Paikallisuus ja ekologinen korjausrakentaminen:tapaustutkimuksena pohjoinen lähiö: Rovaniemen Ounasrinne ja Mikkelin Peitsari

Abstract The concept of ecological building is not clear. The concept, which belongs to thematic context of sustainable development, is difficult to understand because it combines two individual concepts which originate from two different sciences. The word ecology implies to organism's interaction mechanisms and to ecosystem dynamics, whereas the word building implies to architecture, artifacts and semantics. In ecological building the whole interaction dynamics has to be reassessed. The interaction between artifacts and environment conveys the same principles as the interaction between organism and ecosystem. Buildings and towns have the same kind of genotypic and phenotypic features as organisms have. Genotypic features can be paralleled to materialistic, atomistic, features. Phenotypic features result from the interaction process, in which the modifying environment consists of culture, local conditions, style and time. Localism is crucial in the context of ecological building. Localism is a geographically defined entity, but also it is primarily a process. In this research the connection between ecological building and localism has been examined in two neighbourhood units. Buildings in Rovaniemi (Ounasrinne) and in Mikkeli (Peitsari) built on non-profit and social housing basis were selected. The criticism against the ontology of ecological building is based on the questionnaires and the personal interviews, which were targeted at the tenants of the selected tenements, selected designers, contractors and the board of the real estate companies. In addition, the managing directors of the real estate companies and the representatives of the Finnish Housing Fund and the Ministry of Environment were interviewed. Migration during the entire lifecycle of the tenements, which is an indicator of localism and sustainable development, was researched by analyzing the registers of occupants. The research revealed that the actors have defined the concept of ecological building in different ways. Most often ecological building is related to material features. Ecological material is not automatically related to high quality material and local materials are not the first priority. The responsibilities are contradictory in the implementation of ecological building. The primary presumption seems to be that the state is responsible for the implementation. Environmental consciousness and ecological building have positive status. In the future the mode of building, which is assumed to be ecological, will increase and environmentalism is regarded as a benefit in business competition (contracting and designing). The research also revealed that the need for change in values, which is usually connected to the thematic of ecological building and the sustainable development, is groundless; the actors think that the nature as such conveys intrinsic value. Instead, ecological issues should be an interest, which affects the decisions made during the process. The tools, which are used in the process, should more effectively support the implementation of ecological building. Free will is not sufficient any more. The research revealed that the periods of occupancy are short in the examined tenements and we can talk about new kind of nomadism. In these neighbourhood units lifelong occupancy is not realism. The renovations, which have been designed according to the tenant's will, must be revaluated, because the median period of occupancy is approximately 1½-2 years. Technical renovations did not lengthen the periods of occupancy in Ounasrinne, vice versa. In neighbourhood units attention must be paid to the tenements; the support for housing should be defined locally according to the actual tenement sizes.Tiivistelmä Tutkimuksessa ekologisen rakentamisen ja paikallisuuden välistä yhteyttä on tutkittu kahdessa lähiössä. Tutkimukseen mukaan valittiin yleishyödyllisen rakennuttamisen ja sosiaalisen asuntotuotannon kohteita Rovaniemen Ounasrinteeltä ja Mikkelin Peitsarista. Ekologisen rakentamisen ontologian kritiikki perustuu kysely- ja haastattelututkimukseen. Paikallisuutta ja kestävän kehityksen tematiikkaa indikoivaa muuttamista vuokratalojen koko elinkaaren aikana tutkittiin talokirjojen avulla. Tutkimus paljasti, että toimijoilla on toisistaan poikkeava käsitys ekologisen rakentamisen sisällöstä. Useimmiten ekologisuus liitetään materiaalin ominaisuuksiin. Ekologista materiaalia ei mielletä automaattisesti laadukkaaksi eikä paikallisia materiaaleja priorisoida. Ekologisen rakentamisen implementoinnissa vastuukysymykset ovat ristiriitaiset. Ensisijaisesti edellytetään, että valtio on vastuussa ekologisten tekijöiden implementoinnista. Ympäristötietoisuus ja ekorakentaminen koetaan myönteisesti. Tulevaisuudessa ns. ekologiseksi rakentamisen oletetaan lisääntyvän ja ympäristötietoisuus on kilpailuetu liiketoiminnassa (urakointi ja suunnittelu).Tutkimus paljasti, että kestävän kehityksen tematiikkaan ja ekologiseen rakentamiseen liitetty vaatimus arvomuutoksesta on perusteeton; toimijatahot arvostavat luontoa sen itsensä vuoksi. Sen sijaan ekologisuudesta pitäisi tulla intressi, joka ohjaa prosessin aikana tehtäviä päätöksiä. Prosessin hallinnassa käytettyjen työkalujen on selkeämmin tuettava ekologisen rakentamisen implementointia. Tutkimus osoitti, että tutkituissa vuokrataloissa asutaan lyhyitä aikoja ja voidaankin puhua uudesta nomadismista. Näissä lähiöissä elämänkaariasuminen ei ole realismia. Asukkaiden toiveiden mukaiset korjaukset tulevat myös uudelleen arvioitaviksi, koska asumisaikojen mediaani on 1½-2 vuotta. Tekniset korjaukset eivät muuttaneet asumisaikoja Ounasrinteellä; päinvastoin. Lähiöissä tuleekin huomioida asuntojakauma asumistukia määritettäessä

Koulutusta ja kyliä kansallismaisemassa:Hailuodon maankäytön kehityskuva 2040: kuntasuunnittelun kurssi ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 2020

