Esiopetuskirjat tukemassa koulu- ja oppimisvalmiuksien kehitystä

Pro gradu -tutkielmassa tarkastelemme esiopetuskirjoja koulu- ja oppimisvalmiuksien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa koulu- ja oppimisvalmiuksia kuvataan kognitiivisen, sosioemotionaalisen ja fyysisen kompetenssin sekä niiden ulottuvuuksien kautta. Tutkimusongelmana on: Mitä koulu- ja oppimisvalmiuksien kompetensseja esiopetuskirjojen tehtävillä tuetaan? Tutkimusaineistona on viisi eheytettyä esiopetuskirjaa kolmelta eri kustantajalta. Teoreettinen viitekehys rakentuu esiopetusikäisen lapsen kehityksen ja oppimisen tarkastelusta sekä koulu- ja oppimisvalmiuksien kompetensseista. Tutkimuksemme on laadullinen ja perustuu teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Olemme luokitelleet ja tyypitelleet esiopetuskirjojen tehtävät teoriassa esiintyvien käsitteiden mukaisesti. Sisällönanalyysin tueksi kvantifioimme luokitellut tehtävät. Tarkastelimme, miten koulu- ja oppimisvalmiuksien eri kompetenssit jakaantuvat esiopetuskirjoissa. Lisäksi syvensimme analyysia tutkimalla, mitä kompetenssien ulottuvuuksia tehtävät tukevat. Tutkimustuloksemme osoittavat, että kognitiivinen kompetenssi ja sen ulottuvuudet korostuvat esiopetuskirjojen tehtävissä. Tehtävillä pyritään tukemaan erityisesti lapsen kielen ja ajattelun kehittymistä. Esiopetuskirjoilla voidaan tukea myös sosioemotionaalista ja fyysistä kompetenssia. Kyseisiä kompetensseja tukevien tehtävien osuudet olivat esiopetuskirjoissa kuitenkin huomattavan pieniä. Tehtävien päätavoitteissa sosioemotionaalinen ja fyysinen kompetenssi usein yhdistyivät kognitiiviseen kompetenssiin. Yhdistyminen näyttäytyi selkeänä myös kompetenssien ulottuvuuksia tarkasteltaessa. Esiopetuskirjoissa lap-sen koulu- ja oppimisvalmiudet näyttäytyvät ennen kaikkea kognitiivisina taitoina, mutta kirjat antavat mahdollisuuden myös muiden kompetenssien kehittämiseen

Koulu, digitaalinen teknologia ja toimivat käytännöt

Artikkelissa tarkastellaan sitä, mitkä seikat liittyvät teknologian innovatiiviseen hyödyntämiseen koulun toiminnassa ja pedagogisissa käytännöissä sekä yleensä koulun kehittymiseen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ”Innovatiivisen, kehittyvän koulun malli” ja sen teoreettiset lähtökohdat. Aineisto on koottu kuudesta koulusta, ja se koostuu opettajien ja rehtoreiden haastatteluista sekä oppituntien videoinneista. Artikkeliin on koottu parhaita esimerkkejä koulumallin kuvaamien ilmiöiden käytännöistä, jotka aikaisemman tutkimuksen perusteella edistävät koulun kehittämistä ja pedagogisten innovaatioiden leviämistä kouluyhteisössä. Koulujen välillä on suuria eroja yhteisöllisessä kehittämiskulttuurissa, mikä heijastuu myös pedagogisiin käytäntöihin. Uusia ilmiöitä näyttävät olevan koulun tietokäytännöt uuden teknologian keinoin ja oppilaiden informaalin oppimisen kautta opittujen taitojen käyttäminen hyväksi koulussa sekä oppilaiden osallistaminen koulutyöhön muutenkin kuin oppijan roolissa.Peer reviewe

