4 research outputs found

    Kt 54 Lopen eritasoliittymä, Loppi : Aluevaraussuunnitelma

    Get PDF
    Kantatie 54 on tärkeä itä–länsi-suuntainen pääväylä ja kuljetuskäytävän osa. Lopen kirkonkylän pääväylä Yhdystie (mt 13609) liittyy kantatiehen kanavoidulla tasoliittymällä, joka on porrastettu pohjoispuolen Ojajoenkaaren (katu) liittymän kanssa. Aluevaraussuunnitelmassa esitetään nykyistä turvallisemmat liittymä- ja alikulkujärjestelyt, jotka mahdollistavat myös kantatien pohjoispuolen maankäytön kehittämisen. Esitettävä liittymäratkaisu on eritasoliittymä. Eritasoliittymäratkaisussa kantatien tasausta nostetaan ja Yhdystie alittaa kantatien nykyisen liittymän kohdalla. Silmukkarampit sijoitetaan Yhdystien länsipuolelle. Kantatien eteläpuolen silmukkarampin mitoitus on tavallista tiukempi, jotta se mahtuu päätien ja huoltoaseman väliselle alueelle. Jalankulkijat ja pyöräilijät alittavat kantatien Yhdystien risteyssillan kautta. Suunnittelujaksolla on tarvetta meluesteille, joiden sijainti, korkeus ja tyyppi selvitetään jatkosuunnittelussa. Eritasoliittymä vähentää merkittävästi vilkkaan päätien estevaikutusta paikalliselle liikenteelle ja kytkee kantatien etelä- ja pohjoispuolen liikenneverkot toisiinsa. Liittyminen kantatielle helpottuu ja liikenneturvallisuus paranee merkittävästi. Hankkeen rakentamiskustannusarvio on 7,3 M€ (alv. 0 %, sis. tilaajatehtävät 15 %). Aluevaraussuunnitelma toimii jatkosuunnittelun ja kaavamuutosten lähtökohtana. Suunnitelmaa ei aseteta yleisesti nähtäville, vaan sen käsittely tapahtuu asemakaavamuutosten sekä tie- ja katusuunnitelmien yleisötilaisuuksien ja nähtävillä olon kautta. Saavutettavuus tarkastettu

    Valtatien 4 parantaminen Joutsan kohdalla, Joutsa : Hankearviointi

    No full text
    Valtatie 4 on yksi tärkeimmistä päätieyhteyksistä Suomessa. Tie on osa yleiseurooppalaista TEN-T-ydinverkkokäytävää, ja se on merkittävä yhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Hankearviointi käsittelee vuonna 2019 valmistunutta aluevaraussuunnitelmaa Valtatien 4 parantaminen Joutsan kohdalla, Joutsa sekä vuonna 2023 valmistunutta toimenpideselvitystä Valtatien 4 parantami-nen välillä Lusi–Kanavuori. Suunnittelualue sisältää noin 6,3 km valtatietä 4 Joutsan kohdalla. Joutsan keskustan kohdalla tie on yksiajoratainen ja kaksikais-tainen. Keskustan pohjoispuolella Joutsan varalaskupaikalla leveämpi poikkileikkaus on hyödynnetty ohituskaistoina. Tarkastelualueella valtatien liikennemäärä nykytilanteessa (KVL 2021) vaihtelee välillä 6 500–7 000 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä on noin 1 050–1 120 ajon./vrk eli noin 16–17 %. Hankearvioinnin tavoitevuotena käytetään vuotta 2040. Hankearvioinnin tavoitteena on parantaa pitkämatkaisen tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta. Paikallisena tavoitteena on parantaa työ- ja asiointimatkojen sujuvuutta ja turvallisuutta. Valtatien 4 tavoitetilanteen ratkaisussa varaudutaan Joutsan kohdalla valtatien parantamiseen 2+2-kaistaiseksi keskikaidetieksi, jossa kaikki liittymät toteutetaan eritasoliittyminä ja hidas liikenne ohjataan rinnakkaistieverkolle. Nopeustasotavoite on 100 km/h. Nykyinen, huonokuntoinen Joutsansalmen silta uusitaan. Varalaskupaikan kohdalle rakennetaan rinnakkaistien, joka mahdollistaa varalaskupaikan kiertämisen rauhanajan harjoitustilanteessa

    Förbättring av riksväg 24 mellan Karisto och Kalliola, Lahtis och Hollola : Områdesreserveringsplan

