Intrastat-raportoinnin kehittäminen : AGCO Power Oy

AGCO Power Oy on AGCO Corporationin omistama dieselmoottoritehdas Linnavuoressa. AGCO Power valmistaa dieselmoottoreita, hammaspyöriä ja -vaihteistoja sekä dieselgeneraattoreita ja -pumppuja. AGCO Powerilla Intrastat-raportointia tehdään sekä tuonnin että viennin osalta. Intrastat-raportoinnilla tarkoitetaan Suomen Tullille kuukausittain tehtävää selvitystä Suomeen Euroopan alueelta tuotujen ja vietyjen tavaroiden määrästä. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin Intrastat-raportoinnin kehittämiseen tuonnin osalta, sillä siinä oli havaittu paljon puutteita ja kehittämistarpeita. Intrastat-järjestelmä perustuu Euroopan unionin asetuksiin ja sitä sovelletaan kaikissa jäsenmaissa. Sisämaankaupan tilastointi on säädetty laissa. Jos sisäkaupan hankintojen kokonaisarvo ylittää kalenterivuoden aikana yli 550 000, yrityksen on annettava tilastoilmoitus alkaen siltä kuukaudelta, jolloin tuonnin arvo on ylittänyt tilastointirajan. AGCO Powerilla tämä raja ylittyy joka kuukausi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Intrastat-raportoinnin prosessia ja tehdä kehitysehdotuksia Intrastat-raportointia tekeville henkilöille. Opinnäytetyötä var-ten tehtiin taustatutkimus, joka koostui asiantuntijahaastatteluista. Lisäksi opinnäytetyöhön kuului teoreettisen viitekehyksen sisäistäminen, jotta Euroopan unionin säätämät asetukset toteutuvat raportointia kehittäessä. Asiantuntijahaastatteluilla pyrittiin saamaan kokonaiskuva siitä, miten raportointi toimii AGCO Powerilla tällä hetkellä. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin vapaamuotoista haastattelua, havainnointia ja dokumentointia. Haastattelujen avulla saatiin tietoa haastateltavien kokemuksista koskien Intrastat-raportointia. Intrastat-raportointia tekevät ostolaskunkäsittelijät kokivat, että suurin ongelma raportoinnissa on vaadittavien tietojen puutteellisuus järjestelmässä. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka puuttuvat tiedot pystytään täydentämään järjestelmään ja kuinka tiedoiltaan puutteellisia nimikkeitä ei enää jatkossa perustettasi järjestelmään. Haastatteluja tehdessä saatiin varmuus sille, että tästä opinnäytetyöstä oli hyötyä raportointia tekeville henkilöille.AGCO Power Oy is a diesel engine factory in Linnavuori. AGCO Power supplies engines to many of the world's leading manufacturers of tractors and other farm machinery. AGCO Power products are diesel engines, gears and gearboxes, diesel generators and pumps. Intrastat is a tool to collect information and produce statistics on the trade between the European Union countries. Intrastat replaced the customs declarations in the European Union. Intrastat reporting describes the imports and exports of AGCO Power. The aim of this thesis was to develop Intrastat reporting in AGCO Power. This thesis focused on imports. The Intrastat requirements are similar in all countries in the European Union. The trade statistics are regulated by law. Every member state of the European Union imposes an annual threshold value, which is 550 000 euros per year. If the total value of imported goods is more than 550 000 euros in a year, the company must provide an Intrastat report starting from the month when the value of the imports has exceeded the statistical threshold. AGCO Power exceeded this value every month. The aim was to study the process of Intrastat reporting and find some points that can be improved. This thesis was made in collaboration with the Accounts Payable Clerks. A background survey for the thesis was conducted by interviewing a few experts. In this thesis, the theoretical framework was important, because the trade statistics are regulated by law. The expert interviews gave an overall picture of how the reporting is done at AGCO Power at the moment. The research method in this thesis was qualitative and the data were gathered through free-form interviews, observation and documentation. The interviews provided information on the functionality of reporting. The interviewees experienced that the insufficient data in the system slow down reporting. This thesis examined how it is possible to supplement the missing data and how to prevent creating incomplete titles in the system. The interviews confirmed that this thesis and the development of the Intrastat reporting were worthwhile. The interviewees gave new ideas and suggestions for developing the reporting

