"Helpotusta ja vireyttä kotio loppumetreille" : Kotona asuvat ikääntyvät tuki- ja virkistyspalveluiden käyttäjinä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Ikääntyvien määrä tulee kasvamaan Suomessa voimakkaasti lähivuosina. Myös ikääntyvien tarpeet ja elämäntyylit erilaistuvat ja muuntuvat. Väestön ikääntyminen tuottaa Suomelle todellisia haasteita, joihin tulisi etsiä ratkaisuja. Tutkimus sitoutuu sekä Maailman terveysjärjestön, että Suomen vanhuspolitiikan tavoitteeseen tukea ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ikääntyville on suunnattu erilaisia tuki- ja virkistyspalveluita. Palveluilla pyritään tukemaan ja virkistämään kotona asuvien ikääntyvien elämää. Tuki- ja virkistyspalveluille luo perustan vallalla olevat vanhuuskäsitykset. Nämä tuotetut käsitykset rakentuvat ikääntyvien omista käsityksistä ikääntymisestään, sekä toisaalta yhteiskunnassa vallitsevista yleisistä käsityksistä, joita liitetään ikääntymiseen. Tuotetut vanhuuskäsitykset määrittävät, kuinka ikääntyviin asennoidutaan, ja ne muuntuvat jatkuvasti. Vanhuuskäsitykset eivät välttämättä suoraan vastaa ikääntyvien omia käsityksiä ikääntymisestään. Näin ollen ikääntyvien omat tarpeet ja toiveet, joita he liittävät tuki- ja virkistyspalveluihin, eivät välttämättä tule sellaisenaan huomioiduiksi palveluiden tuottamisessa. Tutkimuksen näkökulma on fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukainen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä tuki- ja virkistyspalvelut merkitsevät kotona asuville ikääntyville. Saataessa tietoa näistä merkityksistä, voidaan palveluita mahdollisesti edelleen kehittää ikääntyvien tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Tuki- ja virkistyspalveluiden merkityksiä ikääntyville lähestytään sen avulla, miten ikääntyvät itse kokevat oman ikääntymisensä. Pyritään myös tuomaan esille niitä kokemuksia, tunteita ja toiveita, joita ikääntyvät liittävät tuki- ja virkistyspalveluihin. Edelleen ollaan kiinnostuneita, miten nämä asiat mahdollisesti heijastuvat ikääntyvien palveluiden käyttöön. Tutkimushenkilöt (N=15) olivat yli 65-vuotiaita kotonaan, tutkimusalueella asuvia ikääntyviä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin fokusryhmäkeskusteluja. Lisäksi tietoja kerättiin tutkimushenkilöiltä esitieto- ja palautelomakkeiden avulla. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä, että ikääntyvät kokevat oman ikääntymisensä hyvin eri tavoin, ja välillä jopa ristiriitaisesti. Ikääntyvät kokivat tuki- ja virkistyspalveluiden käytön aloittamisen hankalaksi. Itse tekemisen tärkeys ja avun pyytämisen vaikeus korostuivat. Huonot palvelukokemukset ja suhde palveluiden toteuttajiin näyttävät heijastuvan ikääntyvien palveluiden käyttöön. Ikääntyvät painottivat myönteisten ihmiskontaktien tärkeyttä palveluita käyttäessään. Tukipalveluita toivottiin lisää. Virkistyspalveluiden osalta korostuivat toiveet liikuntapalveluista. Vapaus ja turva näyttävät heijastavan ikääntyvien palveluiden käyttöä tulevaisuudessa. Näiden kahden tunteen priorisointi näyttää korostuvan myös ikääntyvien asumisratkaisuissa, mikäli kodista joudutaan muuttamaan asumismuotoon, jossa on runsaammin palveluita lähettyvillä. Tutkimustulokset antavat viitettä siitä, mitä ikääntyminen sekä tuki- ja virkistyspalvelut merkitsevät ikääntyville. Ikääntyvien henkilökohtaisten, subjektiivisten kokemusten mielletään heijastuvan edelleen heidän palveluiden käyttöönsä. Näyttää siltä, että jatkossa palveluiden kehittämisessä voisi olla merkitystä huomioida näitä ikääntyvien esille nostamia ikääntymiseen, sekä tuki- ja virkistyspalveluihin liittämiä kokemuksia, tunteita ja toiveita

