Henkilöstön asema sote- ja maakuntauudistushankkeessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on ollut suunnitteilla yli kymmenen vuoden ajan ja sote-uudistuksena tunnetun palvelurakenneuudistuksen toteutusmalli on vaihdellut vuosien mittaan. Tarkasteluni kohteeksi olen ottanut sote- ja maakuntauudistuksen, joka on viimeisin lainsäädäntöhanke sote-palvelujen toteuttamiseksi. Koko palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana oli tuottaa yhdenmukaiset sekä tasavertaiset sote-palvelut koko väestön saataville. Lisäksi uudistuksen päämääränä oli selkeyttää monimutkaista palvelujärjestämää sekä hillitä kustannusten kasvua. Tutkielmassani tarkastelen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöhanketta ajalta 2.3.2017-8.3.2019. Tarkastelussa näkökulmana on uudistushankkeen henkilöstön aseman tutkiminen ja henkilöstön aseman arviointi lainsäädännöllisen näkökulman kannalta. Lisäksi tuon työssäni esiin henkilöstön lainsäädännöllisesti turvatun aseman ilmenemistä nykyisen lainsäädäntömme pohjalta. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat etenkin mahdolliset henkilöstövaikutukset ja henkilöstöä koskevat muutokset, kuten liikkeenluovutusprosessi, palkkaharmonisaatio, eläkejärjestelyt, henkilöstön tasa-arvokysymykset sekä henkilöstön johtaminen läpi muutoksen. Vaikka viimeisin muutosesitys sote- ja maakuntauudistuksesta jäi tällä erää toteuttamatta, on mahdollista, että sote-uudistusta lähdetään muokkaamaan olemassa olevan valmistelu- ja tutkimustyön pohjalta. Etenkin kun valmistelutyötä uudistuksen eteen on tehty maakunnissa mittavissa määrin. Siksi tutkielmani henkilöstöaseman tarkastelua on mahdollista hyödyntää myös tulevaisuudessa, sillä uudistusta tarvitaan ja se tullaan varmasti viemään läpi tavalla tai toisella. Lainsäädäntöhankkeena sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset arvioitiin koskemaan noin 220 000 työntekijää, jotka uudistuksen voimaan tullessa olisivat siirtyneet kunnilta maakuntien palvelukseen. Syy siihen, miksi henkilöstön aseman tarkastelu osoittautui itselleni tärkeäksi on se, että tarkkaa kuvausta siitä, kuinka uudistus tulisi vaikuttamaan sote-työntekijöiden työntekoon tai vastuisiin ei ole saatavilla, vaan siitä on olemassa lähinnä vain arvailuja ja ennakkoselvityksiä. Kun mietitään, mitä vaikutuksia uudistuksella olisi työntekijöihin, tulee arvioinnissa ottaa huomioon myös uudistuksen vaikutukset siirtyviä työntekijöitä koskevaan henkilöstöpolitiikkaan, palkkaharmonisointiin, työtehtävien yhdenmukaistamiseen sekä tehtävänimikkeisiin