Poliisihevosen valintaprosessi

Tällä hetkellä Suomessa poliisihevosia on ainoastaan Helsingin Ratsupoliisilla. Vuonna 2022 Helsingin Ratsupoliisille on tarkoitus hankkia uusi poliisihevonen eläköityvän hevosen tilalle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millainen prosessi uuden poliisihevosen hankkiminen on. Opinnäytetyössä tarkastellaan millaiset ovat poliisihevosen valintakriteerit, ja miten valintakriteerit katsotaan täyttyneeksi. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan, mitä siedätysharjoituksia koeajalla olevalle hevoselle tehdään, ja miten poliisihevosen ostopäätös syntyy. Syvällisen ymmärryksen saavuttamiseksi tutkittavasta aiheesta tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusmenetelmänä tutkimuksen toteuttamiseksi on käytetty teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin Helsingin Ruskeasuolla ratsupoliisin tiloissa tammikuussa 2022. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että uuden hevosen hankinta on lähtökohtaisesti aina haastava prosessi ja sen onnistumisesta ei voi olla koskaan täysin varma. Hevosen tulee olla sekä rakenteeltaan, että luonteeltaan sopiva poliisin tehtävään. Tämä tarkoittaa, että hevosen tulee olla luonteeltaan rohkea ja rauhallinen, sekä rakenteeltaan suurikokoinen ja terve. Näiden tekijöiden lisäksi myös hinta on rajaava tekijä poliisihevosen valinnassa. Poliisihevonen saisi maksaa enintään 9000 euroa. Tiukkojen kriteerien vuoksi poliisihevosia on ollut välillä vaikea löytää. Vuonna 2008 ja sen jälkeen vaadittu koeaika on edesauttanut valintaprosessin onnistumista, ja tämän jälkeen hevoshankinnat ovat pääsääntöisesti olleet hyviä

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027 : Osa 1: Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tiedot vesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä yhteen-veto vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Yksityiskohtaisemmat alueelliset, paikalliset ja vesimuodostumakohtaiset tiedot löytyvät erillisistä toimenpideohjelmista

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027 : Osa 1: Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot

I denna förvaltningsplan har samlats uppgifter om vattnens status, de faktorer som inverkar på det samt om de åtgärder som krävs under förvaltningsperioden 2022–2027 för att förbättra och upprätthålla yt- och grund-vattnens status i Kymmene älvs-Finska vikens vattenförvaltningsområde. Mer detaljerade regionala, lokala och vattenförekomstspecifika uppgifter finns i separata åtgärdsprogram

Åtgärdsprogram för vattenvården i Nyland för åren 2022–2027

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma sisältää tiedot vesien tilasta sekä tarvittavat toimenpiteet pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitokaudella 2022–2027. Pintavesien ekologinen tila on heikko erityisesti peltovaltaisilla valuma-alueilla ja Suomenlahden rannikkovesissä. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, mutta myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. Palonesto-aineena käytettyjen polybromattujen difenyylieetteerien (PBDE) tiukka ympäristölaatunormi aiheuttaa hyvää huonomman kemiallisen tilan kaikissa Suomen pintavesissä. Tämän lisäksi elohopean laatunormi ylittyy yleisesti ahvenen elohopeapitoisuuksista johtuen. Uudellamaalla on 24 pohjavesialuetta, jotka on määritelty kemiallisesti huonoon tilaan. Yleisimpiä syitä kemiallisen tilan heikkenemiseen ovat pohjaveden kloridipitoisuus, liuottimet, torjunta-aineet sekä bensiinin lisäaine MTBE. Suurin osa vesienhoidon toimenpiteiden kustannuksista koostuu lainsäädännön perusteella tehtävistä perustoimenpiteistä. Näiden lisäksi esitettävien täydentävien toimenpiteiden kustannukset ovat noin 42 milj. euroa vuodessa. Toimenpiteiden toteutusta edistämään on esitetty lainsäädännöllisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja tiedollisia ohjauskeinoja, joille on määritelty toteutusvastuut ja yhteis-työtahot. Toimenpideohjelmassa esitetään toimenpiteet, joilla on tarkoitus saavuttaa hyvä vesien tila viimeistään vuonna 2027. Vaikka kaikki toimenpiteet toteutettaisiin ajallaan, ympäristötavoitteita ei tulla saavuttamaan kaikissa Uudenmaan vesimuodostumissa vielä vuonna 2027. Syynä tähän ovat luonnonolosuhteista johtuvat viiveet

