Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeen tuloksia : Esitys Suomen malliksi

Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeen tuloksia -julkaisu on tulos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä työstä vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeessa (HB-hanke) 2020 2021. HB-hankkeen tavoitteiden mukaisesti julkaisu noudattaa soveltuvin osin hallituksen esityksen muotoa. Julkaisu sisältää henkilökohtaisen budjetoinnin mallin, jolla tarkoitetaan ehdotusta henkilökohtaista budjetointia koskevaksi lainsäädännöksi. HB-hankkeen lähtökohtana oli vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palveluiden suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa. Henkilökohtaista budjetointia arvioitiin suhteessa siihen, mahdollistaisiko se avun ja tuen saamisen nykyistä joustavammin elämän eri tilanteissa ja edistäisikö se yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista nykyistä paremmin. Hankkeessa pyrittiin ratkaisemaan, millaista apua ja tukea henkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan järjestää, miten budjetin arvo määritellään ja miten budjetin käyttöä seurataan sekä millaista tukea budjetin käyttöön annetaan. Hankkeessa arvioitiin myös henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja haasteita verrattuna muihin palvelujen järjestämistapoihin sekä luotiin yhteisesti hyväksytty henkilökohtaisen budjetoinnin määritelmä. Hankkeen lopuksi tehtiin esitys henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen mallista. Julkaisu on THL:n esitys siitä, mitä tulee ottaa huomioon, jos henkilökohtainen budjetointi otettaisiin maassamme käyttöön yhtenä vammaisten henkilöiden sosiaalipalveluiden järjestämistapana

TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN JULKISORGANISAATIOIDEN MENESTYSTEKIJÄNÄ: Kirjallisuuskatsaus 2002–2013 johtamisalan journaaleista

Tutkimuksen aiheena oli työhyvinvoinnin johtaminen ja erityisesti se, millä keinoilla työhyvinvoinnin johtamista voidaan parantaa ja kehittää julkisorganisaatioiden strategiseksi menestystekijäksi. Tutkimusongelmat olivat: mitä tulee ottaa huomioon työhyvinvoinnin johtamisessa? Mikä työhyvinvoinnin johtamisessa on muuttunut 11 vuodessa? Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa ja ymmärtää paremmin työhyvinvoinnin johtamista ja sen eri sisältöjä. Tutkimuskysymysten kautta etsittiin vastausta myös Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän esimiehille työhyvinvoinnin johtamisen tueksi. Teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin johtamisen sekä johtamisen teorioista. Näkökulma painottui työhyvinvoinnin johtaminen. Erityisesti kiinnosti löytää hyviä käytäntöjä, menestystekijöitä, joiden avulla esimies toteuttaa työhyvinvoinnin johtamista ja mahdollistaa työhyvinvoinnin kokemisen. Menetelmänä oli systemaattinen pitkittäistutkimus ja kirjallisuuskatsaus vuosien 2002–2013 välissä tehdyistä työhyvinvoinnin johtamista koskevia tutkimuksista ja julkaisuista. Analysoituja julkaisuja oli 36. Ne olivat suomalaisia tutkimuksia johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Tämä tutkielma oli laadullinen, aikaisempaan kirjallisuuteen perustuva tutkimus. Tavoitteena oli tarkastella sitä, mitä pidettiin tärkeänä kunakin vuonna ja mitä yhteistä kaikissa tutkimuksissa ja julkaisuissa nostettiin esille. Tutkimuksen tulosten mukaan tärkeimpinä menestystekijöinä nousee esiin kuusi elementtiä, joiden avulla esimies voi johtaa työhyvinvointia. Ensimmäinen elementti on vuorovaikutus, joka työhyvinvoinnin johtamisessa on erityisesti esimiehen ja henkilöstön välinen kommunikoinnin tapa. Esimies kuuntelee henkilöstöään ja rohkaisee vuorovaikutteiseen kommunikointiin. Toinen elementti on ammattitaidon arvostus, joka konkretisoituu johtamisessa siten, että esimies tunnustaa osaamisen ja kannustaa edelleen kehittymiseen. Kolmantena on palautteen antaminen. Se on olennaista työmotivaation ylläpitämiseksi ja osaamisen todentamisessa tehdyn työn aikana ja jälkeen. Neljäntenä elementtinä on esimiestyön vastuut ja mahdollisuudet, jotka ohjautuvat organisaation johdolta esimiehelle. Esimiehen tulee saada tietää, mitä häneltä odotetaan ja mistä asioista hän on vastuussa. Viidentenä elementtinä työhyvinvoinnin johtamisessa on oikeudenmukaisuus. Kun esimies toimii kaikin tavoin oikeudenmukaisesti johtaessaan henkilöstöään, hän mahdollistaa työhyvinvoinnin kokemisen. Kuudentena menestystekijänä työhyvinvoinnin johtamisessa on innovatiivisuus. Esimies tukee uusien ideoiden edelleen kehittämistä ja antaa rakentavaa palautetta sen realistisuudesta.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format