Esipuhe Vuosi 2020 on ollut erityinen. COVID-19 pandemia on pakottanut meidät muokkaamaan toimintatapojamme. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä erilaiselta kuin vielä viime vuonna olisimme ennustaneet. Aiemmin hitaasti ennakoimamme muutokset ovat edistyneet harppauksin. Vuonna 2020 digiloikka on tehty, etätyö on todellisuutta ja monipaikkaisuus on realismia. Terveys ja turvallisuus määritellään tästä lähtien uudella tavalla. Maankäytön suunnittelu on monialaista ja monitieteistä työtä, jossa pyritään mahdollisimman luotettavasti ennakoimaan tulevaisuuden maankäytön kehitystä. Strateginen maankäytön suunnittelu sisältää myös aktiivisen toimijan näkökulman ja kunnan tahtotilan kehittyä haluamaansa suuntaan. Yleispiirteisessä maankäytön suunnittelussa aikajänne on pidempi kuin yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa ja siksi tulevaisuuden hahmottaminen ja ymmärtäminen ovat keskiössä. Vaikutusten arviointi ei suinkaan ole vähäisessä roolissa, sillä suunnitelmamme seuraukset tulee saattaa ymmärrettäviksi, jotta yhteiskunnassa voidaan tehdä kestäviä päätöksiä. Lukuvuoden 2020–2021 syksyllä kuntasuunnittelun kurssin ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin kohdekunta oli Hailuoto. Oulun kaupungin vaikutusalueella oleva, kulttuuriperinnöltään ja paikallisidentiteetiltään vahva kunta on lauttayhteyden varassa oleva idyllinen saari. Tulevaisuudessa pengertie yhdistää saaren mantereeseen, joten Hailuoto on nopeammin ja helpommin saavutettavissa. Miten kunta muuttuu vuonna 2040, jos pengertie valmistuu ennen sitä? Tästä oletuksesta lähdimme syksyllä 2020 laatimaan Hailuodon kehityskuvaa vuodelle 2040 Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön kuntasuunnittelun ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin opintojaksoilla. Tähän raporttiin on koottu opintojaksojen tulokset. Tekijänoikeudet ovat nimetyillä tekijöillä, jotka ovat myös antaneet suostumuksensa työnsä liittämiseen raportin osaksi. Raportissa esitellään yhdyskuntasuunnittelun erikoikurssin työt, kuntasuunnittelun opintojaksolla laaditut keskeiset selvitykset, otanta kuntasuunnittelun kurssilla laaditun Harava-kyselyn vastauksista, kuntasuunnittelun kurssin yhdessä laatima kehityskuva 2040 sekä erikoiskurssilaisten laatimat vaikutusten arvioinnit. Raportin liitteenä on yleissuunnitelmakartta A3-koossa. Kuntasuunnittelun opintojaksolla laadittiin lisäksi neljä vaihtoehtoa, jotka esiteltiin Hailuodon kunnanhallitukselle 17.11.2020. Saatu palaute sekä kyselyjen vastaukset on otettu huomioon erillisselvityksissä ja kehityskuvassa. Työ luovutettiin Hailuodon kunnanhallitukselle 15.12.2020. Syksyn 2020 kuntasuunnittelun opintojaksolle (15 op) osallistui 22 opiskelijaa, joista 17 arkkitehtuurin ja viisi maantieteen opiskelijaa. Yhdyskuntasuunnittelun erikoikurssille (10 op) osallistui myös yhteensä 22 opiskelijaa, joista 14 arkkitehtiopiskelijaa ja kahdeksan maantieteen opiskelijaa. Kummallakin opintojaksolla osallistujamäärä on poikkeuksellisen suuri. Haluan osoittaa henkilökohtaisesti kiitokset kaikille opiskelijoille. Olitte joustavia, paneuduitte huolellisesti tehtäviin ja olitte esimerkillisen ahkeria. Ryhmässä työskentely ja merkittävän opintomäärän suorittaminen etänä vaatii ammattimaista suhtautumista ja joustavaa otetta. Kiitämme Hailuodon kuntaa, kunnanhallitusta ja erityisesti kunnanjohtaja Aki Heiskasta ja kunnansihteeri Maarit Alikoskea mielenkiintoisesta ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Kiitämme kuntaa tuesta ja yhteistyöstä hankkeen aikana sekä virtuaalimaastokäyntiemme ja esittelytilaisuuksiemme organisoinnista. Toivomme, että kehityskuvamme palvelee tarkoituksensa mukaisesti Hailuodon kuntaorganisaatiota ja päätöksentekoa. 15.12.2020 Professori Tarja OutilaSisällysluettelo Tarja Outila: Esipuhe I Erikoisselvitykset Arpa Aishwarya: YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano Hailuodossa: parhaat soveltamisen keinot Fiia Tryyki: YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano Hailuodossa: kansalaislähtöisyys Anni Mustonen: Kyläkaavat ja kylien kehittämissuunnitelmat Teemu Kettunen: Hailuoto osana Oulun seudun aluerakennetta Veli-Pekka Väänänen: Hailuodon luontoarvot vetovoimatekijänä Saana Sirola: Monikulttuurisuus väestörakenteessa Ville Pyhäjärvi: Pengertien vaikutukset Oulun seudulliseen liikennejärjestelmään ja vaikutukset Hailuotoon Kimi Toivola: KÄPY (kävely ja pyöräily) ja reitistöt Hailuodon kehittämisessä Harri Kahelin: Smart Traffic Oulun seudulla ja Hailuodossa Jatta Hepola: Tulevaisuuden asumismuodot Hailuodossa Antti Väisänen: Yhteisöllisyys yhdyskuntasuunnittelun keinoin Laura Pikkusaari: Monipaikkaisuus Hailuodon näkökulmasta; edellytykset ja kehitysnäkökulmat Pauliina Paloniemi: Puurakentaminen osaksi Hailuodon kehittämistä Tuomas Teppola: Asuntojakauma ja asuntomarkkinat/-kysyntä Oulun seudulla ja Hailuodossa Oskari Raudaskoski: Tulevaisuudet uudet työpaikat Oulun seudulla ja Hailuodossa Emilia Timlin: Palveluverkon kehittäminen (julkiset palvelut) pengertien rakentamisen jälkeen Anna Haapanen: Kestävän matkailun periaatteet Hailuodossa Johanna Hietala: Kaupan muutos Oulun seudulla ja Hailuodossa Annina Vahera-Chipnic: Hailuodon rakennettu kulttuuriympäristö Suvi Korhonen: Hailuodon kalastajayhteisö ja muut perinteiset elinkeinot II Analyysi Perusselvitykset Jalmari Kaakinen: Maanomistus Maankäyttö Rakeisuus Väestö 2017 Kyselyn keskeiset vastaukset Santeri Ahopelto, Arpa Aishwarya, Anniina Bitter, Anna Haapanen, Jatta Hepola, Johanna Hietala, Jalmari Kaakinen, Harri Kahelin, Anni Mustonen, Pauliina Paloniemi, Laura Pikkusaari, Saana Sirola, Tuomas Teppola, Kimi Toivola, Fiia Tryyki, Aino Valtavaara, Antti Väisänen: Identiteetti Rakentaminen Matkailu III Kehityskuva Santeri Ahopelto, Arpa Aishwarya, Fiia Tryyki, Pauliina Paloniemi: Yleissuunnitelma- Hailuoto 2040 (A4) Teemu Kettunen: Aluerakenne ja yhdyskuntarakenne 2040 Kimi Toivola: Kävely- ja pyöräily (KÄPY) sekä reitit Harri Kahelin: Päätieverkosto, kehitettävät metsäautotiet, uudet linjaukset Jatta Hepola, Tuomas Teppola: Täydennysrakentaminen, asuinrakentaminen Anni Mustonen: äydennysrakentaminen, asuinrakentaminen Veli-Pekka Väänänen, Antti Väisänen, Emilia Timlin: Yleiset alueet ja julkiset palvelut Johanna Hietala: Kaupalliset ja muut palvelut Anna Haapanen: Kesämatkailu Anniina Bitter: Talvimatkailu Oskari Raudaskoski: Työpaikka-alueet Suvi Korhonen: Perinteisten elinkeinojen hyödyntäminen Jalmari Kaakinen: Energiaratkaisut Laura Pikkusaari: Monikulttuurisuus yhdyskuntarakenteessa Saana Sirola: Hailuoto 2040 IV Vaikutusten arviointi Arpa Aishwarya, Fiia Tryyki, Anni Mustonen, Teemu Kettunen, Veli-Pekka Väänänen, Saana Sirola, Ville Pyhäjärvi, Kimi Toivola, Harri Kahelin, Jatta Hepola, Antti Väisänen, Laura Pikkusaari, Pauliina Paloniemi, Tuomas Teppola, Oskari Raudaskoski, Emilia Timlin, Anna Haapanen, Johanna Hietala, Annina Vahera-Chipnic, Suvi Korhonen Liitteet Yleissuunnitelma- Hailuoto 2040 (A3

