Myrsky & Tuisku -menetelmä tunnetaitojen harjoittamiseen

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää aikaisempaan tutkimustietoon pohjautuva menetelmä varhaiskasvatusikäisten lasten tunnekasvatukseen. Menetelmä kehitettiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa kansainvälistä FIT–hanketta (Functional and Innovative Tools for learning). Hankkeen tavoitteena on luoda uusia innovatiivisia ja toiminnallisia oppimateriaaleja kielen oppimiseen tai sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja se koostuu teoreettisesta viitekehyksestä kehittämästämme menetelmästä sekä opinnäytetyöprosessin kuvauksesta. Teoreettista osuutta ohjasi tutkimuskysymys: Miten hyvät tunnetaidot voivat ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä? Menetelmän kehittämistä ohjasi tutkimuskysymys: Miten tunnetaitoja voidaan harjoitella lasten kanssa? Tunnetaitojen ja sosiaalisen syrjäytymisen yhteys on tullut ilmi useissa tutkimuksissa. Hyvät tunnetaidot vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin ja voivat näin ollen toimia suojatekijänä syrjäytymistä vastaan. Koska tunteet ovat vaikeasti ymmärrettäviä käsitteellisiä asioita, niiden oppimista voidaan harjoitella kuvien avulla. Kuvan avulla tunteita on mahdollista tehdä näkyviksi ja konkreettisiksi. Opinnäytetyön ja FIT-hankkeen työelämänkumppanina toimi Folkhälsanin Hyvinkään päiväkoti. Opinnäytetyöprosessi käynnistyi teoreettisen viitekehyksen rajaamisella ja siihen perehtymisellä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin menetelmä, joka perustui kuvasarjoihin, joista lapset saivat koota tarinoita pienryhmissä. Menetelmää testattiin eri-ikäisten lasten kanssa Folkhälsanin Hyvinkään päiväkodissa. Testauksesta saadut tulokset osoittivat menetelmän toimivaksi. Kuvamateriaali oli lapsille selkeää ja ymmärrettävää. Lapset pystyivät eläytymään tarinoihin ja löysivät yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Näin ollen menetelmä osoittautui käytännön työssä hyödynnettäväksi välineeksi.The object of the thesis was to develop a new tool to improve children´s emotional skills based on previous studies. The tool was developed as a part of an international FIT-project that was administered by Laurea University of Applied Sciences. The project focus was on language learning and the prevention of social exclusion. The thesis is practice based and it includes a theoretical review, the tool and the process description. The theoretical review was guided by the following research question: How can good emotional skills prevent social exclusion? The developing of the tool was guided by the research question: How can emotional skills be practised with children? Several researches have proven the connection between emotional skills and social exclusion. Good emotional skills have an effect on a persons welfare and social interaction skills and they can work as a protective factor against social exclusion. Emotions are difficult to understand but by using pictures it is possible to make them visible and more understandable. The working life partner in this project was Folkhälsan`s kindergarten in Hyvinkää. The de-velopment process of the thesis started with a definition and by studying the theoretical review. In the next stage the tool was created. The idea was that children could make stories of serial pictures in small groups. The tool was tested in Folkhälsan`s kindergarten Hyvinkää. The results indicated that the tool was useable. The pictures were understandable for children. They were able to empathize with the stories and they found it familiar to their lives. Thus the tool can be implicated in practice

