Odotettu perusteos suomenkielisten lasten varhais¬morfologiasta

Arvioitu teos:Klaus Laalo: Lapsen varhaiskielioppi ja miniparadigmat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1309. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. 286 s. ISBN 978-952-222-259-6

Seek and Thou Shalt Learn : Information Seeking and Language Learning in Minority Language Translation

Peer reviewe

Translating into an endangered language : filling in lexical gaps as Language Making

Peer reviewe

Miten Raja-Karjalan murre eroaa suomesta? Rajakarjalaistaustaiset pohjoiskarjalaiset kuuntelutestissä

Tutkimuksessa tarkastellaan kuuntelutestimenetelmää käyttäen ei-lingvistien havaintoja karjalan kielestä. Kohderyhmänä on 31 rajakarjalaistaustaista pohjoiskarjalaista, jotka edustavat karjalankielisiä siirtokarjalaisia tai heidän jälkeläisiään. He ovat syntyneet v. 1917–1969, ja heidän sukunsa ovat olleet kotoisin Ilomantsin itäkylistä, Suojärveltä, Suistamolta, Impilahdelta tai Salmista. Testissä he kuuntelivat lyhyen eteläkarjalaismurteen näytteen, josta heidän tehtävänään oli arvioida, miltä osin näytteen kieli vastasi heidän lähtöperheidensä karjalan kieltä ja miten se poikkesi Pohjois-Karjalan murteesta eli itäisistä savolaismurteista.                       Kuuntelutesti osoittautui monelle osallistujalle vaikeaksi: 31:stä kahdeksan ei eritellyt näytteestä yhtään kielenpiirrettä. Silti ero Pohjois-Karjalan nykymurteeseen yleensä tunnistettiin ja näytettä kuvailtiin yleisluonteisesti. Eniten huomiota kiinnitettiin fonologisiin piirteisiin, kaikkein yleisimmin affrikaattaan (iče ’itse’). Myös jälkitavujen h (järkieh ’heti’), astevaihtelusuhde st : ss (muišša ’muista’) ja ensi tavun aa:n tai ää:n diftongiutuminen (hoaššettih, piässä) kuuluivat piirteisiin, joita jäljiteltiin tai kuvailtiin yleisimmin. Morfologisiin, sanastollisiin ja syntaktisiin piirteisiin huomio kiintyi harvemmin, mutta eräillä oli tarkkoja havaintoja mm. suomesta poikkeavasta sanajärjestyksestä.                       Testiin osallistujat hahmottivat kuulemiaan karjalan piirteitä eri tavoin. Näytteessä esiintyviä muotoja saatettiin tuottaa Pohjois-Karjalan murteen mukaisina, hyperdialektaalisina tai yleiskielisinä, mikä kertoo siitä, että karjala ei enää ole äidinkieli tai aktiivisesti käytössä. Runsas puolet osallistujista toisti kuitenkin ainakin osan muodoista sellaisina, kuin karjalainen puhuja ne tuotti. Noin kolmasosa mainitsi muotoja, joita näyte ei sisältänyt.                       Nuorimmat, 1950–1960-luvuilla syntyneet, poimivat karjalaispiirteitä eniten, mutta vanhemmille näyte saattoi palauttaa mieleen karjalankielisiä ilmauksia ja fraaseja, ja heidän karjalan kielen taitonsa näytti aktivoituvan rajakarjalaismurteen kuulemisesta. Verrattaessa kuuntelutestin tuloksia saman testiryhmän karjala-imitaatioihin on nähtävissä, että ryhmän vanhimmat jäsenet eivät välttämättä eritelleet näytteen kielenpiirteitä mutta he tuottivat pitkiäkin imitaatioita. Testin perusteella voidaan varovasti olettaa, että karjalan kieli on jokseenkin tuttua vielä siirtolaisten lasten ja lastenlastenkin keskuudessa ja sen taitaminen olisi aktivoitavissa, mikäli tilaisuuksia kuulla ja puhua karjalaa olisi enemmän.   &nbsp