Exploring the resilience of local detailed plans in the context of car parking at three study areas in the City of Oulu, Finland

Abstract In Finland, based on the Land Use and Building Act, the city has a monopoly in urban planning and design. Through the planning monopoly, the city manages the urban planning process and thus consciously develops the urban structure. Based on the Act, the number of parking spaces stipulated for the property in the local detailed plan and building permit must be provided in connection with the construction work. The obligation of providing a number of parking spaces stipulated in local detailed plans affects the society in many ways. The provision of parking spaces is a key economic factor in construction costs. Car parking is also linked to changes in people’s mobility habits and car ownership. Occupancy rates for obligation parking spaces and other parking spaces vary over time and location. Car parking also impacts urban flood management. Rainwater volumes in condense urban structure can be significant and require heavy technical stormwater management solutions. Urban design is a key action of a city’s competence in terms of preparing for future changes. The number of parking spaces and stormwater management are key tools in urban planning that can be used to define resilience in the northern context of urban planning

Ekotekoja, elinvoimaa ja edelläkävijyyttä:Iin maankäytön kehityskuva 2040: kuntasuunnittelun kurssi ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 2019

Esipuhe Strateginen maankäytön suunnittelu suuntaa tulevaan ja konkretisoi maakunnassa ja kunnassa tehtyjä valintoja. Maankäytön suunnittelun keinoin alueen menestystekijät muuttuvat konkretiaksi ja sidotaan maantieteelliseen kontekstiin. Toisaalta maankäytön suunnitteluprosessissa voidaan erinomaisesti etsiä, arvioida ja pohtia myös vaihtoehtoisia suuntaviivoja. Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikössä strategisen tason maankäytön suunnittelua opetetaan kuntasuunnittelun ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin opintojaksoilla. Vuonna 2019 kohteenamme oli Ii ja tehtävänämme oli laatia Iin strategisen yleiskaavan kehityskuva vuodelle 2040. Maankäytön suunnittelu on monialaista ja monitieteistä työtä. Tänä vuonna opintojaksoille osallistui tavallista enemmän maantieteen opiskelijoita ja ryhmäkoko oli suurempi kuin aiemmin. Tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus opetella toimimaan ammatillisesti yhteistyössä konkreettisen suunnitteluhankkeen parissa. Kyky kuunnella ja kuulla sekä kyky soveltaa oppimaansa on tärkeää itse kullekin opiskelijalle, mutta maankäytön suunnittelutehtäviä ratkottaessa monialaisissa ryhmissä toimiminen on keskeinen taito. Tällä kertaa panostimme myös kaavaprosessin johtamiseen sekä suunnitelmien esittämiseen ja vuorovaikutukseen maankäyttöjaoston kanssa. Lukuvuoden 2019–2020 kuntasuunnittelun kurssin ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin kohdekunta oli resurssiviisaudestaan maailman maineeseen kiirinyt Iin kunta. Ii on tunnettu energiaomavaraisuudestaan ja erityisesti tuulivoimasta. Kunnan kehittymiseen vaikuttaa logistinen sijainti: meri, nelostie ja rautatie ovat kaikki Iin kunnan alueella. Oulun kaupungin läheisyys vaikuttaa monella tavalla Iin alueella asuviin ja toimiviin; pendelöinti kuntien välillä on suurta. Toisaalta Ii on myös portti Lappiin. Kemin talousalueella tapahtuvat muutokset peilautuvat Iin kuntaan. Iin historia ja luontoarvot, joihin opiskelijat paneutuivat perusteellisesti opintojakson aikana, osoittautuivat keskeisiksi suunnitteluratkaisun lähtökohdiksi. Tänäkin vuonna Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Kuntaliiton, Tampereen kaupunkiseudun ja kaupan edustajat vierailivat luennoitsijoina. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne vastuualueen sekä Ympäristöministeriön edustajat luennoivat ajankohtaisista suunnittelukysymyksistä ja teemoista. Kuntasuunnittelun ja erikoiskurssilaisten opinnot etenivät limittäin. Simuloimme kaavaprosessia siten, että kuntasuunnittelun opintojakson oppilailla oli kaavoittajan rooli ja erikoiskurssilaisilla erikoisselvityksiä laativan asiantuntijan rooli. Opiskelijat laativat kolme vaihtoehtoa, joista maankäyttöjaoksen avustuksella koostettiin yksi kehityskuva. Suunnittelun tueksi kukin ryhmä laati osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ja kurssien yhteisissä workshop-tilaisuuksissa nivottiin opintojaksoilla laadittavat osatehtävät sekä suunnitelman sisältö yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssille osallistuvat opiskelijat laativat erityisselvitykset Iin kunnan valitsemista teemoista. Kuntasuunnittelun kurssilla tehtävän harjoitustyön vaikutukset arvioitiin erikoiskurssin teemojen avulla ja erikoiskurssilaisten asiantuntemuksen pohjalta. Tässä julkaisussa on koottu erikoiskurssin opintojaksoilla tehdyt erityisselvitykset, kunnanvaltuutetuille tehdyn Harava-kyselyn yhteenveto, kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vaikutustenarviointi, kehityskuva ja sen vaikutusten arviointi. Julkaisu luovutetaan kunnalle ja se toimii Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön ehdotuksena strategisen yleiskaavan kehityskuvaksi vuodelle 2040. Kiitämme Iin kuntaa, kunnan maankäyttöjaostoa ja erityisesti teknistä johtajaa Janne Jokelaista mielenkiintoisesta ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Kiitämme kaavoittaja Jaakko Rauniota hyvästä tuesta ja yhteistyöstä hankkeen aikana sekä maastokäyntiemme ja esittelytilaisuuksiemme organisoinnista. Olimme etuoikeutettuja saadessamme tutustua Iin kuntaan ja havaita hienon kunnan monipuoliset vahvuudet. Kiitokset kuntasuunnittelun kurssin opiskelijat Aliisa, Anni, Arttu, Erika, Jari, Joel, Joonatan, Karita, Katja, Matleena, Meri, Panu-Petteri, Pekka, Salli, Tiia ja Ville. Kiitokset yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin opiskelijoille Aliisa, Anni, Erika, Joel, Joonatan, Katja, Matleena, Meri, Pauli, Pekka, Salli ja Tiia. Tohtorikoulutettava, arkkitehti Hanna Kosunen ohjasi asiantuntevasti ryhmien harjoitustöitä ja myös taittoi tämän julkaisun. Kiitos. Professori Tarja OutilaSisällys Tarja Outila: Esipuhe I Erikoisselvitykset Tiia Niemelä: Ilmastonmuutos maankäytön suunnittelussa Pauli Löytynoja: Resilienssi maankäytön suunnittelussa Salli Ojala: Resurssiviisaus maankäytön suunnittelussa Aliisa Pöytäkivi: Uusiutuvat uudet energiamuodot maankäytön suunnittelussa Meri Korva: Ikärakenteen muutos Anni Saviaro: Kuinka ohjata taantumaa ja suunnitella tulevaisuuden haja-asutusaluetta: Esimerkkinä Kuivaniemi Katja Jurmu: MALPE-sopimukset maankäytön suunnittelua ohjaavana tekijänä Erika Brusila: Ii Oulun talousalueen vaikutuspiirissä: Miten luodaan elinvoimaa ja kilpailukykyä? Joel Vuolle: Kaupan muutos asiakaskäyttäytymistä ja maankäytön suunnittelua ohjaavana tekijänä Matleena Kastikainen: Lähiliikenteen ja asema-alueen kehittämismahdollisuudet Iissä Joonatan Hamari: Kulttuuriarvot vetovoimatekijänä Pekka Korpelainen: Rannikko ja saaristo vetovoimatekijänä II Analyysi Erika Brusila, Joonatan Hamari, Katja Jurmu, Matleena Kastikainen, Pekka Korpelainen, Meri Korva, Panu-Petteri Kujala, Karita Lahti, Jari Maukonen, Arttu Mäkipää, Tiia Niemelä, Salli Ojala, Ville Pyhäjärvi, Aliisa Pöytäkivi, Anni Saviaro ja Joel Vuolle: Selvitykset Erika Brusila, Joonatan Hamari, Katja Jurmu, Matleena Kastikainen, Pekka Korpelainen, Meri Korva, Panu-Petteri Kujala, Karita Lahti, Jari Maukonen, Arttu Mäkipää, Tiia Niemelä, Salli Ojala, Ville Pyhäjärvi, Aliisa Pöytäkivi, Anni Saviaro ja Joel Vuolle: Kysely kunnanvaltuustolle III Vaihtoehdot Katja Jurmu, Meri Korva, Karita Lahti, Tiia Niemelä ja Anni Saviaro: Elämyksellinen arki tulevaisuuden kylissä Erika Brusila, Matleena Kastikainen, Jari Maukonen, Salli Ojala ja Joel Vuolle: Elinkeinoelämä edellä Joonatan Hamari, Pekka Korpelainen, Panu-Petteri Kujala, Arttu Mäkipää, Ville Pyhäjärvi ja Aliisa Pöytäkivi: Iloa ilmastoteoista Erika Brusila, Joonatan Hamari, Katja Jurmu, Matleena Kastikainen, Pekka Korpelainen, Meri Korva, Panu-Petteri Kujala, Karita Lahti, Jari Maukonen, Arttu Mäkipää, Tiia Niemelä, Salli Ojala, Ville Pyhäjärvi, Aliisa Pöytäkivi, Anni Saviaro ja Joel Vuolle: Vaihtoehtojen palaute IV Kehityskuva Erika Brusila, Joonatan Hamari, Katja Jurmu, Matleena Kastikainen, Pekka Korpelainen, Meri Korva, Panu-Petteri Kujala, Karita Lahti, Jari Maukonen, Arttu Mäkipää, Tiia Niemelä, Salli Ojala, Ville Pyhäjärvi, Aliisa Pöytäkivi, Anni Saviaro ja Joel Vuolle: Ekotekoja, elinvoimaa ja edelläkävijyytt

