[寄稿論文] The changing role of general studies and work-based learning in vocational education and training (VET):The case of Finland

departmental bulletin pape

Christian Helms Jørgensenin ajatuksia ammatillisen koulutuksen tutkimuksesta ja Pohjoismaisesta yhteistyöstä

Christian Helms JørgensenPh.D., Professor mso Department of People and Technology, Roskilde University, DenmarkEmail: [email protected]: http://forskning.ruc.dk/site/person/cjh

Hæge Noren ajatuksia ammatillisen koulutuksen tutkimuksesta ja Pohjoismaisesta yhteistyöstä

Hæge NoreProfessorDepartment of Vocational Teacher Education,OsloMet - Oslo Metropolitan University, NorwayEmail: [email protected]: https://www.hioa.no/tilsatt/hnor

Siirtymät ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Mahdollisuudet siirtyä ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin korkea-asteelle erottelevat Pohjoismaisia koulutusjärjestelmiä. Artikkelissa vertaillaan neljän Pohjoismaan, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan nuorten ammatillisen koulutuksen väyliä tästä näkökulmasta: miten ne mahdollistavat siirtymät korkea-asteelle. Artikkeli liittää aluksi kysymyksen jatko-opintoihin siirtymisen mahdollisuuksista laajempaan kansainväliseen keskusteluun elinikäisestä oppimisesta, minkä jälkeen luonnehditaan lyhyesti pohjoismaisten korkeakoulujärjestelmien eroja. Sen jälkeen tarkastellaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiin eri Pohjoismaissa tehtyjä reformeja ja niiden vaikutuksia jatko-opintokelpoisuuksiin, sekä vertaillaan siirtymiä ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen. Lopuksi pohditaan suomalaisen ammatillisen koulutuksen reformin (2015- 2018) jatko-opintokelpoisuuksista ja jatko-opintoihin siirtymistä esiin nostamia kysymyksiä

Miten arvioida korkeakouluissa saatuja valmiuksia ja miksi?

Korkeakoulutuksen tuottaman osaamisen arviointi on noussut tutkimuskentässä entistä keskeisemmäksi ongelma-alueeksi korkeakoulutuksen massoittumisen, globalisoitumisen, ja työelämän jatkuvien muutosten myötä. Osaamisen arvioinnista on tullut paremmista opiskelijoista, opiskelupaikoista ja oppilaitosten ranking-sijoituksista kilpailun myötä myös korkeakoulujärjestelmien ja -poliitikkojen ongelma. Euroopassa lisäksi European Qualification Frame-work-järjestelmän perustaminen on tuo- nut oman lisänsä kilpailuun. Kun EQF antaa ”yhteisen eurooppalaisen kehyk- sen” valmiuksien suhdittamiselle ja ver- tailulle, tutkimuksen tuoma tieto osaamisesta luo puolestaan pohjaa EQF:n luotettavuuden arvioinnille. Myös tietotekniikan mahdollistama entistä suurempien kvantitatiivisten aineistojen tilastollinen vertailu on osaltaan kasvattanut laajojen kansainvälisten tutkimusten vetovoimaisuutta. Suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen näkökulmasta voidaan kriittisesti kysyä, miten korkeakoulututkijoiden osallistuminen ja korkeakoulututkimuksen hankkeiden liittyminen erilaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin palvelee opiskelijoita, oppilaitoksia ja kansallista koulutuksen kehittämistä. Katsauksessamme kootaan konferenssiesitysten pohjalta erilaisia mahdollisia näkökulmia siihen, millaista keskustelua korkeakoulutuksen tuottaman osaamisen arvioinnista on käyty kansainvälisesti, ja pohditaan, miten Suomessa jo toteutettu osaamisen arviointi suhdittuu siihen

Mitä ovat oppimisen ekosysteemit?

The concept of learning ecosystem has increasingly been used to describe networks between educational institutions and the world of work. Despite its wide use, the concept has not been adequately defined. The aim of this article is to outline how the concept of the learning ecosystem is used in the contemporary discussion through investigating the origin of learning ecosystem, its predecessors and related concepts. We explore the emergence of the concept through ecology, ecological system theory and actor network theory, and show how the concept ‘ecosystem’ is anchored to discussions about innovation ecosystems, and digital learning ecosystems, and how they give affordance for learning. Our overview of the origins of the concept reveals that ecosystem refers to a wide range of phenomena in multiple contexts, even to the extent that the use of the term can at times be described in terms of eclecticism. Often, there seems to be a need to understand how the micro, meso, and macro levels relate to each other and how the organizing principles of education ecosystems can be identified. The concept of the learning ecosystem is linked to the practical need to understand and to conceptualize the dynamic and interactive nature as well as diversity of the relationships between VET, higher education and the world of work. In particular, the concept seeks to understand the new models of organising collaboration between businesses and educational institutions and practices enabled by digitalisation. However, the debate rarely addresses the ontological basis of the learning ecosystem: the importance of learning for the existence and survival of the human species in the global ecosystem.Oppimisen ekosysteemin käsitettä on alettu käyttää viime aikoina yhä useammin puhuttaessa koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostoista. Ekosysteemin määrittely jää kuitenkin usein avoimeksi. Tarkoituksemme on tässä artikkelissa kartoittaa ’oppimisen ekosysteemi’ -käsitteen historiaa, taustaa ja siihen liittyviä lähikäsitteitä sekä käsitteen erilaisia käyttötapoja. Tätä varten valotamme myös ekologia-käsitteen syntyä, ekologista systeemiteoriaa ja toimijaverkkoteoriaa. Osoitamme, miten ekosysteemin käsite kiinnittyy keskusteluihin innovaatio-, liiketalous- ja digitaalisista oppimisen ekosysteemeistä. Kuvaamme myös, miten tarjouman käsite liittyy näihin keskusteluihin. Valikoidut poimintamme ekosysteemin käsitettä soveltaneesta kirjallisuudesta osoittavat, että käsitteellä viitataan varsin erilaisiin ilmiöihin: sitä käytetään eri teoreettisista lähtökohdista hahmottamaan, miten mikro-, meso- ja makrotasojen toimijat liittyvät toisiinsa ja kuinka koulutuksen ekosysteemien toimintaa ohjaavia ja järjestäviä periaatteita voi tunnistaa. Oppimisen ekosysteemi -käsitteen käytön yleistyminen liittyy käytännön tarpeeseen ymmärtää ja sanoittaa uudella tavalla ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen työelämäyhteistyön monimuotoisuutta sekä dynaamista ja interaktiivista luonnetta. Erityisesti käsitteen avulla pyritään ymmärtämään uusia digitalisaation mahdollistamia koulutuksen, yritysyhteistyön ja liiketoiminnan muotoja. Keskustelussa pohditaan kuitenkin varsin harvoin oppimisen ekosysteemin ontologista perustaa: oppimisen merkitystä ihmislajin olemassaolon ja eloonjäämisen kannalta globaalissa ekosysteemissä