“Loistavaa, kun opittavat asiat piti löytää omasta työstä”

Ammatillinen koulutus on kokenut suurimman uudistuksen vuosikymmeniin. Reformin myötä opettajan tehtävissä korostuvat entistä enemmän pedagogiikka, ohjauksellisuus ja suunnittelu. Tämä johtuu ennen kaikkea opiskelijalähtöisyyden, työelämäyhteistyön ja opintojen henkilökohtaistamisen korostumisesta. Uudistuva koulutuskenttä haastaa myös ammatillista opettajankoulutusta uudistumaan. Vastauksena tähän opettajankoulutusta kehitettiin valtakunnallisesti OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeessa. Yhtenä osana hanketta tarkasteltiin opettajankoulutuksen ja opetusharjoittelun kehittämistä ja tämän tuloksena syntyi tämä artikkeli, jossa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisen kehittymisestä ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Motivated and Self-Regulated Learning of Adult Learners in a Collective Online Environment

Opiskelussa menestymisen kannalta tärkeimpiä elementtejä ovat perinteisen ajattelun mukaan opiskelijan oma innostus ja motivaatio sekä tämän käyttämät opiskelumenetelmät. Viime vuosina on sekä koulutuksessa että työelämässä kuitenkin siirrytty kohden tiimipohjaista työskentelyä, jossa yksin oppiminen tai työskentely ei enää ole useinkaan mahdollista. Opiskelijoiden ja työntekijöiden tulee ottaa huomioon myös muut ryhmän jäsenet, osata kertoa heille omasta työstään ja omista ajatuksistaan ja kuunnella vuorostaan muiden ajatuksia ja mielipiteitä. Vain tällaisen yhdessä toimimisen kulttuurin kautta voi opiskelu- tai työtiimi päästä parhaaseen lopputulokseen. Tämän muutoksen myötä on viime aikoina nähty tärkeäksi tutkia motivaation ja oppimismenetelmien sosiaalista ja kollektiivista puolta. Tällöin huomio kiinnittyy esimerkiksi opiskelijoiden kykyyn nähdä tavoitteet, esimerkiksi oppimistehtävät, yhteisinä tavoitteina yksilöllisten tavoitteiden sijaan. Samoin opiskelijoiden tulee osata käyttää hyödyksi ryhmän muiden jäsenten tietoja ja taitoja, antaa omat tietonsa ja taitonsa ryhmän käytettäväksi, sekä tukea sosiaalisesti ryhmän yhteistä motivaatiota työskennellä työtehtävän parissa. Tämän tutkimuksen päätarkoitus oli syventää olemassaolevaa tietoa aikuisopiskelijoiden motivaatio- ja opiskelustrategioista. Ilmiötä tutkittiin verkko-oppimisympäristössä, jossa opiskelijaryhmät työskentelivät yhteisten oppimistehtävien parissa. Aiempi alueen tutkimus on keskittynyt määrällisiin tutkimusmenetelmiin ja yksittäisiin opiskelijoihin, kun tämä tutkimus käytti laadullisia tutkimusmenetelmiä ja keskittyi laajempaan, opiskelun kollektiiviset ominaisuudet huomioonottavaan käsitykseen oppimisesta. Päätavoitteen lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin motivaatio- ja oppimisstrategioiden eri tasoja eri opiskelijoilla ja niitä tekijöitä jotka erottavat hyvin menestyvät opiskelijat muista. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin laadullisesti tutkimukseen osallistuneen viiden opiskelijaryhmän yhteistoiminnallisuutta näiden opintojen aikana. Tutkimuksen tuloksena syntyi Kollektiivisen verkko-oppimisen malli, joka koostuu neljästä tasosta, joilla kaikilla on vaikutus oppimismenestykseen: henkilökohtainen motivaatio, henkilökohtaiset oppimisstrategiat, kollektiivinen motivaatio ja kollektiiviset oppimisstrategiat. Tulokset lisäävät tietoa siitä miten opiskelijaryhmät toimivat ja millaiset sisäiset voimat vaikuttavat ryhmien toimintaan opiskelun aikana ja ryhmän kehityskaarella. Tulokset ovat hedelmälliset myös verkko-oppimissovellusten ja erilaisten tukijärjestelmien jatkuvan kehityksen kannalta, erityisesti aikuisopiskelijoiden kohdalla, ja niitä voidaan osaltaan hyödyntää myös työelämän tiimityön kehittämisessä.The main goal of this research was to further understanding of the motivational and learning strategies of adult learners. This was studied in particular in an online environment of group settings in which the learners were engaged in shared learning activities and goals. Earlier research in the area has used quantitative methodology and focussed on individual learners, whereas the present research used qualitative methods to build a new, more extensive model of learning in online environments that includes the collective point of view. In addition to this main goal, the study also explored the qualitative variation of motivation and learning strategies, and the factors that best differentiate high and low achievers, and described qualitatively the cooperative performances of the five learner groups that participated in the study. The study used both quantitative and qualitative research methods. The data included study journals, written by 25 adult learners during their one-year-long studies and totalling over 300 pages of their own notes and descriptions, and responses to the Abilities for Professional Learning Questionnaire. The study journals were analysed and categorised phenomenographically, whereas the APL questionnaire was analysed with Bayesian methods. The results were used to explore the qualitative variation of motivational and strategic capabilities and to construct a model of collective online learning. The model of collective online learning comprises four levels of factors that affect learning achievement: individual motivation, individual learning strategies, collective motivation, and collective learning strategies. These findings greatly enhance the understanding of how learner groups work and what kinds of internal forces affect them over the course of their studies and group development. These findings will also form a fruitful basis for the further development of online learning and its support structures, especially in the case of adult learners