Sukupuolitautien ehkäisy koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan työssä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhoitajat koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteuttavat sukupuolitautien ehkäisyä yläkoululaisille, lukiolaisille ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Opinnäytetyö toteutettiin osana projektia Seksuaaliterveyden edistäminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 2008-2011. Opinnäytetyön aineistona käytettiin valmiiksi litteroituja teemahaastatteluja, jotka kerättiin syksyllä 2008 projektissa. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää seksuaaliterveyden edistämisen toteutumista koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Helsingissä ja Keravalla. Opinnäytetyön aineistoksi valittiin 24 litteroitua haastattelua, joissa terveydenhoitajien asiakaskuntaan kuului yläkoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysin menetelmää soveltaen. Tarkasteltaessa terveydenhoitajien toteuttamaa sukupuolitautien ehkäisyä muodostui toiminnasta neljä kategoriaa: sukupuolitaudeista puhuminen, kondomien jakaminen ja käytön ohjaaminen, sukupuolitautitesteihin ja hoitoon ohjaaminen sekä rokottaminen HPV:tä vastaan. Terveydenhoitajat ottivat sukupuolitaudit esille terveystarkastusten yhteydessä, mutta aiheen käsittely jäi suppeaksi, mikäli yhdynnät eivät olleet nuorelle ajankohtaisia tai nuori ei itse tuonut esille tarvetta puhua aiheesta. Useimmiten sukupuolitaudeista keskusteltiinkin nimenomaan nuoren aloitteesta hänen hakeutuessaan vastaanotolle sukupuolitautitartunnan pelossa. Yleisenä ongelmana terveydenhoitajilla oli ilmaisten kondomien vaikea saatavuus, minkä vuoksi useimmilla ei ollut mahdollisuutta jakaa kondomeja systemaattisesti. He painottivat kondomin olevan ainoa ehkäisyväline, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Useimmiten terveydenhoitajat lähettivät nuoria sukupuolitautitesteihin nuoren omasta pyynnöstä tai sukupuolitautiin viittaavien oireiden perusteella. Yleisimmin he tekivät lähetteitä klamydiatesteihin taudin yleisyyden vuoksi. Terveydenhoitajat painottivat nuorille, että kumppania on tiedotettava saadusta tartunnasta ja tämän on myös hakeuduttava testeihin. Terveydenhoitajat olivat hankkineet reseptejä HPV-rokotteita varten ja rokottaneet nuoria pyydettäessä, mutta eivät oma-aloitteisesti kertoneet näille rokotteesta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että terveydenhoitajat pyrkivät toimimaan sukupuolitautien ehkäisemiseksi eri tavoin. Toimintaa voitaisiin kuitenkin kehittää vielä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan.The purpose of this study was to describe how public health nurses dealt with the prevention of sexually transmitted disease (STD) in Finnish junior high schools, high schools and vocational schools. The study was carried out as part of the Sexual Health Promotion in the School and Student Health Care 2008-2011 project (in Finnish "Seksuaaliterveyden edistäminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 2008-2011"). The material used in the study was already transcribed theme interviewes which were collected in autumn 2008 as part of the project. The purpose of the interviews was to find out how sexual health promotion took place in the school and student health care in two Finnish cities, Helsinki and Kerava. As for the material, we chose 24 interviews with public health nurses whose clientele consisted of junior high school, high school or vocational school students. The material was analysed applying the method of inductive content analysis. The results showed that the public health nurses prevented sexually transmitted diseases by discussing, giving condoms and instructions of how to use them, referring clients to sexually transmitted disease tests and vaccination against HPV. Sexually transmitted diseases were usually emphasised in the health check-ups only if sexual intercourse was current for young client or if it was one of the topics brought up by the client. A common problem among the public health nurses was the difficulty to get free condoms to be delivered to the students. They emphasised that condom is the only contraceptive that protects against sexually transmitted diseases. In many cases, the public health nurses referred the client to sexually transmitted disease tests because of the client's own request, or because of the symptoms referring to a sexually transmitted disease infection. The client was most often referred to a chlamydia test because of the frequency of the disease. Moreover, the public health nurses emphasised that partners must be informed of the infection, too, and they must be tested as well. The interviewed public health nurses organised HPV vaccines for young people and vaccinated if requested, but they did not tell them about the vaccine on their own initiative. The results of the study indicated that the public health nurses made effort to prevent sexually transmitted diseases in different ways. However, these actions could be developed into a more preventive way

Asiakaslähtöinen terveysneuvonta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lasten ja nuorten näkökulmasta : katsaus kirjallisuuteen