Elinvoimainen elämyksien ja kulttuurin Kemijärvi:Kemijärven maankäytön kehityskuva 2040: kuntasuunnittelun kurssi ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 2022

Esipuhe Kuntien tehtävät ovat murroksessa. Vuoden 2023 alusta sotepalvelut siirtyvät maakuntahallinnolle. Maankäytön suunnittelu on ollut kunnan keskeinen tehtävä ja sen merkitys entisestään korostuu maakuntauudistuksen jälkeen. Vuodesta 2023 alkaen elin- ja vetovoimaisuuden edistäminen sekä sivistystoimeen liittyvien palvelujen kehittäminen ovat maankäytön suunnittelun lisäksi kuntien ydintehtäviä. Lukuvuoden 2021–2022 kuntasuunnittelun kurssin ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin kohdekunta oli Kemijärvi, jolla on merkittävä teollisuuskaupungin historia. Väestökato ja elinkeinorakenteen muutos ovat muokanneet kaupunkia voimakkaasti. Oulun yliopiston kuntasuunnittelun opintojakson (15 op) opiskelijat laativat kaksi vaihtoehtoista kehityskuvaa Kemijärven kaupungin keskusta-alueelle ja kyliin. Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin (10 op) opiskelijoiden kirjalliset selvitykset täydentävät kehityskuvia. Tähän raporttiin on koottu erikoiskurssilla tehdyt kirjalliset selvitykset sekä kuntasuunnittelun opintojaksolla laaditut perusselvitykset sekä lopulliset kehityskuvat selostuksineen. Kuntasuunnittelun opintojaksolla laadittiin myös Harava-kysely, johon sisällytettiin myös erikoiskurssilaisten kysymyksiä. Kemijärven kaupungin nimeämä ohjausryhmä vastasi Harava-kyselyyn ja antoi palautetta kehityskuvaluonnoksista. Opiskelijat esittelivät lopulliset työnsä ohjausryhmälle työn luovutustilaisuudessa 3.5.2022. Kuntasuunnittelun opintojaksolla paneuduttiin kaavoittajan ja erikoiskurssilla erityisasiantuntijan rooliin kaavaprosessissa. Kuntasuunnittelun opinnot sisälsivät myös merkittävän luentokokonaisuuden. Ympäristöministeriön Mika Ristimäki, Kuntaliiton Anne Jarva, Tampereen kaupunkiseudun Kaisu Kuusela, Pohjois-Pohjanmaan liiton Mari Kuukasjärvi, Arinan Mikko Polso, Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Heino Heikkinen, Oulun kaupungin Mika Uolamo, Kerttu Saalasti instituutin Ossi Kotavaara, Väylä-viraston Seppo Serola sekä UZ-Finland OY:n Leo Kosonen arkkitehtuurin yksikön asiantuntijoiden lisäksi luennoivat opintojaksolla maankäytön ajankohtaisista ilmiöistä. Kiitämme Kemijärven kaupunkia mielenkiintoisesta ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Kiitämme Kemijärven kaupungin nimeämää vaikutusvaltaista ohjausryhmää hyvästä yhteistyöstä. Kiitämme erityisesti Kemijärven yhdyshenkilönä toiminutta kaupungingeodeetti Tapio Pöyliötä materiaalista ja kaupunkia esittelevästä luennosta. Kiitämme myös Seija Puhakkaa paikkatieto-opetuksesta. Kiitos opiskelijat! Paneuduitte asiantuntevasti yhdyskuntasuunnittelun ja strategisen maankäytön suunnitteluhaasteisiin sekä työstitte inspiroivat kehityskuvat tulevaisuuden Kemijärvestä. Toivomme, että raportti palvelee tarkoituksensa mukaisesti Kemijärven kehittämistä ja päätöksentekoa. 3.5.2022 Professori Tarja Outila, kuntasuunnittelunopintojakson vastuuopettaja Professori Helka-Liisa Hentilä, yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin vastuuopettajaSisällys Esipuhe. Tarja Outila I Erillisselvitykset Maaseutukaupunkien ja maaseudun kehitys Suomessa ja Kemijärvellä. Paulus Alajeesiö Teollistumisen murros kaupunkisuunnittelussa. Hannu Väisänen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Karri Westerlund Smart city -periaatteet kylissä. Eemeli Nurmi Kestävä kylämatkailu. Kirill Gusev Monipaikkaisuus Kemijärvellä. Emma Salo II Perusselvitykset Luonto- ja maisemaselvitys. Eemeli Nurmi, Taija Mäkelä Matkailuselvitys. Kirill Gusev Väestörakenneselvitys ja väestöennuste. Paulus Alajeesiö Tulvaselvitys. Aarni Ahvenus Alueidenkäyttöselvitys. Teemu Myyryläinen Rakennuskantaselvitys. Karri Westerlund Saavutettavuusselvitys. Oona Peuhkuri III Kemijärven kehityskuvan luonnos ja lopullinen ehdotus Ryhmä 1 Luonnosvaihe. Luonnosvaiheen selostus. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Erillisselvitysten vaikutusten arviointi luonnoksesta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Luonnoksen planssit. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Kehityskuva. Kehityskuvan selostus. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Perusselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Erillisselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Kehityskuvan planssit. Paulus Alajeesiö, Eemeli Nurmi IV Kemijärven kehityskuvan luonnos ja lopullinen ehdotus Ryhmä 2 Luonnosvaihe. Luonnosvaiheen selostus. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Erillisselvitysten vaikutusten arviointi luonnoksesta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Luonnoksen planssit. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Kehityskuva. Kehityskuvan selostus. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Perusselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Erillisselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Kehityskuvan planssit. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlun

Elinvoimaa, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta:Rovaniemen kylien maankäytön kehityskuva 2035: kuntasuunnittelun kurssi ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 2021

Esipuhe Maankäytön suunnittelussa tulevaisuuden ennakoiminen on keskiössä. Vuonna 2020 alkanut pandemia jatkui vuonna 2021 ja sen seurauksena yhteiskunnan perusrakenteet ovat olleet rajussa muutoksessa ja mahdollisesti osin muuttuneet pysyvästi. Terveysturvallisuus, digitaalisuus, monipaikkaisuus, kestävät matkailu, etätyö, kaupan ja työn muutokset, mahdollisuudet yhteisölliseen elämäntapaan, liikkumiseen liittyvät rajoitteet ja mahdollisuudet sekä ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat kaikkien maankäytön suunnittelijoiden haasteita paikkakunnasta ja maasta riippumatta. Lukuvuoden 2020–2021 kevään kuntasuunnittelun kurssin ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin kohdekunta oli Rovaniemi, tarkemmin Rovaniemen kylät. Kuntasuunnittelun opintojakson vastuuopettajana toimi professori Tarja Outila ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin vastuuopettajana professori Helka-Liisa Hentilä. Kevään 2021 kuntasuunnittelun opintojaksolle (15 op) osallistui 16 opiskelijaa, joista 12 arkkitehtuurin ja neljä maantieteen opiskelijaa. Yhdyskuntasuunnittelun erikoikurssille (10 op) osallistui seitsemän opiskelijaa, joista neljä arkkitehtiopiskelijaa ja kolme maantieteen opiskelijaa. Kuntasuunnittelun opintojaksolla paneuduttiin kaavoittajan ja erikoiskurssilla erityisasiantuntijan rooliin kaavaprosessissa. Kuntasuunnittelun opinnot sisälsivät merkittävän luentokokonaisuuden, jossa Ympäristöministeriön Mika Ristimäki, Kuntaliiton Anne Jarva, Tampereen kaupunkiseudun Kaisu Kuusela, Pohjois-Pohjanmaan liiton Mari Kuukasjärvi, Arinan Mikko Polso, Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Heino Heikkinen, Oulun kaupungin Mika Uolamo, Kerttu Saalasti instituutin Ossi Kotavaara sekä UZ-Finland OY:n Leo Kosonen arkkitehtuurin yksikön asiantuntijoiden lisäksi luennoivat maankäytön ajankohtaisista ilmiöistä. Tähän raporttiin on koottu erikoiskurssilla tehdyt kirjalliset selvitykset sekä kuntasuunnittelun opintojaksolla laaditut perusselvitykset sekä lopulliset kehityskuvat selostuksineen. Kuntasuunnittelun opiskelijat laativat neljä kehityskuvaa ryhmissä. Ounasjoen alueelle, Yläkemijoen ja Alakemijoen alueelle sekä Sodankyläntien alueelle valmistuneiden kehityskuvien tavoitevuosi on 2035. Kuntasuunnittelun opintojaksolla laadittiin myös Harava-kysely, johon sisällytettiin myös erikoiskurssilaisten kysymyksiä. Kysely lähetettiin Rovaniemen kylien kehittämissäätiön hallituksen jäsenille sekä entisille aluelautakuntien jäsenille. Erikoiskurssilaiset ovat arvioineet kehityskuvien vaikutuksia oman erikoiskurssin teemansa näkökulmasta. Kiitämme Rovaniemen kylien kehittämissäätiötä mielenkiintoisesta ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Kiitos Rovaniemen kaupungin viranhaltijat ja erityisesti Heli Välikangas sekä Meeri Vaarala hyvästä yhteistyöstä hankkeen aikana. Kiitämme Jarmo Huhtalaa virtuaalimaastokäyntiemme organisoinnista ja asiantuntevasta opastuksesta. Kiitämme myös Soile Puhakkaa paikkatieto-opetuksesta ja arkkitehti Jarmo Lokiota kuntasuunnittelun opintojakson harjoitustöiden ohjauksesta. Lämmin kiitos teille opiskelijat! Olitte sitoutuneita, aktiivisia ja kehityitte opintojaksona aikana huimasti. Olette matkalla kohti asiantuntijuutta, jota tarvitaan maankäytön suunnittelijan mielenkiintoisessa ammatissa. Toivomme, että raportti palvelee tarkoituksensa mukaisesti Rovaniemen kylien kehittämistä ja päätöksentekoa. Professori Tarja Outila Professori Helka-Liisa HentiläSisällys Esipuhe. Tarja Outila I Erillisselvitykset Monipaikkaisuuden tukeminen maapolitiikan keinoin. Pauliina Järvinen Monipaikkaisuus Rovaniemen kylissä. Anna Kupila Kyläkaavat ja kylien kehittämissuunnitelmat. Laura Häkkänen Hajautettu energiantuotanto. Mari-Erika Leinonen Kestävä matkailu Rovaniemen kylissä. Anna Virtanen Tulevaisuuden lähipalvelut. Sara Riekki II Perusselvitykset Ounasjoen suuralue Taustaselvitys luonnon virkistyskäytön erityiskohteista Ounasjoen suuralueella. Taina Kelavirta Palveluverkkoselvitys. Marjut Kariniemi Alakemijoen alue Väestö- ja rakennuskantaselvitys. Iina Karppinen Liikenneselvitys. Sara Riekki Elinkeinoelämäselvitys. Sara Riekki Maisema- ja luontoselvitys. Johanna Vartiainen Palveluverkkoselvitys. Jaakko Ihalainen Sodankyläntien alue Palveluverkkoselvitys. Stina Virta Väestöselvitys. Juho Kekkonen Maisema- ja luontoselvitys. Laura Häkkänen Matkailun selvitys. Anna Virtanen Yläkemijoen alue Yhdyskuntarakenteen analyysi. Pauliina Järvinen Maisema-, luonto- ja virkistysalueiden selvitys. Jonna Koivuranta Liikenneselvitys. Maija Malmivaara Kaupan ja palveluiden selvitys. Anna Kupila III Kehityskuvat Ounasjoen suuralue Kehityskuva. Marjut Kariniemi, Taina Kelavirta, Laura Metsi, Joonas Palokangas Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Alakemijoen alue Kehityskuva. Jaakko Ihalainen, Iina Karppinen, Sara Riekki, Johanna Vartiainen Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Sodankyläntien alue Kehityskuva. Laura Häkkänen, Juho Kekkonen, Stina Virta, Anna Virtanen Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Yläkemijoen alue Kehityskuva. Pauliina Järvinen, Jonna Koivuranta, Anna Kupila, Maija Malmivaara Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Liittee