Henkilöstön asema sote- ja maakuntauudistushankkeessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on ollut suunnitteilla yli kymmenen vuoden ajan ja sote-uudistuksena tunnetun palvelurakenneuudistuksen toteutusmalli on vaihdellut vuosien mittaan. Tarkasteluni kohteeksi olen ottanut sote- ja maakuntauudistuksen, joka on viimeisin lainsäädäntöhanke sote-palvelujen toteuttamiseksi. Koko palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana oli tuottaa yhdenmukaiset sekä tasavertaiset sote-palvelut koko väestön saataville. Lisäksi uudistuksen päämääränä oli selkeyttää monimutkaista palvelujärjestämää sekä hillitä kustannusten kasvua. Tutkielmassani tarkastelen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöhanketta ajalta 2.3.2017-8.3.2019. Tarkastelussa näkökulmana on uudistushankkeen henkilöstön aseman tutkiminen ja henkilöstön aseman arviointi lainsäädännöllisen näkökulman kannalta. Lisäksi tuon työssäni esiin henkilöstön lainsäädännöllisesti turvatun aseman ilmenemistä nykyisen lainsäädäntömme pohjalta. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat etenkin mahdolliset henkilöstövaikutukset ja henkilöstöä koskevat muutokset, kuten liikkeenluovutusprosessi, palkkaharmonisaatio, eläkejärjestelyt, henkilöstön tasa-arvokysymykset sekä henkilöstön johtaminen läpi muutoksen. Vaikka viimeisin muutosesitys sote- ja maakuntauudistuksesta jäi tällä erää toteuttamatta, on mahdollista, että sote-uudistusta lähdetään muokkaamaan olemassa olevan valmistelu- ja tutkimustyön pohjalta. Etenkin kun valmistelutyötä uudistuksen eteen on tehty maakunnissa mittavissa määrin. Siksi tutkielmani henkilöstöaseman tarkastelua on mahdollista hyödyntää myös tulevaisuudessa, sillä uudistusta tarvitaan ja se tullaan varmasti viemään läpi tavalla tai toisella. Lainsäädäntöhankkeena sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset arvioitiin koskemaan noin 220 000 työntekijää, jotka uudistuksen voimaan tullessa olisivat siirtyneet kunnilta maakuntien palvelukseen. Syy siihen, miksi henkilöstön aseman tarkastelu osoittautui itselleni tärkeäksi on se, että tarkkaa kuvausta siitä, kuinka uudistus tulisi vaikuttamaan sote-työntekijöiden työntekoon tai vastuisiin ei ole saatavilla, vaan siitä on olemassa lähinnä vain arvailuja ja ennakkoselvityksiä. Kun mietitään, mitä vaikutuksia uudistuksella olisi työntekijöihin, tulee arvioinnissa ottaa huomioon myös uudistuksen vaikutukset siirtyviä työntekijöitä koskevaan henkilöstöpolitiikkaan, palkkaharmonisointiin, työtehtävien yhdenmukaistamiseen sekä tehtävänimikkeisiin

Long-Term Survival After Transhiatal Versus Transthoracic Esophagectomy : A Population-Based Nationwide Study in Finland

Background No population-based studies comparing long-term survival after transhiatal esophagectomy (THE) and transthoracic esophagectomy (TTE) exist. This study aimed to compare the 5-year survival of esophageal cancer patients undergoing THE or TTE in a population-based nationwide setting. Methods This study included all curatively intended THE and TTE for esophageal cancer in Finland during 1987-2016, with follow-up evaluation until 31 December 2019. Cox proportional hazard models provided hazard ratios (HRs) with 95% confidence intervals (CIs) of 5-year and 90-day mortality. The results were adjusted for age, sex, year of operation, comorbidities, histology, neoadjuvant treatment, and pathologic stage. Results A total of 1338 patients underwent THE (n = 323) or TTE (n = 1015). The observed 5-year survival rate was 39.3% after THE and 45.0% after TTE (p = 0.072). In adjusted model 1, THE was not associated with greater 5-year mortality (HR 0.99; 95% CI 0.82-1.20) than TTE. In adjusted model 2, including T stage instead of pathologic stage, the 5-year mortality hazard rates after THE (HR 0.87, 95% CI 0.72-1.05) and TTE were comparable. The 90-day mortality rate for THE was higher than for TTE (adjusted HR 0.72; 95% CI 0.45-1.14). In subgroup analyses, no differences between THE and TTE were observed in Siewert II gastroesophageal junction cancers, esophageal cancers, or pN0 tumors, nor in the comparison of THE and TTE with two-field lymphadenectomy. The sensitivity analysis, including patients with missing patient records, who underwent surgery during 1996-2016 mirrored the main analysis. Conclusions This Finnish population-based nationwide study suggests no difference in 5-year or 90-day mortality after THE and TTE for esophageal cancer.Peer reviewe

