Social, Emotional, and Behavioral Strengths and Difficulties among Sixth Grade Students: Comparing Student and Teacher Ratings in Finland and Estonia

This study explores the level of congruency between students’ ratings of their own emotional and behavioral strengths and difficulties, and their teachers’ ratings of these factors, when compared amongst two neighboring countries, Estonia and Finland. Secondly, it investigates the level of agreement between sixth grade students’ ratings and their teachers’ ratings of their emotional and behavioral strengths and difficulties, within each country. Both the students’ version (aimed at 11–17-year-olds) and teachers’ versions of the Estonian and Finnish Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) were used in the study to measure these issues. No gender differences were found between the students’ overall SDQ scores. However, girls experienced a greater number of emotional problems than boys did. In general, Estonian teachers reported more externalized problems among their students compared to Finnish teachers. Finnish teachers, however, reported more emotional problems among their students. The findings suggest that, in both countries, estimations by teachers and students regarding existing emotional and behavioral difficulties are mismatched. These findings extend the findings of earlier research and provide indications for future teacher training.</p

Opettajien puheessa rakentuvat kielellisen ja kulttuurisen eronteon diskurssit

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien puheessa tuotettuja kielellisiä ja kulttuurisia eronteon diskursseja ja niiden seurauksia. Erilaisuutta lähestytään sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssitutkimuksen lähtökohdista eri tilanteissa eri lailla merkityksellistyvänä, todellisuutta rakentavana ja seurauksia tuottavana käsitteenä. Tutkimusaineisto koostuu kuuden maahanmuuttotaustaisia lapsia ja nuoria opettaneen opettajan haastattelulitteroinneista, jotka on tuotettu 2009 ja 2010. Aineistoa analysoitiin diskurssianalyysin periaattein yhdistäen kielenkäytön tilannetta ja ajankohtaa laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Opettajien puheesta konstruoitiin kolme eronteon diskurssia: kategoriadiskurssi, vertailudiskurssi ja asennediskurssi. Erilaisuus sävyttyi omanlaiseksi kussakin diskurssissa. Eri diskurssien kautta maahanmuuttajaksi nimetyn rooliksi asemoitiin joko 1) eksklusiivisesti erilainen, 2) esimerkillinen, samanlainen tai sopeutumaton ulkopuolinen tai 3) alisteinen toinen. Tulosten merkitystä pohditaan koulutuksen, opettajan roolin ja opettajan ammatillisten odotusten konteksteissa. Vaikka eronteon diskurssit ja niiden rakentuminen ovat muotoutuneet tietynlaisiksi tietyssä ajassa, ne voivat auttaa tunnistamaan vastaavanlaisia puhetapoja ja niiden seurauksia myös tänä päivänä.</p