Luonnollisesti laadukas saaristo:Mustasaaren maankäytön kehityskuva: kuntasuunnittelun kurssi ja erikoiskurssi 2018

Esipuhe Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelun kurssin tavoitteena on perehdyttää maisterivaiheen opiskelijat strategiseen yhdyskuntasuunnitteluun todellisessa suunnitteluympäristössä. Koko syyslukukauden kestävä opintojakso on 5. vuosikurssin arkkitehtiopiskelijoiden ja kolmen maantieteen opiskelijan poikkitieteellinen opintomatka suomalaisen kunnan tulevaisuuden haasteisiin ja maankäytön ajankohtaisiin kysymyksiin. Lukuvuoden 2018–2019 kuntasuunnittelun kurssin suunnittelukohde oli poikkeuksellinen Mustasaaren kunta, tarkemmin Raippaluodon sillan ylityksen jälkeen avautuva saaristo. Vaasan kaupungin vaikutuspiirissä oleva idyllinen ja rakennemuutoksen kohteena oleva kulttuuriympäristö antoi mielenkiintoiset lähtökohdat vuorovaikutteiseen skenaariotarkastelulle ja lopullisen synteesin kehittämiselle. Opintojakso rakentuu asiantuntijaluennoilla saadusta ajankohtaiskatsauksesta, vuorovaikutteisesta suunnitteluprosessista ja varsinaisen suunnitelman laatimisesta. Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Kuntaliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Tampereen kaupunkiseudun, kaupan edustajat sekä liikenteen, kunnallistekniikan, maisemasuunnittelun asiantuntijat ja yhdyskuntasuunnittelun oppituolin opettajat perehdyttivät kurssilaiset ajankohtaisiin suunnittelukysymyksiin. Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssille osallistuvat opiskelijat laativat tutkielman kuntasuunnittelun kurssin suunnittelukohteeseen liittyvistä teemoista, ja näitä käytettiin kuntasuunnittelun kurssin lähtötietoina. Tutkielmat ovat osa tätä julkaisua. Todellisen suunnittelutilanteen työstäminen ja kuntalaisten kohtaaminen ovat yhdyskuntasuunnittelun opiskelussa ensiarvoisia. Opintojaksoon sisältyi kolme vierailua suunnittelukohteessa. Mustasaaren kunnan yhdyshenkilön, Ari Isosalon avustuksella saariston asukkaista ja toimijoista koottu seurantaryhmä auttoi opiskelijat visioimaan saariston maankäytön tulevaisuutta. Ensimmäisellä maastokäynnillä syyskuussa opiskelijat tekivät alustavat maastoanalyysit ja kuulivat mm. Vistit Vaasan sekä kunnan edustajien esityksiä. Ensimmäinen ja toinen kohtaaminen seurantaryhmän kanssa käynnisti skenaarioiden työstämisen. Lokakuun lopulla matkasimme skenaariovaihtoehtojen kanssa saaristoon. Tarpeelliset tarkistukset maastoanalyysiin ja vaihtoehtoihin tehtiin ennen kuin ne esiteltiin seurantaryhmän kolmannessa kokouksessa ja neljännessä kokouksessa saadun arvokkaan palautteen jälkeen opiskelijat olivat valmiita käynnistämään lopullisen vaihtoehdon, synteesisuunnitelman työstämisen. Joulukuussa matkasimme esittelemään lopputuloksen Mustasaaren kehitysjohtaja Mikael Alaviitalan järjestämään tilaisuuteen. ”Luonnollisesti laadukas saaristo” on vastuullinen, moderni ja harkittu kehityskuva. Mustasaari on pinta-alaltaan laaja kunta kasvavan ja työvoimaomavaltaisen maakuntakeskuksen, Vaasan vieressä. Kaksikielisyys, merellisyys, maankohoaminen sekä ainutlaatuinen maisemarakenteeseen tukeutuva kulttuuriympäristö ovat vetovoimatekijöitä, joiden varaan Mustasaaren saaristo kehittyy. Väestönkasvun odotetaan kehittyvän positiivisesti, mutta saariston maanomistus sekä elinkeinorakenne eivät tue kasvua odotetulla tavalla. Logistisesti hyvä sijainti sekä saariston luonto- ja maisema-arvot luovat pohjan uusille elinkeinoille eli vastuulliselle matkailulle ja energiaomavaraisuutta tukevan teknologian kehittymiselle. Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitos oli työn aikana vireillä ja se oli saariston tulevaisuuden kannalta keskeinen tarkasteltava kehitysvaihe. Opiskelijat löysivät sekä rohkeita että realistisia keinoja kehittää saaristoa yhteisöllisyyttä ja paikallisten elämänlaatua korostavalla tavalla. Näitä tuloksia voidaan soveltaa useassa vastaavassa tilanteessa olevassa suomalaissa kunnassa. Kiitämme Mustasaaren kuntaa ja erityisesti kehitysjohtaja Mikael Alaviitalaa hyvästä tuesta ja aidosta kiinnostuksesta opintojaksoamme kohtaan. Kiitämme erityisesti Ari Isosaloa järjestelyistä sekä seurantaryhmää paneutumisesta opiskelijoiden esittämiin teemoihin. Olimme etuoikeutettuja saadessamme yöpyä Merenkurkun majatalossa. Kiitokset opiskelijat Anni, Hertta, Olli, Janne, Hanna, Maija, Miia, Juulia, Mikko ja Riina. Kiitokset myös yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin suorittaneille. Professori Tarja Outila Tutkijatohtori Leena SoudunsaariSisältö Kuntasuunnittelun erikoiskurssi Riina Heikkinen: Mustasaari: saariston kylien kehityshistoriallinen selvitys Taina Kelavirta: Maankohoaminen ja Mustasaaren saariston alueidenkäytön suunnittelun mahdollisuudet Arttu Mäkipää: Mustasaaren saariston kaavoituksen nykyhetki ja tulevaisuus Janne Kirjavainen: Saariston kylien liikenneverkoston nykytila ja koulumatkat Marketta Saukkonen: Luonto hyvinvoinnin resurssina Marisa Tofferi: Matkailu hyvinvoinnin resurssina Olli Ujanen: Mustasaaren saariston asukaskysely 2018 Hanna Helminen: Tulevaisuuden asuminen saaristossa Kuntasuunnittelun kurssi Riina Heikkinen, Hanna Helminen, Hertta Hjelt, Juulia Jalava, Janne Kirjavainen, Anni Myllymäki, Miia Nätynki, Maija Pelkonen, Olli Ujanen ja Mikko Vitikka: Analyysi Skenaariot Synteesisuunnitelma: Luonnollisesti laadukas saaristo Juulia Jalava & Miia nätynki: Kuvaus vuorovaikutuksest