Opinnäytetyö on osa laajempaa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittä-minen 2009-2011 hanketta, minkä tarkoituksena on arvioida terveyden edistämisen mene-telmien toteutumista, vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita tietyillä neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sisältöalueilla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mitä asiakaslähtöinen terveysneuvonta on koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa ja mitkä tekijät edistävät tai ehkäisevät sen toteutumista lasten ja nuorten näkökulmasta tarkasteltuna. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyö-dyntää arvioitaessa ja kehitettäessä asiakaslähtöisempiä terveyden edistämisen työmene-telmiä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaympäristöissä. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen, katsauksena kirjallisuuteen. Aineistona käytettiin vertaisarvioituja alkuperäisiä tutkimusar-tikkeleja, jotka oli julkaistu 2003 tai myöhemmin. Artikkelien tuli kuvata asiakaslähtöistä terveysneuvontaa koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa terveyden edistämisen näkökul-masta. Aineisto koostui 6 laadullisesta vertaisarvioidusta alkuperäisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysia. Asiakaslähtöinen terveysneuvonta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on toimintaa, mikä mahdollistaa lapsen tai nuoren osallistumisen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koske-vaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Se on yhdenvertaista ja molemminpuolista vuoro-vaikutusta, jossa lapsen tai nuoren yksilöllisyys tulee huomioitua samoin kuin hänen oma tarinansa tai äänensä. Asiakaslähtöinen terveysneuvonta voi vahvistaa lapsen tai nuoren luottamusta omiin voimavaroihinsa ja edistää heidän kykyään tehdä oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta myönteisiä ratkaisuja. Asiakaslähtöisyyttä edistävät ja ehkäisevät tekijät lasten ja nuorten näkökulmasta tarkasteltuna liittyvät hoitajaan, hänen toimintaansa, saatavuuteensa sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä haasteellisuuteen asiakkaina. Asiakaslähtöinen terveysneuvonnan toteutuminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa edellyttää laadukasta, terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa ja näiden palvelujen hyvää saatavuutta. Tämä edellyttää jatkossa huomion kiinnittämistä henkilöstön vuorovai-kutus- ja viestintätaitojen monipuoliseen hallintaan sekä palvelujen saatavuuteen.This study is a part of the Development of Health Promotion Practices in Primary Health Care – Focus on Child and Adolescent Health Project. The objective of the project is to assess how the methods of health promotion are actualized, their effectiveness and devel-opment needs in certain child, school and student health care. The aim of the study was to investigate how client-centered health counselling appeared in school or student health care and what were the advancing or preventing factors affecting it according to children and young people. The objective of the study was that the results can be utilised in assessing and developing more client-centered health promotion methods in school and student health care. This study was conducted by applying the methods of systematic literature review, as the review to literature. The material consisted of six original referee research articles, pub-lished in 2003 or later. The material was analysed by applying the inductive content analy-sis. Client-centered health counselling in school or student health care allow children and young people to take actively part in discussion and decision making concerning their own health and well being. It can be described as both equal and both-sided interaction that takes into account person’s individuality and narrative. Client-centered health counselling can strengthen persons’ trust on their own assets and advance their ablity to make positive desicions concerning their own health and well being. According to children and young people the advancing or preventing factors are mainly related to the nurse, to his/her ac-tivities, availability as well as to challenging attributes of children, young people and their families. Client-centered health counselling in school and student health care calls for good-quality nursing as well as availability of these services. In the future there should be paid more attention to school or student health care nurses’ interaction and communication abilities as well as to their availability

Active Ageing –The EU’s Response To The Demographic Challenge

Europe’s demographic problem (an ageing population) is well-known and has been the object of a number of research projects in the EU. As an example of the scale of the problem, the percentage of persons 55 or older in the overall population of the EU was 30% in 2010, and is expected to rise to 37% in 2030. Raising the retirement age - the response implemented in a number of EU Member States in recent years - cannot be considered as a comprehensive solution to the problem. Older persons encounter more difficulties finding employment, even though they possess knowledge and experience which could be valuable in the conduct of economic activities. Recent years have witnessed a growth in the trend toward “active ageing”, which is considered to be ‘a process of optimization of the chances for good health, active participation, and security, in order to improve the quality of life over the passage of time’, a concept closely correlated with the idea of entrepreneurship among the elderly.It can be noted that there is no comprehensive policy supporting entrepreneurship of elderly people in the age of the Ageing Society in Europe. The aim of the paper is to present the foreseen benefits of the development of enterpreneurship of elderly people supporting policy in the EU and in PolandJednak należy zauważyć, że nie ma całościowej polityki wspierającej przedsiębiorczość osób starszych w epoce Starzejącego się Społeczeństwa w Europie. Celem artykułu jest wskazanie przewidywanych korzyści z rozwoju koncepcji przedsiębiorczości ludzi starszych w UE i w Polsce

WE HACKED THE LAW! - Oikeusjärjestelmän käyttäjäkokemusta parantamassa

Non peer reviewe

Ruokahävikin mittaaminen ja hävikin vähennyskeinot ravitsemispalveluissa: CIRCWASTE Deliverable C5.1

