Sähköautojen konsultoiva myynti kuluttajamarkkinoilla

Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa aiempien tutkimusten sekä eksploratiivisen kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella kokonaisvaltainen malli sähköautojen konsultoivan myynnin sisällöstä, laajuudesta, luonteesta ja toimintaympäristöstä. Tutkimuksia sähköautojen menekinedistämisestä, sähköautomarkkinoiden ominaispiirteistä sekä sähköautojen myynnistä on lukuisia, mutta varsinaista yhteen kokoavaa mallia tai sähköautomarkkinoiden osa-alueiden keskinäistä yhteen toimivuutta selittävää narratiivia ei konsultoivan myynnin teemasta ole muodostettu. Lisäksi tutkimus pyrkii valaisemaan sähköautomarkkinoiden alle katsottavia toimintoja ja teemoja aiemmissa tutkimuksissa pienemmälle painoarvolle jääneen kuluttajan näkökulmasta. Kuluttajamarkkinoilla tapahtuvaan sähköautojen konsultoivaan myyntiin perehtyminen on perusteltua myös niin autoalan liike-elämän, kuluttajien kuin tieteellisen kirjallisuuden parissa heränneen kysynnän kautta. Kysynnän mukaisesti sähköautojen konsultoivan myynnin alle katsottavien toimintojen ja niihin vaikuttavien tekijöiden tarkemmalle selvittämiselle, kuten kuluttajien sähköautoihin ja sähköautoiluun liittyvän tietotaidon kartuttamisesta ja keinoista tämän saavuttamiseksi, on suuri tarve. Tutkimuksen mukaan sähköautojen konsultoivassa myynnissä on kyse sähköisen liikkumisratkaisun järjestämisestä, mahdollistamisesta ja ylläpidosta asiakkaan ehdoilla molemmille osapuolille hedelmällisten ratkaisujen muodossa läpi asiakassuhteen tapahtuvien jatkuvaluontoisten ja rekursiivisten yhteisarvonluonnin prosessien kautta. Tutkimuksen muodostama kokonaisuus käsittää sähköautojen konsultoivaan myyntiin vaikuttavat tasot markkinoiden suuresta mittakaavasta aina asiakasrajapinnassa tapahtuvaan ruohonjuuritason toimintaan, keskittyen konsultoivan myyjän ja kuluttajan kohtaamiseen. Lisäksi tutkimus perehtyy kyseisen kohtaamisen luonteeseen ja sisältöön. Arvon ollessa myynnin keskiössä, tutkimus perehtyy myös sähköautojen arvolupaukseen sekä sen välittämiseen sähköautojen konsultoivan myynnin yhteydessä ja myötä. Tutkimus kiteyttää konsultoivalle myynnille luonteenomaisen neuvottelevan, avustavan ja valistavan palvelun integroivan konsultoivan myynnin harjoittamisen osaksi sähköautojen arvolupausta ja tarjoomaa. Lisäksi tutkimus osoittaa kuinka sähköautojen myynnin yhteydessä ja rinnalla markkinoille on tuotu sähköauton mukaisen uudenlaisen teknologian ja konsultoivan myynnin palvelun lisäksi uusia tapoja ostaa auto. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää niin liikkeenjohdollisesta kuin tieteellisestä näkökulmasta konsultoivan myynnin implementointiin sähköautomarkkinoiden käytännön tasolla. Lisäksi se tarjoaa asiakokonaisuuden ja sen osa-alueiden yhteen toiminnan hahmottamista selkeyttävän mallin sähköautojen konsultoivasta myynnistä kuluttajamarkkinoilla. Malli itsessään avaa ovia konkreettisempien ja tarkentavien asiahaarojen ja teemojen tutkimiseen sähköautojen myynnin ja sähköautomarkkinoiden teemojen sisällä niin liikkeenjohdollisesta kuin tieteellisestä näkökulmasta. Tutkimustulosten yleistettävyyden kannalta tutkimusotoksen määrällinen niukkuus asettaa kuitenkin tietynasteisia rajoituksia, vaikkakin kerätyt tulokset ovat sisällöltään verrattain monipuolisia