Esimiehen tunneäly työyhteisössä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten esimiehen tunneäly ja tunnetaidot vaikuttavat jokapäiväiseen hyvään johtamistapaan. Vastausta päätutkimusongelmaan haetaan alaongelmilla, jotka käsittelevät esimiesten omia kokemuksia tunneälystä ja tunneälykkään esimiestyön mahdollisuuksia, sekä selvittävät empatian ilmenemisen tärkeyttä työpaikalla. Työn tavoitteena on eritoten aiheen tarkasteleminen ja tunneälyn kokonaisuuden hahmottaminen. Ihmisen tunneäly tarkoittaa hänen mahdollisuuksiaan ymmärtää ja oppia hyödyntämään tunteisiin liittyviä kompetensseja ja taitoja elämässään. Tunnetaidot taas ovat opittuja, tunneälyyn perustuvia kykyjä, joiden ansiosta ihminen pystyy työssään tavallista parempiin suorituksiin. Tunneäly korostaa tunteisiin liittyvien kykyjen vaikutusta yksilön älykkääseen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin työyhteisössä. Daniel Golemanin tuorein tunneälymalli jakaa tämän sosioemotionaalisen kokonaisuuden neljään osa-alueeseen; Henkilökohtaisiin kykyihin kuuluvat itsetuntemus ja oman toiminnan hallinta, joilla pidämme huolta ja johdamme itseämme, sekä hallitsemme omaa käytöstämme ja tunteitamme. Sosiaalisiin kykyihin taas kuuluvat sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhteiden hallinta. Nämä kyvyt liittyvät muiden tunteiden ymmärtämiseen sekä oman toiminnan vaikuttavuuden hahmottamiseen. Tunneälykin on siis älykkyyttä, ja sitä voi kehittää kuka tahansa persoonallisuudesta tai muista tekijöistä huolimatta. Menestyksekäs palveluliiketoiminnan johtaminen vaatii kykyä luoda sellainen organisaatiokulttuuri, jossa toisten auttaminen, hyväksyntä ja arvostus ovat keskiössä. Hyvä esimies mahdollistaa positiivisen ilmapiirin syntymisen omalla esimerkillään, toisia auttamalla sekä kannustamalla kehittymään. Kukaan ei synny johtajaksi, vaan siihen rooliin on kasvettava. Tutkimus toteutettiin keväällä 2016, ja sitä varten haastateltiin viittä palvelualan esimiestyötä tekevää henkilöä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, ja esimiehet osallistuivat teemaahaastatteluun anonyymisti. Työn fokus on tietoperustan ja tutkimusmateriaalin keskustelevaisuudessa tunneälyn merkityksestä osana esimiestyötä ja työyhteisöä. Tutkimustuloksissa esimiehen tärkeimmiksi tunnetaidoiksi nousivat yhteistyökyky ja totuudenmukainen minäkuva. Esimerkillä johtaminen ja intuition hyödyntäminen nähtiin itseensä luottavan ja optimistisen esimiehen tärkeimpinä työkaluina. Esimiehen tunneälykkäiksi toimintatavoiksi valittiin huomiointi, kuuntelu, kiittäminen ja palautteenanto. Useimmat vastaajista halusivat kehittää omaa itseluottamustaan, mutta kokivat olevansa vahvoilla motivoimisessa. Tunneälykäs esimies osaa siis kuunnella, motivoida, johtaa esimerkin kautta, luoda kannustavan työilmapiirin, osaa johtaa itseään, tuntee omat tunteensa ja tapansa reagoida sekä vaikuttaa positiivisesti organisaatioon ja omiin alaisiinsa. Tunneälykäs johtaminen on tunteiden ja asioiden johtamista niin, että ihmiset ovat keskiössä. Tulevaisuuden johtajuudessa korostuvat läsnäolo, ihmiskeskeisyys, sopeutuvaisuus ja empatia

Tunnekasvatusmateriaalit varhaiskasvatuksessa : Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan yksikkö

Opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan päiväkotiyksiköille uusia virallisia tunnekasvatusmateriaaleja. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisäksi kehittää meidän omia tietoja ja taitoja tunnekasvatuksesta sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen käyttämisestä tulevaisuudessa. Tavoitteena on tuottaa helppokäyttöinen tunnekasvatus-materiaalikansio, josta kasvatushenkilökunnan on helppo katsoa materiaali vaihtoehtoja päiväkodille käyttöön tukemaan lasten emotionaalisia taitoja. Opinnäytetyön teoriassa käydään läpi tunnetaitoja varhaiskasvatuksessa, johon kuuluu sosiaaliset taidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot, osallisuus sekä kiintymyssuhde. Teoria pohjautuu aiemmin tutkittuun teoriatietoon. Teoriaosuuden jälkeen jatkamme löytämiimme tunnekasvatusmateriaaleihin. Kansiota varten teimme haastattelun Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan yksiköiden kasvatushenkilökunnalle. Haastattelun tarkoituksena oli kartoittaa jo käytössä olevat tunnekasvatusmateriaalit. Kansioon tuli esittely virallisista tunnekasvatusmateriaaleista, joita Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan yksikön päiväkodeilla ei ole vielä käytössä. Asiasanat: sosiaaliset taidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot, osallisuus, kiintymyssuhde, varhaiskasvatusThe meaning of this thesis is to introduce new official empathy materials to the Kindergarten Department of the Mannerheim League for Children's welfare. The meaning of the thesis is to develop our own knowledge and skills in emotional education and the use of emotional and interaction skills in the future. The aim is to produce an easy-to-use emotional material folder, from which the staff can easily look at material options for day care to support children's emotional skills. The theory part of the thesis goes through state of the art skills in early childhood education which includes social skills, emotional and interaction skills, involvement and accection. The theory is based on previously studied theoretical knowledge. After the theoretical part, we will continue to emotional education materials we have found. For the cover we interviewed the staff of Kouvola units of the Mannerheim League for Children. The aim of the interview was to identify the existing emotional education materials already in use. The cover was presented with official empathy for materials that have not yet been used by the Kouvola unit of the Mannerheim League for Children. Key words: Social skills, emotional and interaction skills, participation, attachment, early childhood educatio

”Kyllähän se on semmonen taito, mitä varmasti tarvii elämässä aina” : Päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia lasten empatiataitojen tukemisesta päiväkodissa

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miksi empatiataitojen tukeminen päiväkodissa on tärkeää ja millä keinoilla työntekijät näitä taitoja tukevat päiväkodin arjessa. Halusin myös perehtyä siihen, onko päiväkodin arjessa joitain asioita, jotka toisivat haasteita empatiataitojen tukemiselle. Keräsin aineoston opinnäytetyöhöni haastattelemalla viittä (5) päiväkodin työntekijää. Haastattelut toteutin teemahaastattelun muodossa. Tutkimustuloksien perusteella empatiataidot ovat tärkeässä roolissa sosiaalisissa tilanteissa ja niillä on iso merkitys koko elämän kannalta. Empatian tukemisen keinoista suurimmassa roolissa oli ristiriitatilanteet ja aikuisen rooli ohjaajana, tukijana ja esimerkin näyttäjänä. Haasteena nähtiin isot lapsiryhmät. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että empatiataitojen tukemiseen on jatkossakin panostettava päiväkodeissa, sillä niiden merkitys on suuri. Tutkimustuloksista voidaan myös tehdä se johtopäätös, että pienemmät lapsiryhmät tukisivat paremmin lasten empatiataitojen tukemista päiväkodissa.The goal of my thesis was to study the experiences of day care workers of why it is important to support the development of empathy skills of children in the day care and how do the day care workers carry out the supporting in everyday life of the day care center. I also wanted to know if there are some challenges that stand on the way of the supporting the development of empathy skills. I gathered my material for the thesis by interviewing 5 day care center workers. I carried out the interviews in the form of theme interview. The study shows that empathy skills have an important role in social situation and in everyday life. Most important ways of supporting the empathy skills of children are dealing with conflict situations and in the adult´s role as supervisor. The biggest challenge was seen in large child groups. The study also proves that it is important to keep supporting the development of children’s empathy skills in day care. another conclusion is that smaller groups in day care make it more effective to support the development of children’s empathy skills

