Suuronnettomuusriskit ja kaupunkirakenne – Opas maankäytön suunnitteluun

Opasjulkaisun tarkoituksena on tukea kaavoituksen asiantuntijoiden ja eri viranomaisten sekä muiden toimijoiden yhteistyötä, kun kohteena on suuronnettomuusriskin vaikutuspiirissä olevan alueen kaavoitus. Tällainen kaavoitustehtävä liittyy monen hallinnonalan tehtäviin ja vastuualueisiin. Oppaan keskeisenä sisältönä ovat suositukset, jotka koskevat menettelytapoja kaavoitukseen liittyvässä yhteistyössä jo valmisteluvaiheesta lähtien. Oppaan sisältö on valmisteltu laajassa yhteistyössä kaavoittajien, viranomaisten ja sidosryhmien edustajien välillä toteuttamalla työpajoja, neuvotteluja ja haastatteluja sekä tarkastelemalla esimerkkikohteiden maankäytön suunnittelun keskeisiä haasteit

Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarviointi

Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarvioinnissa on tarkasteltu kasvuohjelman täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta perustuen pääosin kasvuohjelmassa mukana olleiden toimijoiden näkemyksiin. Lisäksi väliarvioinnin laatimisessa on hyödynnetty vuonna 2020 toteutetun selvityksen ”Liikennealan mittaristo ja tilannekuva” suosituksia väliarvioinnille. Väliarvioinnissa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kasvuohjelma on edistänyt yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Kasvuohjelman toimenpiteet on saatu käynnistettyä, mutta toteutus on monen toimenpiteen osalta vasta alkuvaiheessa, jolloin vaikuttavuus on toistaiseksi jäänyt rajalliseksi. Syitä tähän ovat esimerkiksi väliarvioinnin tarkastelun lyhyt aikajänne, resurssien puute toimenpiteiden toteutuksen osalta sekä liikkumiseen ja liikenteeseen voimakkaasti vaikuttanut globaali pandemia. Kasvuohjelma nähdään mahdollistajana, joka tukee liikennealan kehitystä sekä tunnistettujen kärkimittarien – kasvu, vienti, TKI-toiminta ja digitalisaatio – toteutumista. Johtopäätökset ja suositukset kasvuohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi korostavat kasvuohjelman jatkamista ja toiminnallistamista, keskittymistä kaupallistamiseen ja vientiin, toimenpiteiden ja toimijoiden koordinaation kehittämistä, ohjausryhmän roolin operationalisoimista sekä koordinaattorin roolin tärkeyttä

Selvitys valtion mahdollisuuksista tukea alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa mahdollisuuksia luoda valtion ympäristöinvestointituki sellaisiin aluskunnostuksiin ja uudisalushankintoihin, jotka vähentävät alusten kasvihuone-kaasupäästöjä. Selvitystyön tuloksena havaittiin, että ympäristöperusteisille alusinvestointituelle olisi tar-vetta. Meriliikenteen toimijoilla on epävarmuus siitä, mihin alusteknologioihin ja polttoainei-siin tulisi investoida, sillä teknologia on osin kypsymätöntä. Selvitystyön perusteella on käynyt ilmi, että päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönoton vauhdittamiseksi tarvitaan kannustimia. Kannustin tulisi kohdistaa riskin kantajalle. Selvitys perustuu pääosin kirjallisuuskatsaukseen sekä meriliikennealan toimijoiden haastatteluihin. Selvityksen suositukset ovat tekijöiden omia, eivätkä välttämättä edusta liikenne- ja viestintäministeriön kantaa

Vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointi

Tässä raportissa esitellään vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointityön tulokset. Arviointityö suoritettiin vuoden 2014 aikana. Arviointityön tavoitteena on ollut arvioida yksittäisten hankkeiden ja kokeilujen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tulosten hyödynnettävyyttä. Arvioitavia hankkeita on ollut yhteensä 14. Samalla on arvioitu ympäristöministeriön vihreän talouden rahoituksen kokonaisvaikuttavuutta. Lisäksi arvioinnin tavoitteena oli tuottaa arviointiin valittujen hankkeiden projektipäälliköille ja ohjausryhmälle alustavia havaintoja ja suosituksia jo arvioinnin aikana. Arvioinnin kohteena on ollut sekä kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistäviä hankkeita, joiden tavoitteena on ollut edistää ympäristö- ja jätepoliittisia tavoitteita, sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (”Vähemmästä viisaammin”) tavoitteita edistäviä hankkeita, joissa on kokeiltu ekotehokkaita ratkaisuja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailussa. Arvioinnin kohteena olleet hankkeet ovat olleet hyvinkin erilaisia toisiinsa nähden. Hankkeiden kokonaisrahoituksen suuruus on vaihdellut 29 000 € - 430 000 € välillä, josta vihreän talouden kokeilurahoituksen osuus on ollut 29 000 € - 250 000 €. Monissa hankkeissa tavoitteena on ollut yritysten liiketoimintamallien uudistaminen kehittämällä kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Osassa hankkeista taas on tavoiteltu kotitalouksia ja kuluttajia, joiden toimintaan ja asenteisiin on pyritty vaikuttamaan. Kaikille hankkeille tyypillistä on ollut käytännön kokeiluvaihe, jossa uutta konseptia tai toimintamallia on testattu. Kokeilu- ja kehittämishankkeet ovat merkittävä avaus kohti kokeilukulttuurin vahvistamista. Tehdyt kokeilut ovat myös olleet aitoja siinä mielessä, että ilman vihreän talouden kokeilu- ja kehittämisrahoitusta niistä suurta osaa ei olisi toteutettu. Rahoitus on siten katalysoinut uutta toimintaa. Hankkeissa on tunnistettavissa innovatiivisia uusia toimintamalleja ja muutamia erittäin onnistuneita kokeiluja