Motivated and Self-Regulated Learning of Adult Learners in a Collective Online Environment

Opiskelussa menestymisen kannalta tärkeimpiä elementtejä ovat perinteisen ajattelun mukaan opiskelijan oma innostus ja motivaatio sekä tämän käyttämät opiskelumenetelmät. Viime vuosina on sekä koulutuksessa että työelämässä kuitenkin siirrytty kohden tiimipohjaista työskentelyä, jossa yksin oppiminen tai työskentely ei enää ole useinkaan mahdollista. Opiskelijoiden ja työntekijöiden tulee ottaa huomioon myös muut ryhmän jäsenet, osata kertoa heille omasta työstään ja omista ajatuksistaan ja kuunnella vuorostaan muiden ajatuksia ja mielipiteitä. Vain tällaisen yhdessä toimimisen kulttuurin kautta voi opiskelu- tai työtiimi päästä parhaaseen lopputulokseen. Tämän muutoksen myötä on viime aikoina nähty tärkeäksi tutkia motivaation ja oppimismenetelmien sosiaalista ja kollektiivista puolta. Tällöin huomio kiinnittyy esimerkiksi opiskelijoiden kykyyn nähdä tavoitteet, esimerkiksi oppimistehtävät, yhteisinä tavoitteina yksilöllisten tavoitteiden sijaan. Samoin opiskelijoiden tulee osata käyttää hyödyksi ryhmän muiden jäsenten tietoja ja taitoja, antaa omat tietonsa ja taitonsa ryhmän käytettäväksi, sekä tukea sosiaalisesti ryhmän yhteistä motivaatiota työskennellä työtehtävän parissa. Tämän tutkimuksen päätarkoitus oli syventää olemassaolevaa tietoa aikuisopiskelijoiden motivaatio- ja opiskelustrategioista. Ilmiötä tutkittiin verkko-oppimisympäristössä, jossa opiskelijaryhmät työskentelivät yhteisten oppimistehtävien parissa. Aiempi alueen tutkimus on keskittynyt määrällisiin tutkimusmenetelmiin ja yksittäisiin opiskelijoihin, kun tämä tutkimus käytti laadullisia tutkimusmenetelmiä ja keskittyi laajempaan, opiskelun kollektiiviset ominaisuudet huomioonottavaan käsitykseen oppimisesta. Päätavoitteen lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin motivaatio- ja oppimisstrategioiden eri tasoja eri opiskelijoilla ja niitä tekijöitä jotka erottavat hyvin menestyvät opiskelijat muista. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin laadullisesti tutkimukseen osallistuneen viiden opiskelijaryhmän yhteistoiminnallisuutta näiden opintojen aikana. Tutkimuksen tuloksena syntyi Kollektiivisen verkko-oppimisen malli, joka koostuu neljästä tasosta, joilla kaikilla on vaikutus oppimismenestykseen: henkilökohtainen motivaatio, henkilökohtaiset oppimisstrategiat, kollektiivinen motivaatio ja kollektiiviset oppimisstrategiat. Tulokset lisäävät tietoa siitä miten opiskelijaryhmät toimivat ja millaiset sisäiset voimat vaikuttavat ryhmien toimintaan opiskelun aikana ja ryhmän kehityskaarella. Tulokset ovat hedelmälliset myös verkko-oppimissovellusten ja erilaisten tukijärjestelmien jatkuvan kehityksen kannalta, erityisesti aikuisopiskelijoiden kohdalla, ja niitä voidaan osaltaan hyödyntää myös työelämän tiimityön kehittämisessä.The main goal of this research was to further understanding of the motivational and learning strategies of adult learners. This was studied in particular in an online environment of group settings in which the learners were engaged in shared learning activities and goals. Earlier research in the area has used quantitative methodology and focussed on individual learners, whereas the present research used qualitative methods to build a new, more extensive model of learning in online environments that includes the collective point of view. In addition to this main goal, the study also explored the qualitative variation of motivation and learning strategies, and the factors that best differentiate high and low achievers, and described qualitatively the cooperative performances of the five learner groups that participated in the study. The study used both quantitative and qualitative research methods. The data included study journals, written by 25 adult learners during their one-year-long studies and totalling over 300 pages of their own notes and descriptions, and responses to the Abilities for Professional Learning Questionnaire. The study journals were analysed and categorised phenomenographically, whereas the APL questionnaire was analysed with Bayesian methods. The results were used to explore the qualitative variation of motivational and strategic capabilities and to construct a model of collective online learning. The model of collective online learning comprises four levels of factors that affect learning achievement: individual motivation, individual learning strategies, collective motivation, and collective learning strategies. These findings greatly enhance the understanding of how learner groups work and what kinds of internal forces affect them over the course of their studies and group development. These findings will also form a fruitful basis for the further development of online learning and its support structures, especially in the case of adult learners

Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila johtamisen näkökulmasta

Tämän Opetushallituksen tilaaman tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten kansainvälinen toiminta näkyy toisen asteen oppilaitoksissa käytännön työssä, mitä toimintamuotoja on käytössä ja miten kansainvälisyyden hyödyt ilmenevät

Ohjaus ja arviointi liikenneopettajan erikoisammattitutkinnossa : Opas valmistavan koulutuksen työpaikkaohjaajille ja tutkintotilaisuuksien arvioijille

Ohjaus ja arviointi liikenneopettajan erikoisammattitutkinnossa -julkaisu syntyi Työelämäyhteistyö liikenneopettajan erikoisammattitutkinnossa (TLEAT) -hankkeessa. Julkaisu johdattaa lukijan vuonna 2010 voimaan tulleen liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon taustoihin ja haasteisiin. Julkaisun artikkelit toimivat perehdytys- ja opiskelumateriaalina sekä työelämän edustajille että koulutuksen- ja tutkinnonjärjestäjille. Artikkelit käsittelevät liikenneopettajan koulutuksen historiaa ja nykyisen lainsäädännön reunaehtoja, näyttötutkintojärjestelmää ja erikoisammattitutkintoja, erilaisten oppijoiden kohtaamista, opiskelijoiden mobiiliohjausta, tutkintotilaisuuksiin valmistautumista ja suunnittelun ja osaamisen arviointia ja luotettavuutta. Lisäksi julkaisussa esitetään TLEAT-hankkeen aikana luodut koulutusmallit työpaikkaohjaajille ja tutkintotilaisuuksien arvioijille. Nämä mallit on luotu sellaisiksi, että niiden perusperiaatteita voidaan soveltaa myös muihin sellaisiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joissa valinnaiset moduulit tarjoavat pätevyyksiä hyvin erilaisiin työtehtäviin

“Loistavaa, kun opittavat asiat piti löytää omasta työstä”

Ammatillinen koulutus on kokenut suurimman uudistuksen vuosikymmeniin. Reformin myötä opettajan tehtävissä korostuvat entistä enemmän pedagogiikka, ohjauksellisuus ja suunnittelu. Tämä johtuu ennen kaikkea opiskelijalähtöisyyden, työelämäyhteistyön ja opintojen henkilökohtaistamisen korostumisesta. Uudistuva koulutuskenttä haastaa myös ammatillista opettajankoulutusta uudistumaan. Vastauksena tähän opettajankoulutusta kehitettiin valtakunnallisesti OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeessa. Yhtenä osana hanketta tarkasteltiin opettajankoulutuksen ja opetusharjoittelun kehittämistä ja tämän tuloksena syntyi tämä artikkeli, jossa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisen kehittymisestä ammatillisessa opettajankoulutuksessa