden rakennetta ja kehitystä sekä liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi tutkittiin turvavyön käyttöä ja sen vaikutusta tieliikenneonnettomuuksiin tilastojen pohjalta sekä asiaan liittyvää viranomaisvalvontaa. Turvavöiden tarkastamista määräaikaiskatsastuksissa arvioitiin omakohtaisen kokemuksen sekä vikatilastojen valossa. Koevaihe toteutettiin suorittamalla eriasteisesti vaurioituneille turvavyönauhoille soveltuvilta osin UN/ECE:n säännön nro 16 mukaisia tyyppihyväksynnässä käytettäviä vetolujuuskokeita. Mittaukset osoittivat, että merkitseväksi havaitulla tavalla vaurioituneiden turvavyönauhojen vetolujuuden keskiarvo jäi todennäköisyysjakaumaa hyödyntävin hypoteesein testattuna alle E-säännön nro 16 kohdan 6 määrittämän minimivetolujuuden 14,7 kN. Näin ollen vaurioituneiden turvavyönauhojen huomattavalle heikentymiselle sekä niiden uusimisen edellyttämiselle katsastuksessa saatiin tutkinnallinen pohja

Työhönvalmennus osana palveluprosessia nuorten työllistymisen tukena

Tämän opinnäytetyön aiheena on työhönvalmennus osana palveluprosessia nuorten työllistymisen tukena. Opinnäytetyön lähtökohta oli kehittää palvelumuotoilun elementtejä käyttäen työhönvalmennuksen palvelumalli uusille alle 30-vuotiaille nuorille työllisyyspalveluihin. Opinnäytetyössä kuvataan palvelun kehitystä, seurantaa ja muovautumista sekä tutkitaan mallin vaikuttavuutta siltä osin, kun se on puolen vuoden tarkastelujakson aikana mahdollista. Palvelumalliin on työhönvalmennuksen lisäksi lisätty ripaus systeemistätyöotetta, johon myös hieman pureudutaan opinnäytetyön edetessä. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja tarve uusille menetelmille työllisyyspalveluissa kumpuaa muun muassa TE-24 uudistuksesta. Uudistuksen myötä työllisyydenhoito siirtyy valtiolta kuntien ja työllisyysalueiden järjestettäväksi 1.1.2025 alkaen. Muutoksella haetaan entistäkin tehokkaampia, paikallisia, täsmennettyjä palveluita työnhakijoille. Toinen työelämätarpeisuus tulee neet-nuorten määrästä ja huolesta, että monen vuoden laskusuhdanne työn ja koulutuksen ulkopuolisista nuorista on jo muutaman vuoden ajan ollut pysähtynyt. Opinnäytetyössä havaittiin, että systeemisen ajattelun lisääminen ja varhainen tuki nuoren ilmoittautuessa työttömäksi työnhakijaksi lisää nuoren tunnetta siitä, että työllistyminen tai koulutuksen aloittaminen sujuu paremmin, kuin ennen ja vahvempi tuki työllisyyspalveluista auttaa valintojen tekemisessä. Vaikuttavuuden näkökulmasta oli selkeästi huomattavissa nuorten aktivoinnin lisääntyneen palvelumallin käyttöönoton jälkeen. Avainsanat Työhönvalmennus, neet-nuoret, työllisyydenkuntakokeilu, systeemisyys Sivut 65 sivu

Kätilökoulutus Oulussa täyttää 50 vuotta : viisi vuosikymmentä uuden elämän, naisten ja perheiden tukena