Kotitalouksien energiakustannukset

Termillä energiaköyhyys viitataan usein heikossa taloudellisessa asemassa olevien kotitalouksien mahdollisuuksiin selviytyä energiakustannuksista. Energiaköyhyydelle ei ole olemassa yhtä yhtenäistä määritelmää ja myös energiaköyhyyden aiheuttamiin ongelmiin vastataan erilaisin tavoin. Tässä selvityksessä tarkastellaan energiaköyhyyden merkitystä Suomessa. Selvityksessä määritellään energiaköyhyyden käsite ja kartoitetaan kuinka suurta osaa ja minkälaisia kotitalouksia energiaköyhyys voi koskea. Lisäksi selvityksessä arvioidaan miten energiaköyhyyden aiheuttamiin haasteisiin vastataan ja miten niihin olisi tarkoituksenmukaisinta vastata. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa jo olemassa olevat erilaiset tukijärjestelmät, kuten erilaiset investointituet, asumismenoja alentavat ja toimeentuloa turvaavat tuet sekä energiamarkkinalainsäädäntöön sisältyvä kuluttajansuoja. Selvityksessä kuvataan myös nykytilannetta ja ratkaisukeinoja energiaköyhyyden aiheuttamiin haasteisiin eräissä muissa EU-maissa. Selvityksen mukaan energiaköyhyys koskettaa Suomessa pientä osaa kotitalouksista osana muuta köyhyyttä. Energiaköyhyyden riskiryhmänä korostuvat lähinnä taajama-alueen ulkopuolella isoissa energiatehottomissa asunnoissa asuvat pienituloiset kotitaloudet. Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia energiaköyhyysongelman ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi

Tieteelle tarkoitettujen rahapelitoiminnan voittovarojen käytön arviointi

Arvioinnissa tarkasteltiin tieteen edistämiseen tarkoitettujen Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen harkinnanvaraisten valtionavustusten tuloksellisuutta, tiedepoliittista tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta vuosina 2014 ja 2015. Arviointi kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvion alamomenteilta 29.40.53.4-8 avustuksia saaneisiin tahoihin ja hankkeisiin. Arviointi keskittyi nykyisiin edunsaajiin, rahoitusprosessiin ja rahoituksen strategisuuteen. Arvioinnin näkökulma oli kehittävä. Arvioinnissa veikkausvoittovarojen käytön kehittämiselle on kuvattu kolme vaihtoehtoista kehityspolkua. Koska nykytila on pitkään jatkuneen kehityksen tulosta, rahoituksen kehittäminen edellyttää muutoksen laajapohjaista hyväksyntää, priorisointia ja sitoutumista kaikilta tahoilta sekä kohtuullista siirtymäaikaa nykyiselle edunsaajajoukoll

Sääntelyn ympäristöinnovaatiovaikutukset

Miten sääntelyllä voidaan edistää ympäristöinnovaatioita? Miten uudistettu jätelaki ja jätevero edistävät uusien innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa, ja minkälaisin ohjauskeinoin voitaisiin edistää uusien materiaalitehokkuutta edistävien innovaatioiden syntyä? Tässä selvityksessä on pohdittu sääntelyn ympäristöinnovaatiovaikutuksia ja sitä, miten ympäristösääntelyä voitaisiin kehittää, jotta se nykyistä paremmin edistäisi ympäristöinnovaatioita ja niiden käyttöönottoa. Tarkemman arvioinnin kohteena ovat jäte- ja materiaalitehokkuussektoreita ohjaavan sääntelyn vaikutukset innovaatioiden kysyntään. Selvityksessä on tunnistettu konkreettisia kehittämisehdotuksia säädösten ja niihin liittyvien taloudellisten ohjauskeinojen parantamiseksi. Lisäksi selvityksessä on esitetty muutamia uusia ohjauskeinoja ympäristöinnovaatiovaikutusten aikaansaamiseksi