”JEE, TUNTUU KIVALTA!” : Tunnekasvatusta kuvallisin menetelmin päiväkodissa

Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tunnekasvatuksen kehittäminen kuvallisin menetelmin päiväkodissa. Tuotoksena syntyi viiden kerran tunnekasvatusharjoituskokonaisuus. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin joensuulaisessa päiväkodissa. Kohderyhmänä oli esikouluikäisistä koostuva kahdeksan lapsen ryhmä, jolle pidettiin kolme ohjauskertaa. Ohjauskertojen tarkoituksena oli kehittää lasten taitoa osata tunnistaa tunteita ja auttaa lapsia hyväksymään erilaiset tunteet. Opinnäytetyön viitekehyksenä on käytetty teoriaa lasten sosiaalisista taidoista ja tunnetaidoista, sekä tunnekasvatuksesta ja kuvallisista menetelmistä osana tunnekasvatusta. Ohjauskerrat videoitiin. Näiden videoiden kautta teimme johtopäätöksiä siitä, kuinka kuvalliset menetelmät toimivat tunnekasvatuksessa. Videoista tehtiin tärkeitä havaintoja lasten kehonkielestä, ilmeistä, eleistä ja lasten tuottamasta puheesta. Ohjauskerroilla oli mukana ulkopuolinen havainnoija. Opinnäytetyöstä käy ilmi se, että kuvalliset menetelmät ovat toimiva keino käsitellä tunteita lasten kanssa. Tämän opinnäytetyön merkittävin johtopäätös on se, että kuvallinen työskentely rohkaisee lapsia tuomaan esille tunteitaan eri tavalla kuin pelkkä keskustelu.The target of this practice-based thesis was to develop emotional education in a day-care center by using pictorial methods. As an output came five exercises of emotional skills. The function-al part of the thesis was carried out in a day-care center in Joensuu. The target group was a pre-school aged group of eight children, to which three guidance sessions were kept. The purpose of the guidance sessions was to develop the children’s skills in recognizing emotions and to help them to come to terms with different emotions. The theoretical framework of this thesis deals with children’s social skills, emotional skills as well as emotional education and pictorial methods as a part of emotional education. The guidance sessions were recorded with a camcorder. On the basis of the videos conclusions were made about _ how functional pictorial methods work as a part of emotional education. Important observations of the children’s body language, expressions, gestures and speech were made on the grounds of the videos. There was an outside observer in the guidance sessions. This thesis shows that pictorial methods are a functional way to handle emotions with children. The most important conclusion of this thesis is that visual working encourages children to bring up their emotions in a different way than bare discussion

”Varmasti monella tavalla ja tasolla tullu selkeämmiksi ne omat tunteet” : Kokemuksia EASEL® tunnekasvatuksesta hevosten avulla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemuksia EASEL® -työmuodosta ja tunnekasvatuksesta hevosten avulla. Opinnäytetyössä haluttiin kuulla kokemuksia EASELin hyödyntämismahdollisuuksista lastensuojelussa. Tavoitteena oli tehdä EASELia tunnetummaksi ja näkyvämmäksi työmenetelmäksi. Yhteistyössä tutkimuksessa oli lastensuojelupalveluja tuottava yritys, joka mahdollisti haastattelut. Opinnäytetyön teoriapohjassa käsiteltiin lastensuojelua yleisesti sekä avohuollon että sijaishuollon näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyöhön on koottu teoriaa tunnekasvatuksesta ja EASELista sekä sen taustalla olevista periaatteista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka menetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelujen pohjana oli kaksi pääteemaa, kokemukset EASELista ja EASELin näkyminen arjessa. Tutkimuksessa haastateltiin EASELia hyödyntävää lasta, lapsen sijaishuoltopaikan omaohjaajaa sekä EASEL®-ohjaajaa. EASEL® näyttäytyi tutkimustuloksissa hyödyllisenä menetelmänä ja kokemukset siitä olivat pääosin positiivisia. Haastateltavat innostuivat kertomaan kokemuksiaan hevosista ja muistoistaan tallilla tapahtuneista asioista. Haastateltu nuori koki haastavana erotella, miten EASELissa opitut taidot näkyvät arkielämässä. Sen sijaan sekä omaohjaaja että EASEL®-ohjaaja nostivat esille teemoja, joiden myönteiset vaikutukset näkyivät myös arjessa. EASEL® nähtiin hyvänä ja hyödyllisenä menetelmänä, jota voisi hyödyntää entistä enemmänkin.The aim of the thesis was to collect experiences related to the EASEL®- work form and its use as an emotional skills developer with the help of horses. The thesis also aimed to present the possibilities of how to use EASEL in child welfare. The aim was to make EASEL® better known and more visible as a method of work. A cooperation partner in this study was a child welfare service company that enabled the interviews needed for data collection. The theory part of the thesis deals with child welfare in general as well as from the points of view of community care and foster care. In addition, theory about emotional training and EASEL as well as its underlying principles was collected for the thesis. The thesis was implemented as a qualitative study in which the method was a theme interview. The interviews were based on two different main themes: the experiences related to EASEL and EASEL’s visibility in everyday life. One child using the EASEL method and the child’s instructor at a foster care institution as well as an EASEL®- trainer were interviewed for the study. According to the results, EASEL® seemed to be a useful method, and the experiences of it were mainly positive. The interviewees were eager to tell about their experiences with horses and memories of what had happened at the stables. The child interviewee found it hard to analyze how the skills learned from EASEL were seen in everyday life. The child welfare instructor and the EASEL®- trainer, instead, raised themes whose positive impact also showed in everyday life. EASEL® was seen as a good and useful method that could be used more