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027

Åtgärdsprogrammet för vattenvården i Nyland innehåller uppgifter om vattnens status samt om de åtgärder som krävs för att för-bättra och upprätthålla yt- och grundvattnens status under förvaltningsperioden 2022–2027. Ytvattnens ekologiska status i är svag i synnerhet på de åkerdominerade avrinningsområdena och i Finska vikens kustvatten. Åarnas och älvarnas status försämras särskilt av eutrofiering till följd av diffus belastning, men också av byggande, reglering och upp-dämning. Den stränga miljökvalitetsnormen för polybromerade difenyletrar (PBDE) som används som flamskyddsmedel medför en sämre kemisk status än god i alla ytvatten i Finland. Dessutom överskrids kvalitetsnormen för kvicksilver allmänt på grund av kvick-silverhalterna i abborre. I Nyland finns 24 grundvattenområden som fastställts ha dålig kemisk status. De vanligaste orsakerna till att den kemiska statusen försämrats är grundvattnets kloridhalt, lösningsmedel, bekämpningsmedel samt bensintillsatsen MTBE. Största delen av kostnaderna för vattenvårdsåtgärderna består av grundläggande åtgärder som vidtas med stöd av lagstiftningen. Utöver dessa uppgår kostnaderna för de föreslagna kompletterande åtgärderna till cirka 42 miljoner euro per år. För att främja genomförandet av åtgärderna har man föreslagit lagstiftnings-baserade, ekonomiska, administrativa och kunskapsmässiga styrmedel för vilka man har fastställt genomförandeansvar och samarbetsparter. I åtgärdsprogrammet presenteras åtgärder för att uppnå en god vattenstatus senast 2027. Även om alla åtgärder genomförs i tid kommer miljömålen inte att uppnås i alla vattenförekomster ännu 2027. Orsaken till detta är fördröjningar på grund av naturförhållandena

Health-related correlates of psychological well-being among girls and boys 6-8 years of age : The Physical Activity and Nutrition in Children study

Aim Due to limited knowledge on the differences in the correlates of psychological well‐being (PSWB) between girls and boys, we compared the correlates of PSWB between primary school girls and boys. Methods A population sample of 412 children participated in the Physical Activity and Nutrition in Children study. Parents completed a questionnaire that included 19 questions on the components of PSWB, and a PSWB score was computed. We assessed correlates of PSWB, including physical activity, sedentary behaviour, cardiorespiratory fitness, diet quality, body fat content, sleep duration, sleep disordered breathing, prevalent diseases and parental characteristics. We used logistic regression to analyse the risk of being in the lowest third of the PSWB scores. Results Low parental education was associated with increased risk (odds ratio (OR) 2.34, P = 0.039) and high cardiorespiratory fitness with decreased risk (OR 0.26, P = 0.006) of poor PSWB in girls. At least 2 h of screen‐based sedentary behaviour per day (OR 1.93, P = 0.037), daily parental smoking (OR 2.10, P = 0.034) and sleep disordered breathing (OR 4.24, P = 0.003) were related to increased risk of poor PSWB in boys. Conclusions There are large differences in the correlates of PSWB between girls and boys. Most of these correlates are modifiable and related to the health behaviour of children and their parents.peerReviewe