Asumisen uudet muodot: eheytyvät elävät lähiöt:AsuMut-tutkimushankkeen loppujulkaisu

Johdanto Oulun yliopiston johtamaan Asumisen uudet muodot – Eheytyvät elävät lähiöt (AsuMut) -tutkimukseen osallistuivat Oulun yliopiston kumppaneina Tampereen yliopisto sekä Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupungit. Tutkimuskohteina olivat kaupunkien osoittamat pilottilähiöt eli Turun Lauste, Tampereen Peltolampi-Multisilta sekä Oulun Kaijonharju ja Puolivälinkangas monitasoisesti lähiön, kortteleiden ja rakennusten tasolla. Helsingissä kohteena oli sarjavalmisteisen puukerrostalokonseptin suunnittelu. Tavoitteena on ollut tukea lähiöiden eheyttä ja elinvoimaa, tehostaa maankäyttöä sekä parantaa joukkoliikenteen ja lähiöiden palveluiden toimintaedellytyksiä. Työssä on testattu myös asukastyöpajatoimintaa yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa ja kehitetty osallistavan suunnittelun käytänteitä

Smart Parking System with PlacePod, LoRaWAn IoT sensors and Android app

Abstract Rapid population growth, increased wealth and adaptation to new urban environment norms led to a significant increase in car traffic. This caused significant challenges associated with higher emissions, diminished road safety, and limited parking facilities. Smart parking solutions aim to contribute to this challenge. This paper describes a small-scale smart parking implementation at the University of Oulu parking site using IoT sensors and a mobile app to provide real-time parking information on parking availability. Testing has been conducted to demonstrate the feasibility and soundness of the developed implementation

Evolution paths of stakeholder-oriented smart transportation systems based on 5G

Abstract Societies are experiencing large-scale transformation through digitalization programs covering all private and public sectors. Digitalization advances also the growing demands of sustainable development, in which nations and cities all over the world have set ambitious targets. Transportation is one the cornerstone verticals of cities and has attracted wide attention from various stakeholders developing services and solutions for digitalization. In general, ICT solutions are in the core of digitalization and trailblazing technologies have been developed to enable modern transportation services. 5G technology covering wireless connectivity, IoT sensor technology, distributed edge computing, artificial intelligence, high power computing and service platforms offers numerous opportunities to the development of sophisticated smart transportation services. However, to adopt a pervasive approach for the evolvement of digital transportation services, it is important to examine the system level point of view. Developing occasional services for various transport modes without targeted inter-operability of services, the result of digitalization of transportation can be extremely fragmented. This paper aims to highlight the top-down angle of research and development of the smart transportation system. The development requires seamless co-operation of researchers and specialists of transport systems, urban design and planning and wireless technologies to integrate transport infrastructure, 5G wireless communication infrastructure and traffic management systems to enable advanced digital services for all transport modes. Moreover, this article introduces the stakeholders recognized from transport systems, urban design and planning and wireless technologies. The role of each stakeholder is described a like