Deterrence in the Nordic-Baltic Region: The Role of the Nordic Countries Together With the U.S. Army

With enhanced cooperation from the U.S. Army, the North Atlantic Treaty Organization’s Nordic partner nations could combine efforts with each other and with the Alliance to deliver effective and visible regional deterrence against a resurgent Russia in the Nordic-Baltic region. This monograph by two leading Finnish defense academics explores the regional defense environment and optimum roles for the United States.https://press.armywarcollege.edu/monographs/1373/thumbnail.jp

Selvitys kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioimisesta ja arviointikriteereistä

Selvitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen asettaman kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean tehtävään. Komitea laatii kokonaisvaltaisen yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen. Tämän selvityksen tulosten avulla tuetaan tavoitetta tehostaa Suomen kriisinhallinnan vaikuttavuutta ja resurssien käyttöä sekä varmistaa muun muassa määrällisesti riittävä osallistuminen. Selvityksessä arvioidaan Suomen sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan osallistumisen vaikuttavuutta maamme ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteiden näkökulmasta. Tapauskohtaisesti tarkastellaan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) UNIFIL-operaatiota Libanonissa ja sen vaikutusta maan kehitykseen sekä Euroopan unionin (EU) EULEX-operaatiota Kosovossa

Govorit Moskva – Moskova puhuu : Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet

Selvityksessä käsitellään Venäjän strategista viestintää ja sen erityispiirteitä. Selvityksessä on keskitytty ylimmän valtiojohdon viestintään erotuksena alemman tason informaatiovaikuttamisesta. Siinä ei ole käsitelty viestintäalan teknologiakehitystä eikä syvennetty alalla esiintyviin uusiin lieveilmiöihin. Pääpaino on ollut venäläisen strategisen tason viestinnän ymmärtämisen lisäämisessä. Selvityksessä analysoidaan valikoituja aihealueita, kuten kieli ja kulttuuri, tärkeät historialliset tapahtumat, yhteiskunnalliset valtarakenteet sekä informaatiopolitiikan normatiiviset lähtökohdat. Selvitys pyrkii myös selvittämään ja lisäämään ymmärrystä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista taustatekijöistä sekä niiden yhteyksistä laajempaan kansainväliseen kokonaisuuteen ja viestintään. Selvitys eroaa monesta lännestä tuotetusta tutkimuksesta siinä, että se perustuu suurelta osin venäjänkielisiin alkuperäislähteisiin. Lisäksi on haastateltu Venäjän viranomaisia, asiantuntijoita ja korkean tason vaikuttajia. Strateginen viestintä on kamppailua vaikutusvallasta ja narratiiveista, joilla pyritään vaikuttamaan toisten valtioiden ajatteluun ja toimintaan. Putinin Venäjän narratiivissa Venäjä kokee olevansa suurvalta, joka on pettynyt sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän epäonnistumiseen. Selvitystyön valossa Venäjän strateginen sanoma on säilytyt lähes muuttumattomana Putinin vuoden 2007 Münchenin puheen jälkeen. Loukattuna olemisen ja petetyksi tulemisen kokemuksella on hyvin keskeinen osa venäläisessä ajattelussa. Näitä yhdistää suvereniteetin ja koskemattomuuden ja ennen kaikkea itsenäisen ja vapaan päätöksenteon äärimmäinen korostaminen. Suomen kannalta Venäjän strateginen ajattelu on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen muuttunut merkittävästi. Suomi on EU:n jäsenmaa, demokraattinen oikeusvaltio ja hyvä naapuri. Venäjä ei koe Suomea vaikutusvaltaiseksi EU:n jäsenvaltioksi. Siksi ei Suomi myöskään ole Venäjän strategisen viestinnän tärkeäksi koettu kohde

Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus : Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa

Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta. Tässä hankkeessa selvitettiin ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia Suomen erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ja selvitettiin, miten kokonaisturvallisuuden malli sopii tunnistettuihin vaikutuksiin varautumiseen. Tutkimuksessa muodostettiin Suomeen sopiva ilmastoturvallisuuden jäsennys, joka jakautuu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin. Suorat vaikutukset viittaavat luonnonilmiöihin ja niiden aiheuttamiin, ihmisiin ja infrastruktuuriin kohdistuviin vahinkoihin. Ketjuuntuvissa vaikutuksissa ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin ilmiöihin, ja siirtymävaikutukset liittyvät ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta syntyviin seurauksiin. Jäsennyksen avulla tutkimuksessa tunnistettiin mahdollisia elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvia turvallisuusvaikutuksia, ja niiden pohjalta kehittämiskohteita varautumisessa. Hankkeen suosituksia ovat esimerkiksi: hallinnonalojen ja eri toimijoiden välisen vuoropuhelun lisääminen, osaamisen kehittäminen sekä ilmastonmuutokseen että kriisien hoitoon liittyen, ilmastonmuutoksen parempi huomioiminen ennakoinnissa ja kokonaisturvallisuuden suunnittelussa, toimintaympäristön kriittisten kehityskulkujen seuranta sekä aloitteellisuus kv-ilmastoturvallisuuskeskustelussa