0-10-vuotiaiden seksuaalisuuden tukeminen : opas vanhempien tueksi

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja työn tuotos tehtiin Kuopion kaupungin seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän toiveesta. Tuotoksena oli opas lasten seksuaalikasvatuksesta vanhemmille. Tuotos on kaikkien löydettävissä verkosta. Työn tavoitteena oli antaa tukea vanhemmille lasten seksuaaliakasvatusta varten ja kertoa heille, mikä on normaalia lapsen kehitystä. Seksuaalikasvatus tarkoittaa lapsen kokonaisvaltaista seksuaalisuuden tukemista. Tällöin lapselle annetaan hänen kehitystasoonsa nähden tietoa seksuaalisuudesta. Koti on lapsen ensisijaisin seksuaalikasvatuksen antaja. Kodin ja vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsen itsetuntoa ja arvomaailmaa sekä turvata lapsen kehitystä ikäluokkaansa nähden. Lisäksi sosiaalinen media on nykyään osa lasten elämää, joten osa lapsen seksuaalisuuden kehitystä on hyvä vanhempien nostaa esille turvataito-ohjeet. Näin lapsi myös kasvaa turvallisesti suojaten omaa seksuaalisuuttaan. Opinnäytetyössä kerrottiin yleisesti seksuaalisuudesta, jonka jälkeen keskitytään seksuaalikasvatukseen ja seksuaalisuuden tukemiseen. Seksuaalikasvatusta tulkittiin seksuaalikasvatuksen standardien sekä ”seksuaalisuuden portaiden” avulla. Niiden avulla on löydetty eri ikäryhmien kehitys seksuaalisuuden parissa. Tästä lähdettiin tekemään tuotosta, missä kerrotttiin ikäryhmittäin seksuaalisuuden piirteitä sekä millaisia tilanteita ja kysymyksiä vanhempi voi kohdata lapsen kanssa. Oppaan avulla tuetaan vanhempia sekä rohkaisemaan heitä ottamaan seksuaalisuus puheeksi lapsen kanssa ja näin luomaan turvallista ja luottamuksellista kasvuympäristöä lapselle.This thesis was carried out as a development work and the output was made in collaboration with sexual health promotion work group of city of Kuopio. The output was a guide about children’s sexual education and it was aimed at parents. The output is accessible to everyone on the internet. The aim of the development work was to give support to parents for children’s sexual education and tell them, what normal child development is like. Sexual education means a child’s comprehensive support of sexuality. In that case, giving to a child knowledge about sexuality compared to his/her level of development. The home is a child’s primary giver in sexual education. The responsibility of home and parents is raise the child’s self-esteem and values, and also to secure child development compared to his/her age group. Furthermore social media is nowadays a bigger part in children’s life, so a part of sexual education is important so that the parents highlight safety skills instructions. Like this, the child grows in safe environment and protects his/her own sexuality. The thesis is telling generally about sexuality, after which there is a focus on sexual education and supporting sexuality. Sexual education was started interpreting standards of sexual education and also with the help of ”stairs of sexuality”. With the help of these it has been found different development between an age group and sexuality. The output contains features of sexuality in every age group and what kind of situations and questions the parent can face with his/her child. With the help of the guide, parents are supported and encouraged to bring up sexuality with the kids. This can create safe and trustful growth environment to the child