    No full text
    Valtatie 24 on Lahden ja Jämsän välinen yhteys, joka yhdistää valtatiet 4 ja 9. Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue (10,7 km) koskee tien vilkasliikenteisintä alkuosuutta Lahdesta Hollolan Kalliolaan, valtatien 4 ja Pitkänsillantien (mt 14123) välistä osuutta, joka on vilkas työmatkaliikenteen reitti. Aluevaraussuunnitelman lähtökohtana oli vuonna 2015 valmistuneen valtatien 24 kehittämisselvityksen palvelutasotavoitteet ja jatkosuunnittelutarpeet, joista merkittävin oli tien alkupään liikenteellisen toimivuuden varmistaminen ennustetilanteessa. Valtatien liikennemäärä tällä jaksolla on nykyisin 8 600 – 16 800 ajon./vrk ja vuonna 2040 sen ennustetaan olevan 10 500 – 21 900 ajon./vrk. Kaksikaistaisen tien ja valo-ohjaamattomien liittymien välityskyky ei riitä liikennemäärien kasvaessa ennustetusti. Jo nykyisin tiellä on sujuvuusongelmia ruuhka-aikaan. Liikenneturvallisuus heikkenee liikenteen ja toimivuusongelmien lisääntyessä. Noin 600 valtatien lähialueen asukasta altistuu liikennemelulle. Aluevaraussuunnitelmassa valtatie esitetään levennettäväksi nykyisellä paikallaan Ahtialantien ja Rajaharjuntien välisellä noin 8,3 km osuudella nelikaistaiseksi keskikaidetieksi, jonka nopeusrajoitus on 60-70 km/h. Ahtialantien rampin ja valtatien 4 eritasoliittymän välillä valtatielle esitetään 2+1-kaistainen poikkileikkaus. Liittymiä vähennetään ja liikenne keskitetään parannettuihin liittymiin uusien rinnakkaisyhteyksien kautta. Nelikaistatiellä kaikki liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Jalankulun ja pyöräilyn poikittaisyhteyksiä sekä pysäkkiyhteyksiä parannetaan. Meluesteitä esitetään rakennettavaksi noin 9 km. Hankkeen alustava kustannusarvio ilman lunastuskustannuksia on noin 37,8 miljoonaa euroa (alv. 0 %). Aluevaraussuunnitelma on yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, joka toimii jatkosuunnittelun ja maankäytön suunnittelun lähtökohtana ja ohjeena. Suunnitelmassa esitetään tien sijainti, aluevaraukset ja alustavat vaikutukset kaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Suunnitelmaa ei viedä nähtäville, vaan sen käsittely tapahtuu kaavoituksen yhteydessä

    Valtatien 18 parantaminen Seinäjoen kohdalla välillä Ravitie – Itäinen ohikulkutie : Aluevaraussuunnitelma.

    No full text
    Valtatie 18 Vaasa – Jyväskylä on tärkeä valtakunnallinen poikittaisyhteys, joka yhdistää Suomen rannikon ja Keski-Suomen. Pitkämatkaisen liikenteen lisäksi valtatie 18 palvelee seudullista ja paikallista liikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriön pääväyläasetuksessa valtatie 18 on määritetty palvelutasoluokkaan I. Suunnittelujakso on valtatiellä 18 Seinäjoen kohdalla välillä Ravitie – Itäväylä (valtatie 19) ja se on pituudeltaan noin 5,6 km. Osuudella on kolme eritasoliittymää (kantatie 67, Hyllykalliontie ja vt 19) ja yksi kiertoliittymä (Kivistöntie) sekä viisi muuta tasoliittymää. Tieosuus liikennejärjestelyineen ei nykyisellään täytä liikenteellisiä vaatimuksia ja laatutasotavoitteita. Suunnitelmatyön tavoitetila on muodostettu palvelemaan vuoden 2050 ennustetilannetta ja vastaamaan pääväyläasetuksessa, Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja hankkeelle asetetuissa suunnitteluperusteissa valtatielle asetettuja tavoitteita. Suunnittelujaksolle on 9.3.2022 määritetty esisuunnitelmavaiheen suunnitteluperusteet, joissa on asetettu tavoitteita valtatiejakson kehittämiselle. Näitä tavoitteita ovat mm. liikenteen sujuvuuden, ennustettavuuden, matka-ajan sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Aluevaraussuunnitelmassa on tavoitteena määrittää kehittämisratkaisu, jolla keskeiset tavoitteet saavutetaan. Tavoitetilanteessa vt 18 on 2+2-kaistainen keskikaidetie E1 Pultran ja E5 Takamäen eritasoliittymien välillä. Suunnittelujaksolla on viiden eritasoliittymän lisäksi Ravitien kanavoitu tasoliittymä suunnittelujakson pohjoispäässä ja Yhdystien suuntaisliittymä Roveksen ja Kivistöntien eritasoliittymien välillä. Pultran eritasoliittymästä Kivistöntielle on yhtenäinen rinnakkainen jalankulku- ja pyörätie. Suojattomat kulkijat risteävät valtatietä ja sen ramppeja eritasossa. Suunnittelujakson ainoa pysäkkipari sijaitsee Kivistöntien eritasoliittymän yhteydessä. Aluevaraussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ansiosta liikenteen ennustettavuus ja toimintavarmuus paranevat ja ratkaisuilla saavutetaan hyvä ja tasainen matkanopeus. Valtatielle voidaan asettaa hankkeessa tavoiteltu 80 km/h nopeusrajoitus. Valtatien 2+2-kaistaisuus lisää oleellisesti ohitusmahdollisuuksia ja välityskykyä suunnittelujaksolla. Matka-aika lyhenee liittymien määrän vähentyessä. Rakennettavan keskikaiteen ansiosta liikenneturvallisuus paranee ja onnettomuuksien määrä vähenee nopeusrajoituksen nostamisesta huolimatta. Hankkeella on positiivinen vaikutus päästöihin, vaikka nopeusrajoitus nousee. Liikennemelulle altistuvien määrän arvioidaan hieman kasvavan rakennettavasta meluntorjunnasta huolimatta
    corecore