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta kätilökoulutuksen aloittamisesta Oulussa. Vuoteen 1975 asti koulutusta oli vain Kätilöopistolla Helsingissä. Samana vuonna kätilökoulutus aloitettiin myös Tampereella ja Jyväskylässä. Nykyisin kätilökoulutus toteutuu ammattikorkeakoulussa, kestää 4,5 vuotta ja sisältää sekä kätilön että sairaanhoitajan tutkinnon. Kätilökoulutus valmistaa laaja-alaiseen asiantuntijatyöhön erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueilla. Koulutuksessa korostuvat opiskelijalähtöisyys ja osaamisperustaisuus sekä näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen käytännön harjoittelun lisäksi. Simulaatioita, työpajoja ja moniammatillisia harjoituksia hyödynnetään, jotta opiskelijat oppivat tarvittavat taidot ja kohtaamisen herkkyyden. Kätilökoulutuksen toteutus on jälleen muuttumassa, ja tulevaisuudessa siihen vaikuttavat väestörakenteen muutos, digitalisaatio ja kansainvälistyminen

Helsingin pörssin kaupankäyntivolyymien kehitys

Helsingin Pörssin kaupankäyntivolyymit ovat osoittaneet vaihtelua viimeisen vuosikymmenen aikana, ja niitä ohjaavat sekä kansainväliset että paikalliset taloudelliset tekijät. Volyymien kehitys heijastuu markkinoiden likviditeetin ja houkuttelevuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Helsingin Pörssin kaupankäyntivolyymeja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, miten Helsingin pörssin volyymit ovat kehittyneet verrattuna muihin pohjoismaisiin pörsseihin. Helsingin pörssin volyymien tutkimuksien vähäinen määrä oli yksi tarpeellisuuden mittareista opinnäytetyölle. Tutkimuksella ei ollut toimeksiantajaa. Teoreettinen viitekehys rakentui kolmen pääteeman alle ja nämä teemat olivat volyymien heilahtelu, volyymien vaikuttavat tekijät sekä makrotalous ja geopolitiikka. Viitekehykseen sisältyi kattokäsitteitä, syy-seuraussuhteita ja havaintoja. Tutkimus toteutettiin monimenetelmä tutkimuksena, missä määrällistä dataa analysoitiin kvantitatiivisesti pääsääntöisesti Excelissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin strukturoitua asiantuntijahaastattelua, minkä vastaukset tutkittiin kvalitatiivisesti teemoittelemalla. Tutkimustulokset Helsingin Pörssin kaupankäyntivolyymeista osoitti markkinoiden dynaamisuuden ja niiden altistumisen erilaisille ulkoisille ja sisäisille vaikutustekijöille. Pohjoismaisiin pörsseihin verratessa toimiala rakenne erot eri pörssien välillä johtivat volyymien kehityksien eroavaisuuteen. Tutkimustulokset tukivat myös, että Suomen maariskit ja luottoluokitus vaikuttavat Helsingin pörssin tulevaisuuden volyymeihin. Johtopäätökset osoittivat, että Helsingin pörssin volyymit tutkimus aikavälillä ovat pysyneet tasaisina. Markkinoiden kehitys on monimuotoista keskenään voimakkaasti sidoksissa olevilla alueilla. Volyymien tutkiminen laajemmalla maakirjolla voisi tarjota kattavan kuvan volyymien kehityksestä

OpenAPI-spesifikaation mukaisten rajapintojen toteuttaminen Djangolla ja Django REST frameworkilla