Tässä raportissa esitellään CIRCWASTE -hankkeen tuotoksia. Projektissa selvitettiin, miten vähentää ja mitata ruokahävikkiä ravitsemispalveluissa ja erityisesti linjastoruokailuissa. Lisäksi selvitettiin, miten henkilökunnan osallistaminen vähennystoimiin ja asiakkaille suunnattu informaatio vaikuttivat syntyviin ruokahävikkimääriin. Mittaukset ja kampanjat toteutettiin kuudessa koulussa ja kahdessa henkilöstöravintolassa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hävikkimääriä seurattiin syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan siten, että ensin suoritettiin lähtötason mittaus ja tämän jälkeen mittausta jatkettiin vähentämistoimien ja kampanjoiden aikana vaikutusten seuraamiseksi. Mittaaminen tehtiin erityisellä hävikin kirjaamiseen tarkoitetulla online-sovelluksella ja asiakkaiden lautastähteen mittaamiseen kehitetyllä vaakalaitteistolla. Kampanjassa toteutettiin erilaisia asiakkaille suunnattuja tietoiskuja ruokahävikistä ja sen vaikutuksista. Ravitsemispalveluiden henkilökunnalle järjestettiin toistuvia hävikkipalavereja, joissa vähennyskeinoja ideoitiin ja kehitettiin. Suurimmat hävikkimäärät suhteessa valmistettuun ruokaan syntyivät tarjoiluhävikistä. Syitä tarkasteltaessa tuloksista voidaan löytää seuraavia tekijöitä: ruokaa valmistetaan tai tilataan liikaa, asiakasmäärien arviointi on vaikeaa, tietyt ruokalajit tai dieettiruoat voivat lisätä hävikkiä ja esim. palvelusopimus asettaa tiettyjä reunaehtoja ruokailujen järjestämiseen. Hävikkiä ei saatu mittausjakson aikana vähentymään. Haastatteluiden perusteella tämä johtui juuri mittausjaksolle osuneista lukuisista henkilövaihdoksista ja muista isoista muutoksista toimipisteiden perustoiminnoissa. Kampanjasta huolimatta myöskään asiakkaiden lautastähteinä syntyvää ruokahävikkiä ei saatu vähentymään kuin yhdessä toimipisteessä. Asiakaskyselyn perusteella kuitenkin sekä oppilaat että henkilöstöruokailijat suhtautuivat myönteisesti hävikin mittaamiseen ja vähentämiseen. Oppilaat kertoivat, että kampanjan vaikutuksesta he ovat heittäneet vähemmän ruokaa pois. Tätä ei kuitenkaan siis mittauksella voitu todeta. Projektissa kerätyn tiedon perusteella henkilökunta suhtautui myönteisesti hävikin vähentämiseen ja mittaukseen. Mittaus ei vienyt liikaa aikaa ja sujui hyvin alkuopastuksen jälkeen. Tulosten perusteella laadittiin parhaiden käytäntöjen listaus (luku 4.1), johon on koottu toimivia keinoja hävikin vähentämiseen. Tärkeimpinä keinoina ovat järjestelmällinen perustoiminta, johtamisen ja suunnittelun kehittäminen sekä ruokahävikin mittaaminen, jolloin eri vähennyskeinojen toimivuutta voidaan seurata. Jatkossa hävikin vähentämistä ja mittaamista pitää edelleen kehittää: Tulosten pohjalta mittaaminen tulisi ottaa osaksi koulutusta ja työhön perehdytystä sekä tuoda tulokset näkyväksi myös asiakkaille. Konkreettisia jatkotutkimusehdotuksia ovat myös tässä projektissa tärkeiksi nousseet palvelusopimusten merkitys hävikin vähentämisessä, mittaamisen hyödyntäminen ruokalistasuunnittelussa ja viestintä asiakkaiden kanssa siten, että hekin voivat omalta osaltaan vähentää hävikkiä. Asiakkaiden kanssa kommunikoinnilla voidaan pyrkiä esimerkiksi siihen, että he hyväksyvät näkyvien hävikkiä vähentävien keinojen käyttämisen (kuten ruokalistan mukaisen ruuan loppumiseen tarjoiluhävikin minimoimiseksi).201