Tunne-etsivät-pelin vaikuttavuus lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin joihinkin kommunikointihäiriöryhmiin kuuluvien 6–10-vuotiaiden lasten taitoja erottaa tunteita puheesta ja kasvoilta ja lisäksi muita tunnetaitoja. Tutkittavina oli 35 lasta, joilla oli jokin autismin kirjon häiriö (useimmiten Aspergerin oireyhtymä), ADHD, kielellinen erityisvaikeus tai kuulovika ja joilla vanhemmat, opettajat ja/tai kuntouttajat olivat havainneet olevan hankaluuksia tunteiden tunnistamisessa. Koeryhmän lapset harjoittelivat tunteiden erottelua ja muita taitoja internetissä pelattavan Tunne-etsivät-pelin avulla kahden kuukauden ajan keskimäärin tunnin viikossa. Taitoja testattiin ennen interventiota, heti sen päätyttyä ja vielä kuukauden kuluttua pelaamisjakson päättymisen jälkeen. Lasten arkipäivän sosioemotionaalisia taitoja tarkasteltiin vanhempien täyttämien kyselylomakkeiden avulla (VAS-arviot tunteiden tunnistamiskyvystä ja Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselylomake, SDQ). Koeryhmän lasten tunteiden erottelutaito oli ennen pelaamisjaksoa kaikissa tehtävissä heikompi kuin ikätovereilla (N = 101). Taidot olivat peli-intervention jälkeen kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi lähtötilannetta paremmat sekä heti peli-intervention jälkeen että vielä kuukausi sen päättymisestä. Taidot paranivat eri tehtävissä keskimäärin 5–19 prosenttiyksikköä ja ne vastasivat pelijakson päätyttyä ikätovereiden taitoja kaikissa paitsi yhdessä tehtävässä. Vanhempien VAS-asteikolla antamat arviot lapsensa tunteiden tunnistamistaidoista ja SDQ-kyselylomakkeen avulla antamat arviot sosioemotionaalisista vahvuuksista ja vaikeuksista eivät sen sijaan muuttuneet pelaamisjakson jälkeen. Toisin kuin ennen pelaamisjaksoa, peli-intervention jälkeen vanhempien VAS-arviot lapsensa tunteiden tunnistustaidosta kasvoilta vastasivat kuitenkin kohtalaisesti testaustilanteessa todettuja lapsen taitoja FEFA2-testissä ja tehtävässä, jossa oli eroteltava tunteita valokuvista.peerReviewedVertaisarvioit

Puuttuva pala : Työhön liittyvien tunteiden käsittelyä ryhmätyöskentelynä

Puuttuva pala-projektin lähtökohtana oli toteuttaa Alavudella, Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy:ssä, työntekijöille työhön liittyviä tunteita käsitteleviä ryhmätöitä. Kolme interventiota pidettiin tammi- ja toukokuun 2013 välillä, ja niihin osallistui noin 10 työntekijää kerralla. Työskentelyn tarkoituksena oli keskustella avoimesti turvallisen parin kanssa työkokemuksiin liittyvistä tunteista. Tunnetaitoja avattiin tarkemmin ja sovellettiin sen jälkeen ryhmissä työelämään. Interventioissa pohdittiin niin tärkeimpiä omaan työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä kuin työn tekemiseen vaikuttavia työroolejakin. Lopuksi eläydyttiin draaman kautta erilaisiin työorientaatioihin. Taustalla olivat Golemanin ajatukset tunneälyn vaikutuksesta työelämään sekä Sinkkosen ja Pihlajan käsitykset sosiaalialan ohjaajan työrooleista ja -orientaatioista. Projekti kesti noin neljä kuukautta, joiden aikana kerättiin palautetta SWOT-analyysin avulla työyhteisön tilasta. Tämä antoi mahdollisuuden tarkastella työyhteisön kehitystä ja ryhmätyöskentelyn vaikutusta toiminnan laajentuessa. Interventiot lisäsivät yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Työntekijöiden kuvaamat työkokemuksiin liittyvät tunteet kertovat työn vaativuudesta ja kuormittavuudesta. Opinnäytetyön tekijälle projekti antoi kokemusta ison työntekijäryhmän ohjaamisesta ja projektin itsenäisestä laatimisesta. Projekti antoi osallistujille keinoja omaan ammatilliseen kasvuun ja työssä jaksamisen vahvistamiseen. Työnantaja voi kehittää jatkossa toimintaa SWOT-analyysin antaman tiedon avulla työntekijöiden tarpeet huomioiden.The Missing Piece-Project was to implement processing of work-related emotions in groups among the workers in Child Protection Unit Vaahteramäki Ltd. in Alavus. Three interventions were carried out for about ten workers in between January and May 2013. The purpose of the work was to have an open discussion with a safe person about feelings related to their work experiences. The emotional skills were opened more specifically and applied to work life in groups after that. Both the most important factors related to work welfare and the work roles that have an effect on working were discussed in interventions. At the end the workers empathized with different work orientations through drama. At the background were reflected Goleman’s thoughts about the effects of emotional intelligence and Sinkkonen’s and Pihlaja’s ideas about the work roles and the orientations of Social Services. The project took about 4 months during which feedback was collected with SWOT-analysis about the situation of the working community. This analysis gave a possibility to survey the development of the work place and the effect of group working while the Child Protection Unit expands. The interventions increased co-operation between the different units. The professional experiences related to emotions that workers described reflect the demands of work and workload. This thesis project gave experience on the leading of a large group of workers and independent designing of a project. The project provided the participants with the means to their own professional growth and strengthening of coping with work. The employer may develop the operations in the future with the information that SWOT-analysis provided and notice the needs of employees