Henkilöstön asema sote- ja maakuntauudistushankkeessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on ollut suunnitteilla yli kymmenen vuoden ajan ja sote-uudistuksena tunnetun palvelurakenneuudistuksen toteutusmalli on vaihdellut vuosien mittaan. Tarkasteluni kohteeksi olen ottanut sote- ja maakuntauudistuksen, joka on viimeisin lainsäädäntöhanke sote-palvelujen toteuttamiseksi. Koko palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana oli tuottaa yhdenmukaiset sekä tasavertaiset sote-palvelut koko väestön saataville. Lisäksi uudistuksen päämääränä oli selkeyttää monimutkaista palvelujärjestämää sekä hillitä kustannusten kasvua. Tutkielmassani tarkastelen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöhanketta ajalta 2.3.2017-8.3.2019. Tarkastelussa näkökulmana on uudistushankkeen henkilöstön aseman tutkiminen ja henkilöstön aseman arviointi lainsäädännöllisen näkökulman kannalta. Lisäksi tuon työssäni esiin henkilöstön lainsäädännöllisesti turvatun aseman ilmenemistä nykyisen lainsäädäntömme pohjalta. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat etenkin mahdolliset henkilöstövaikutukset ja henkilöstöä koskevat muutokset, kuten liikkeenluovutusprosessi, palkkaharmonisaatio, eläkejärjestelyt, henkilöstön tasa-arvokysymykset sekä henkilöstön johtaminen läpi muutoksen. Vaikka viimeisin muutosesitys sote- ja maakuntauudistuksesta jäi tällä erää toteuttamatta, on mahdollista, että sote-uudistusta lähdetään muokkaamaan olemassa olevan valmistelu- ja tutkimustyön pohjalta. Etenkin kun valmistelutyötä uudistuksen eteen on tehty maakunnissa mittavissa määrin. Siksi tutkielmani henkilöstöaseman tarkastelua on mahdollista hyödyntää myös tulevaisuudessa, sillä uudistusta tarvitaan ja se tullaan varmasti viemään läpi tavalla tai toisella. Lainsäädäntöhankkeena sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset arvioitiin koskemaan noin 220 000 työntekijää, jotka uudistuksen voimaan tullessa olisivat siirtyneet kunnilta maakuntien palvelukseen. Syy siihen, miksi henkilöstön aseman tarkastelu osoittautui itselleni tärkeäksi on se, että tarkkaa kuvausta siitä, kuinka uudistus tulisi vaikuttamaan sote-työntekijöiden työntekoon tai vastuisiin ei ole saatavilla, vaan siitä on olemassa lähinnä vain arvailuja ja ennakkoselvityksiä. Kun mietitään, mitä vaikutuksia uudistuksella olisi työntekijöihin, tulee arvioinnissa ottaa huomioon myös uudistuksen vaikutukset siirtyviä työntekijöitä koskevaan henkilöstöpolitiikkaan, palkkaharmonisointiin, työtehtävien yhdenmukaistamiseen sekä tehtävänimikkeisiin

A multidimensional approach to older patients during COVID-19 pandemic: a position paper of the Special Interest Group on Comprehensive Geriatric Assessment of the European Geriatric Medicine Society (EuGMS)

Purpose: The COVID-19 pandemic has been a dramatic trigger that has challenged the intrinsic capacity of older adults and of society. Due to the consequences for the older population worldwide, the Special Interest Group on Comprehensive Geriatric Assessment (CGA) of the European Geriatric Medicine Society (EuGMS) took the initiative of collecting evidence on the usefulness of the CGA-based multidimensional approach to older people during the COVID-19 pandemic. Methods: A narrative review of the most relevant articles published between January 2020 and November 2022 that focused on the multidimensional assessment of older adults during the COVID-19 pandemic. Results: Current evidence supports the critical role of the multidimensional approach to identify older adults hospitalized with COVID-19 at higher risk of longer hospitalization, functional decline, and short-term mortality. This approach appears to also be pivotal for the adequate stratification and management of the post-COVID condition as well as for the adoption of preventive measures (e.g., vaccinations, healthy lifestyle) among non-infected individuals. Conclusion: Collecting information on multiple health domains (e.g., functional, cognitive, nutritional, social status, mobility, comorbidities, and polypharmacy) provides a better understanding of the intrinsic capacities and resilience of older adults affected by SARS-CoV-2 infection. The EuGMS SIG on CGA endorses the adoption of the multidimensional approach to guide the clinical management of older adults during the COVID-19 pandemic