Saneerausohjelma ja sen vahvistaminen yrityssaneerauksessa

Tässä opinnäytetyössä perehdytään yleisesti yrityssaneeraukseen ja tarkemmin saneerausohjelmaan ja sen vahvistamiseen. Työssä käydään läpi, mitä vaatimuksia ja edellytyksiä yrityksen saneerauksesta annettu laki (47/1993) asettaa ohjelman sisällölle ja sen vahvistamiselle. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on lainoppi, jonka avulla pyritään systemati-soimaan voimassa olevaa oikeutta. Oikeuslähteinä käytetään lakia, asetuksia, lain esitöitä, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Yrityssaneerausta koskeva lainsäädäntö asettaa niin menettelylliset kuin sisällöllisetkin raamit saneerausmenettelylle. Saneerausohjelmassa tulee esittää tarvittavat selvitykset velallisen taloudellisesta tilanteesta ja toimenpiteet, joilla yritys saataisiin tervehdytettyä. Parhaassa tapauksessa yrityssaneeraus onnistuu näillä tervehdyttämistoimilla, ja lopputuloksena on elinkelpoinen yritys.This thesis concerns in restructuring of enterprises generally, and more concentrating in the restructuring programme and approving it. The work goes through requirements and conditions of the restructuring programme, that are set down by the Restructuring of Enterprises Act (47/1993). The law is used as a research method in this thesis, and the existing law is being systematized by the help of it. The law, regulations, legislative history, legal praxis and legal literature are used as source of law. The Restructuring of Enterprises Act sets both procedural and content frames to the restructuring proceedings. The restructuring programme shall contain a necessary account on the financial status of the debtor, and arrangements, that are designed to invigorate the debtor’s activities. At best, the corporate restructuring is succeeded by these arrangements, and the outcome is a viable enterprise

Viidesluokkalaisten näkemyksiä koulukiusaamisesta

Aarnio, Elina, Laaksonen, Maria & Melchy, Outi. Viidesluokkalaisten näkemyksiä koulukiusaamisesta. Lahti, syksy 2009, 72 s, 4 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Lahti. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja(AMK). KoulukiusaaminenKoulukiusaaminen on yleinen ongelma koulumaailmassa ja tutkimusten mukaan noin joka kymmenes oppilas on kokenut koulukiusaamista. Koulukiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle pitkäaikaisia ongelmia niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisestikin. Yhteiskunnallisella tasolla on alettu tiedostaa koulukiusaamisen vakavuus ja sen vuoksi on kehitetty uusia menetelmiä koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa erään eteläsuomalaisen alakoulun viidesluokkalaisten näkemyksiä koulukiusaamisesta heidän koulussaan. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään koulukiusaamisen yleisyyttä viidesluokkalaisilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä mieltä viidesluokkalaiset olivat koulukiusaamiseen saatavasta avusta sekä millä keinoilla viidesluokkalaisten mielestä koulukiusaamiseen voisi saada apua. Tavoitteena oli, että tutkimuskoulu voisi hyödyntää tutkimustuloksia arvioidessaan omaa toimintaansa sekä suunnitellessaan koulukiusaamisen ennaltaehkäisyä ja auttamiskeinoja. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselynä, joka sisälsi kaksi avointa kysymystä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat tutkimuskoulun viidesluokkalaiset, joita oli yhteensä 78. Kyselyyn osallistui 66 viidesluokkalaista ja vastausprosentiksi muodostui siten 85. Kysely suoritettiin maaliskuussa 2009 tutkimuskoululla. Strukturoitujen kysymysten vastauksista muodostettiin suoria jakaumia ja avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin teemoittain. Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajista noin viidennes oli joutunut koulu-kiusatuksi. Lähes puolet oppilaista koki, ettei heidän koulussaan oltu puututtu riittävästi koulukiusaamiseen. Tärkeimpinä keinoina koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä oppilaat toivat esiin yhteisen toiminnan lisäämisen sekä välituntivalvonnan tehostamisen. Lisäksi oppilaat toivoivat nopeaa puuttumista koulukiusaamiseen. Opettajan merkitys koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa korostui oppilaiden vastauksissa. Asiasanat: koulukiusaaminen, ennaltaehkäisy, alakoulu.Bullying is a common problem in the educational realm, and according to stud-ies approximately every tenth student has been bullied. Bullying may cause long term psychological, social and physical effects for the victim. On a societal level general awareness of the gravity of bullying is growing, and therefore new methods have been developed to prevent and counteract bullying. The aim of this study was to map fifth grade students' views on bullying in a primary school in southern Finland. The study was set to find out the frequency of bullying as experienced by fifth grade students. Another objective of the study was to find out what fifth grade students think about the help available to them when dealing with bullying, and how they think they could get help. It was hoped that the participating school could utilise the results when evaluating their practices and when planning the prevention and help for bullying. The research was conducted via semi-structured questionnaires, consisting of two open questions. The target group was 78 fifth grade students of the partici-pating school. 66 students filled the questionnaire, thus giving a response per-centage of 85. The research was conducted in March 2009 at the participating school. From the answers to the structured questions direct distributions were formed and the answers to the open questions were classified thematically. The results showed that approximately one fifth of the participants had been bullied. About half of the students felt that their school had not intervened sufficiently. As the most important means of preventing bullying the students considered increased communal activities, and break-time surveillance. In addition, the students wished for quicker intervention to bullying situations. The significance of teachers in preventing and intervining in bullying were emphasined in the students' responses