Asukkaiden asenteet ja käyttäytyminen energiatehokkuuden viitekehyksessä

The goal of this study was to determine how Finnish energy policies are realised and the attitudes of consumers regarding energy issues. Further research was done to study if the attitudes of residents and their behaviour regarding energy issues are inter-related. A goal was also to study if place of residence affects attitudes and behaviour. Are residents willing to improve their efficiency in terms of energy consumption? The range of applied research methods was diverse. A literature review was performed and experts operating in the energy industry were interviewed. Ordinary energy consumers, i.e. residents, were studied using interviews and measurements and by forming consumer panels. Content analysis and statistical methods were used for analysing the results. Based on this study, Finland should strive to utilise more diverse energy sources and engage in closer co-operation with different stakeholders. Resident attitudes on energy matters must be influenced. The most effective influencing methods are peer groups, communication, media, training and education, perceptions and visions.  Age and the location of residence influence people's attitudes and behaviour with respect to energy issues, whereas their life satisfaction level does not. For example, research subjects that reside in a more densely populated suburban area are more concerned with climate change and more willing to give up driving than research subjects that live in more scarcely populated residential areas. Residents are willing to improve their energy behaviour, although young and elderly people are more willing to make environmentally friendly choices than the middle-aged demographic. There is a gap that needs to be bridged between attitudes and behaviour. If the attitudes of residents were to become more active and positive towards energy, they could lead to the desired energy-efficient behaviour. This study does not aim to make generalisations regarding Finns. Instead, it wishes to explain the energy-efficiency phenomena with respect to attitudes and behaviour within a Finnish context. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena Suomen energiapolitiikka näyttäytyy ja miltä kuluttajien asenteet energia-asioita kohtaan vaikuttavat. Edelleen tutkittiin, ovatko asukkaiden asenteet ja käyttäytyminen energia-asioissa yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena oli myös selvittää, vaikuttaako asuinpaikka asenteisiin ja käyttäytymiseen. Entä ovatko asukkaat valmiita tehostamaan energiankäyttöään? Käytettyjen tutkimusmenetelmien kirjo oli monipuolinen. Tutkimuksessa tehtiin kirjallisuusselvitys ja haastateltiin energia-alalla toimivia asiantuntijoita. Tavallisia energiankäyttäjiä, asukkaita tutkittiin niin haastatteluin, mittauksin kuin muodostamalla kuluttajapaneeleita. Analyysitapoina käytettiin sisällönanalyysiä, sekä tilastollisia menetelmiä.  Tämän tutkimuksen perusteella Suomen on pyrittävä moninaisempien uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja tiiviimpään yhteistyöhön eri tahojen välillä. Asukkaiden asenteisiin energia-asioissa on vaikutettava ja tehokkaimmat vaikutuskeinot ovat vertaisryhmät, tiedottaminen, media, kasvatus ja koulutus, mielikuvat ja visiot. Asuinpaikalla ja iällä on vaikutusta ihmisen asenteisiin ja käyttäytymiseen energia-asioissa, elämäntyytyväisyydellä ei. Tiheämmällä esikaupunkialueella asuvat tutkimushenkilöt ovat esimerkiksi huolestuneempia ilmastonmuutoksesta ja valmiimpia luopumaan autoilusta, kuin väljemmillä asuinalueilla asuvat tutkimushenkilöt. Asukkaat ovat halukkailta tehostamaan energiakäyttäytymistään, tosin nuoret ja iäkkäät henkilöt olivat valmiimpia tekemään ympäristöystävällisiä ratkaisuja kuin keski-ikäiset. Asenteiden ja käyttäytymisen välillä on kuilu, jonka välille olisi rakennettava siltaa. Jos asukkaiden asenteet muuttuisivat energia-aktiivisemmiksi ja -myönteisemmiksi, niin ne saattaisivat johtaa toivottuun energiatehokkaaseen käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen perusteella ei pyritä tekemään yleistyksiä suomalaisiin, vaan selittämään asenteiden ja käyttäytymisen energiatehokkuusilmiötä Suomikontekstissa.

Urgent need for new approach to energy policy: The case of Finland

The process of climate change is already under way and is a serious threat facing the planet. Our response to this threat will irrevocably transform the energy sector and the priorities within it. The trend in emissions over the next decade will largely determine whether the process of climate change can be kept at a moderate level. This literature-based study focuses on Finland as an example case. Oil price fluctuations, economic development and changes in consumer values and attitudes are key forces that will drive change in the energy sector. A greater diversity of energy sources is vital if we are to avoid a catastrophic warming of the climate. The use of renewable energy sources must be increased, and the efficiency of producing, transmitting and distributing energy must be improved. The energy sector must also exploit the potential of nuclear energy, wind, solar and hydro power, afforestation measures, biomass resources, carbon capture and storage (CCS) technology and the nano-bio sector. National policies and measures must be set out in detail and global cooperation enhanced. The presence and impact of factors that impede the work to curb climate change must also be taken into account in energy strategies if these strategies are to be successful.Climate change Energy sector Future scenarios Finnish energy policy

Consumer Panel on the Readiness of Finns to Behave in a More Pro-Environmental Manner

Due to climate change, there is an urgent need to take measures toward reducing greenhouse gases and energy consumption. It is therefore vital to examine peoples’ attitudes and the potential for a more pro-environmental readiness. Consumer panels were used in the gathering of data, even with such small subsamples, statistical significance of difference cannot be assessed. The research subjects participating were randomly selected from two different residential areas and three different age groups. The consumer panels examined the environmental attitudes of the research subjects as well as their readiness to adopt a more pro-environmental lifestyle under four theme headings: Urban structure, household energy consumption, mobility and lifestyle. The results suggest that all the research subjects are very much ready to reduce their consumption, but not quite ready to invest in expensive, but environmentally-friendly equipment. Young and elderly research subjects seemed more prepared to make pro-environmental changes than middle-aged subjects. Place of residence also seemed to have an impact on the adoption threshold: Research subjects living in more densely populated suburbs seemed to be more willing to give up driving, whereas those living in sparsely populated areas seemed to be more willing to invest in expensive, but environmentally-friendly equipment and give up flying for vacations