Minäpystyvyyden tukeminen positiivisen pedagogiikan keinoin

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, mitä minäpystyvyys on ja mitä taustatekijöitä se sisältää. Minäpystyvyyttä tarkastellaan liikunnallisessa kontekstissa ja tutkimuksessa halutaan selvittää, mitä vaikutuksia minäpystyvyydellä on liikuntaan. Lisäksi tutkitaan, kuinka minäpystyvyyttä voidaan tukea positiivisen pedagogiikan kautta. Tutkimuksen menetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksessa perehdytään kansainväliseen sekä suomalaiseen tieteelliseen kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Minäpystyvyys määrittelee mitä ihminen pystyy tekemään tiedoilla ja taidoilla, joita hänellä on. Minäpystyvyys rakentuu neljän keskeisen tekijän kautta. Nämä ovat onnistumisen kokemukset, mallioppiminen, sosiaalinen palaute ja fysiologiset sekä emotionaaliset tekijät. Liikunnallinen minäpystyvyys on uskoa omiin taitoihin ja siihen, mitä taidoilla voidaan saavuttaa. Liikunnallisen minäpystyvyyden taustalla on minäpystyvyysuskomukset, jotka muodostuvat esimerkiksi mallioppimisen ja omien suorituksien kautta. Positiivinen pedagogiikka on oppilaan luonteenvahvuuksiin ja voimavaroihin keskittyvä pedagoginen suuntaus, jossa ongelmakeskeisyyden sijaan keskitytään yksilön hyvinvointia edistäviin tekijöihin. Positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa pedagogisena ja kasvatuksellisena lähtökohtana. Perusajatuksena on lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin rakentuminen arjen vuorovaikutustilanteissa. Luonteenvahvuuksia voidaan opettaa myös projekteina tai lyhyempinä tuokioina. Luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen tarkoitus on opettaa resilienssiä eli toipumiskykyä, jota tarvitaan haastavien ja stressaavien tilanteiden selvittämiseen. Opettaja rakentaa ympäristön, läsnäolon ja työkalut, joiden avulla oppilas oppii tiedostamaan ja kehittämään omia vahvuuksiaan sekä toiminta- ja ajatusmallejaan. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa opettajille toimintatapoja, jotka vahvistavat lasten myönteistä minäkuvaa, lisäävät koulussa jaksamista ja viihtymistä sekä kehittävät yhteisöllisyyttä. Näin ollen saadaan parempia oppimistuloksia ja hyvinvoivia yksilöitä. Tutkimuksessa selvisi, että liikunnassa minäpystyvyys vaikuttaa sinnikkyyteen, tehtävän valintaan ja suoritukseen. Positiivinen pedagogiikka tukee vahvuuksien löytämistä ja ne ovat oppilailla minäpystyvyyttä rakentavia tekijöitä. Sinnikkyys nousee keskeiseksi kehitettäväksi luonteenvahvuudeksi, sillä se on minäpystyvyyteen vaikuttava tekijä. Tuloksia ei voida yleistää, sillä liikunnallisen minäpystyvyyden tukemista on tutkittu suomalaisessa tutkimuskentässä hyvin vähän ja positiivisen pedagogiikan tutkimuskenttä on Suomessa varsin tuore

Aineenopettajien näkemyksiä koulupäivän aikaisesta liikunnasta yläkoulussa

Tiivistelmä. Suomalaisessa yhteiskunnassa arkiliikunta on vähentynyt ja istuminen on lisääntynyt. Erityisenä huolenaiheena on liikkumistottumusten väheneminen iän myötä. Yläkoululaiset liikkuvat huomattavasti vähemmän kuin alakoululaiset. Alakoululaiset suhtautuvat koulupäivän aikaiseen liikuntaan myönteisemmin kuin yläkoululaiset. Tämän takia yläkoulujen toimintakulttuuria tulisi kehittää entistä aktiivisemmaksi. Liikunnan pitäisi näyttäytyä luonnollisena osana yläkoulujen toimintakulttuuria. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella yläkoulujen koulupäivän aikaista liikuntaa yläkouluopettajien näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käytänteitä yläkouluilla on oppituntien ulkopuolisen liikunnan toteutumisesta. Tämän lisäksi tutkielmassa kuvataan, mitkä tekijät vaikuttavat liikunnallisen toimintakulttuurin toteutumiseen yläkoulussa. Tutkimusaineisto on kerätty Oppimista liikkumalla -hankkeessa, jonka yhtenä tarkoituksena on kehittää yläkoulujen liikunnallista toimintakulttuuria linjassa Liikkuva koulu -toiminnan kanssa. Tutkimusaineisto koostuu taito- ja taideaineiden opettajien videoiduista ryhmäkeskusteluista (n=14), joissa opettajat esittelivät omien koulujensa liikunnallista toimintakulttuuria. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkimustulosten mukaan yläkouluissa toteutetaan oppituntien ulkopuolisesta liikunnasta välituntiliikuntaa sekä muuta koulupäivän aikaista liikuntaa monipuolisesti. Opettajien kommenteista ilmeni liikuntakerhojen vähäisyys. Positiivisesti oppituntien ulkopuoliseen liikuntaan vaikuttaa toiminnallinen piha, motivoiva välineistö, välituntiliikuttajat ja koulun liikuntamyönteisyys. Pitkäjänteisyydellä ja sitoutumisella nähtiin olevan tärkeä merkitys liikunnallisen toimintakulttuurin toteutumisessa. Liikuntakerhotoiminnan vahvistamisella voitaisiin lisätä koulupäivän aikaista liikuntaa. Myös toimintaan houkuttelevat ulkovälitunnit sisällä vietettyjen välituntien sijaan lisäisivät oppilaiden aktiivisuutta. Kouluissa tarvitaan keinoja henkilökunnan sitouttamisessa aktiivisemman toimintakulttuurin saavuttamiseksi

Printed, skin-mounted hybrid system for ECG measurements

In this paper we report a design and fabrication process for a screen printed, skin-mounted hybrid system for electrocardiogram (ECG) measurements. The system consists of printed electrodes on a stretchable bandage substrate designed to be attached to the chest, an electronics module, and a data receiving device. The electronics unit is reversibly attached to the single-use electrode bandage to measure the ECG data. The ECG data is then transmitted to a mobile device via Bluetooth Low Energy and the mobile device then displays the data graphically and sends it further a cloud for storing and further analysis. The attained quality of the measured ECG signals is fully satisfactory to compute important cardiac parameters and after preprocessing the signal could be used for more profound analysis of ECG wave shapes.acceptedVersionPeer reviewe