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selventää OpenAPI-spesifikaation mukaisten rajapintojen toteutusta, kuvaamista ja dokumentointia Django-verkkosovelluskehyksen ja erityisesti Django REST framework -kehyksen avulla. Työssä perehdyttiin rajapintojen yleiseen merkitykseen ohjelmistokehityksessä, HTTP-protokollan toimintaperiaatteisiin ja REST-arkkitehtuurityyliin. Opinnäytetyössä käsiteltiin OpenAPI-spesifikaatioon liittyvää historiaa, rakennetta ja sen tarjoamia hyötyjä rajapintojen suunnittelussa ja hallinnassa. Erityistä huomiota kiinnitettiin OpenAPI-spesifikaation ekosysteemin työkaluihin, kuten Swagger UI:n automaattiseen dokumentaation generointiin, Prismin kaltaisiin validaatio- ja jäljittelypalvelimien luontityökaluihin sekä OpenAPI Generatorin kykyyn luoda SDK-kirjastoja ja palvelinrunkoja, jotka nopeuttavat kehitysprosessia. Työssä selvitettiin myös Djangon ja Django REST frameworkin toimintaa ja roolia web-sovellusten ja REST-rajapintojen rakentamisessa. Django Ninja esiteltiin yhtenä Django REST frameworkin vaihtoehtona sen hyötyjen vuoksi. Opinnäytetyössä pyrittiin tuottamaan konkreettista lisäarvoa työn tilaajalle Haltu Oy:lle, jonka tarpeena oli saada rajapintasovelluskehityksen yhteyteen parempaa rajapintadokumentaatiota. Tätä lähdettiin toteuttamaan kehittämällä keskitetysti käytössä olevaa lähdekoodin mallipohjaa, jota kuka tahansa yrityksessä pystyy hyödyntämään. Kehitetty mallipohja sisältää kaikki tarvittavat osat automaattisen OpenAPI-dokumentaation luomiseen osana Django REST frameworkia hyödyntävää Django-sovellusta. Käytännön sovellus kuvaa etenkin mallipohjan kehittämisen prosessia ja toteutukseen vaikuttavia seikkoja. Pohdinta-osiossa käsitellään työn johtopäätöksiä ja mahdollisia jatkokehitys ja -tutkimusmahdollisuuksia, jotka liittyvät OpenAPI-spesifikaation hyödyntämiseen Django- ja Django REST framework -projekteissa.This thesis aimed to investigate and clarify implementing OpenAPI Specification compliant APIs using Django and Django REST framework. The study explored APIs, the HTTP protocol, and the REST architectural style. The thesis covers the history, structure, and benefits of the OpenAPI Specification in API design and management. It also highlights some OpenAPI Specification ecosystem tools: Swagger UI for automatic documentation, Prism for validation and mock servers, and OpenAPI Generator for creating SDKs and server stubs to speed up development. The thesis examines how Django and Django REST framework function when building web applications and REST APIs. Django Ninja is introduced as an alternative to Django REST framework due to its advantages. To address Haltu Oy’s needs for better API documentation, a reusable source code template was developed for anyone to use in the company. The template includes all necessary components for creating automatic OpenAPI documentation within a Django application using the Django REST framework. The thesis discusses the template’s development process and influencing factors

Kuljetuksenhallintajärjestelmän (TMS) vaatimusmäärittely

Opinnäytetyö on toteutettu Wihuri Metro-tukun toimeksiannosta. Yritys on tunnistanut tarpeen tehostaa kuljetusten hallintaa ja seurantaa, minkä vuoksi se on selvittänyt mahdollisuutta ottaa käyttöön kuljetuksenhallintajärjestelmä (TMS). Työn tavoitteena oli laatia järjestelmälle vaatimusmäärittely sekä kehittää lomake järjestelmätoimittajien lähestymistä varten. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen haastatteluja ja havainnointia. Vaatimusmäärittelyä varten haastateltiin Wihuri Metro-tukun kuljetuspuolen henkilöstöä, ja järjestelmätoimittajille suunnattu lomake laadittiin TMS-toimittajien haastattelujen pohjalta. Havainnointi suoritettiin työskentelemällä Wihurin logistiikanohjauksessa, johon sisältyy myös kuljetussuunnittelua. Opinnäytetyön tuloksina saatiin muodostettua vaatimusmäärittely kuljetuksenhallintajärjestelmälle, jossa huomioidaan toiminnallisuudet niiden prioriteettijärjestyksessä. Lisäksi muodostettiin lomake, jonka täyttämällä yritys voi lähestyä TMS-toimittajia. Johtopäätöksenä Wihuri Metro-tukulle ehdotettiin opinnäytetyössä ilmenneiden vaatimusten huomioimista uudelta järjestelmältä. Jatkokehityksenä tälle voitaisiin suorittaa toimittajavertailu, jossa kaikkia vaatimuksia täyttäviä järjestelmäntoimittajia verrataan keskenään