Nuorten aikuisten sosiaalinen vahvistaminen : Menetelmänä hienovarainen ohjaaminen

Suomalaisten keskuudessa on paljon yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Varsinkin nuoret aikuiset kokevat paljon ei-toivottua yksinäisyyttä. Kohtaus ry on vuonna 2014 perustettu nuoriso-, sosiaali- ja kulttuurialan yhdistys, jonka tarkoituksena on nuorten aikuisten ei-toivotun yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen. Järjestö pyörittää pääprojektinaan Kaupunkiolohuone Kohtausta Helsingin Vallilassa, jossa keräsin opinnäytetyöaineiston. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää hienovaraisen ohjaamisen mallia, mitä Kohtaus ry:n toiminnassa toteutetaan. Hienovarainen ohjaaminen on sosiaalisesti vahvistavaa, yksilöllisesti tuettua yhteisöllistä toimintaa, jonka juuret ovat sosiodynaamisessa ohjaamisessa. Avaan myös erilaisia hienovaraisen ohjaamisen menetelmiä. Opinnäytetyöllä on merkitystä ammattialalle siitä näkökulmasta, että siinä kehitetään ja mallinnetaan uudenlaista ohjaamistapaa, jossa aito ja laadukas kohtaaminen korostuvat. Opinnäytetyössä käytin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, jotka ovat osallistuva havainnointi ja haastattelu, ja joiden pohjalta esittelen hienovaraisen ohjaamisen mallia. Kohtaus ry:n perustajajäsenet ja työntekijät vastasivat haastatteluun, joka on tärkeä osa kehittämistyötä. Tuloksia hyödynnetään jatkossa Kohtaus ry:n vapaaehtoisten perehdyttämisessä ja toiminnan vakiinnuttamisessa.Finns have a lot of loneliness and exclusion. Especially young adults experience a lot of unwanted loneliness. Kohtaus is a youth-, social- and cultural organization established in 2014 aimed at reducing the unwanted loneliness and exclusion of young adults. Main project of the organization is Urban livingroom in Vallila, Helsinki, where I collected data to my thesis. The purpose of this bachelor’s thesis is to develop a model of sensitive guidance, which is implemented in the performance of Kohtaus. Subtle guidance is a socially reinforcing, uniquely supported communal activity which roots are in the sosiodynamic councelling. I also come up with a variety of methods for sensitive guidance. The thesis deals with the professional sector from the point of view of developing and modeling a new way of guiding where authentic and high-quality encounter is emphasized. In my thesis I used qualitative research methods, which are participatory observation and challenge-based thinking, on the basis of which I present a subtle guiding model. The founding members and employees of the Kohtaus responded to the interview which is an important part of the development work. In the future the results will be utilized in the introduction of volunteers and the establishment of activities