Increasing translation awareness: A course designed for PhD researchers

Multilingualism is so deeply embedded in researchers’ everyday work that they may not fully acknowledge how big a role translation plays in it. In this article, we examine PhD researchers’ views on research translation through the concept of translation awareness. We demonstrate how PhD researchers as paraprofessional translators see the role of translation in their research projects and what specific translation challenges they encounter. We also examine how taking part in a course on translating research material influences their views. This article aims to continue and expand discussion on the concept of translation awareness.Multilingualism is so deeply embedded in researchers’ everyday work that they may not fully acknowledge how big a role translation plays in it. In this article, we examine PhD researchers’ views on research translation through the concept of translation awareness. We demonstrate how PhD researchers as paraprofessional translators see the role of translation in their research projects and what specific translation challenges they encounter. We also examine how taking part in a course on translating research material influences their views. This article aims to continue and expand discussion on the concept of translation awareness

Introduction. Multiple Roles of Translation in the Context of Minority Languages and Revitalisation

This cross-disciplinary review article provides an overview of previous studies on minority language translation by combining Translation Studies with language revitalization research and the study of the multilingual practices of minority language speakers. The article explores possible links between these three areas of research that, so far, have shown relatively little interest in a cross-disciplinary approach, and hopes thus to contribute to a better understanding of the different types and status of minority languages as well as the diverse roles of translation and interpreting for their speakers.</p

Livvinkarjalaisen tekstin ymmärtäminen suomen pohjalta

Reseptiivistä monikielisyyttä (RM) on suomalaisugrilaisessa kontekstissa tarkasteltu tavallisimmin viron ja suomen keskinäisen ymmärrettävyyden kannalta. Karjalan ja suomen välistä ymmärrettävyyttä ei ole tutkittu juuri lainkaan, joskin Alekseeva (2016) osoittaa, ettei edes eniten suomea muistuttavien vienalaismurteiden ymmärtäminen aina ole suomalaisille helppoa. Tässä artikkelissa perehdytään suomenkielisten kykyyn kääntää suomeksi tekstiä, joka on kirjoitettu livvineli aunuksenkarjalan kielellä. Livvinkarjalalla ja suomella on yhteistä sanastoa sekä runsaasti samankaltaisia syntaktisia ja morfologisia piirteitä, mutta livvinkarjalassa on myös suomesta poikkeavaa (usein vepsäläistai venäläislähtöistä) sanastoa. Testissä suomen kielen yliopistoopiskelijoita pyydettiin kääntämään suomeksi livvinkarjalainen uutisteksti. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan kirjallisesti, miten he olivat päätyneet käännösratkaisuihinsa. Kyseessä on sovellus ääneenajattelumenetelmästä, jossa osallistujat kertovat suullisesti tehtävän herättämistä ajatuksista sekä käännösprosessin ja kääntämisen ongelmakohdista. Tekstien kääntämisessä hyödynnetyt strategiat ovat samanlaisia kuin on havaittu aiemmassa suomalais-ugrilaisiin kieliin kohdistuvassa RM-tutkimuksessa. Eniten ymmärtämistä edistää sukulaissanojen samankaltaisuus, ja myös yhtäläisyys taivutuksessa, sanojen johtamisessa ja yhdistämisessä sekä lauserakenteissa auttaa tekstin sisällön hahmottamisessa. Lisäksi maailmantieto, konteksti, metalingvistinen tieto sekä suomen varieteettien tuntemus helpottavat ymmärtämistä. *** "Understanding Olonets Karelian text on the basis of Finnish" Studies of receptive multilingualism (RM) in the Finno-Ugric language context have mainly dealt with Estonian and Finnish and their mutual comprehension. The comprehension between Finnish and Karelian has been studied very rarely but Alekseeva (2016) shows that even North Karelian, the variety closest to Finnish, is not always easy to comprehend for Finns. This article examines how Finns translate into Finnish a text written in Olonets Karelian. Finnish and Olonets Karelian share a lot of vocabulary and morphosyntactic features but Olonets Karelian also has words that do not have a counterpart (often of Russian or Veps origin). In the test, first year students of Finnish linguistics were asked to translate a news text into Finnish. Furthermore, in order to shed light on the problematic areas of translation, an applied version of think-aloud protocol was used: the students were asked to write and describe their translation process and the way they arrived at a particular translation equivalent. The strategies used in translation were similar to what has been shown in earlier RM research on Finno-Ugric languages. Comprehension is most facilitated by the similarity between cognate words, and the similarities in inflection, derivation, compounding and syntactic structures also help in inferring the content of the text. In addition, comprehension is supported by the ability to utilize general world knowledge, context, metalinguistic knowledge and knowledge of the variation of Finnish