Videosignaalin väriavaruuden ja kehystaajuuden prosessointi teräväpiirtotelevisiossa

Tässä insinöörityössä tutkittiin teräväpiirtotelevisiossa käytettäviä videosignaalin prosessoimistekniikoita. Työssä esitellään HDTV:ssä käytössä olevat standardit sekä videosignaalin käsittelyyn käytettäviä tekniikoita. Tutkimus keskittyi HDTV:ssä käytettäviin väriavaruuksiin, kehys- ja kenttätaajuuksiin sekä lomituksen poistoon. Eri väriavaruuksien kohdalla tutkimuksessa käsitellään käytössä olevia väriavaruuksia, värierokoodausta sekä erilaisia alinäytteistysmenetelmiä. Kehys- ja kenttätaajuuksia käsitellään esittelemällä käytössä olevat taajuudet sekä erilaiset pulldown-menetelmät. Lopuksi käsitellään lomituksen poistossa käytettävät tekniikat sekä käsitellään näiden menetelmien vaikutuksia kuvanlaatuun ja skaalaukseen

Lightning observations in Finland 2015

Ilmatieteen laitos on koonnut ja julkaissut salamanlaskijoiden havainnot vuosilta 1960–1997. Vuodesta 1998 lähtien kaikki järjestelmälliset maasalamahavainnot perustuvat salamanpaikantimeen, jonka nykyinen malli aloitti toimintansa elokuussa 1997. Se käsitti 2015 kahdeksan anturia, pohjoisin Lokassa. Vuodesta 2002 mukana ovat olleet lisäksi Norjan ja Ruotsin anturit, joiden ansiosta koko Lappi on katettu ja suorituskyky on parantunut myös muualla Suomessa, sekä yksi anturi Virossa (mukaan vuonna 2005) ja kolme anturia Liettuassa (mukaan 2014). Laitteisto paikantaa maasalamoista erikseen jokaisen osaiskun ja ryhmittelee ne kokonaisiksi salamoiksi. Paikannettu salama voi sisältää 1-15 iskua; keskiarvo Suomessa on vajaa kaksi iskua/salama. Tilastoinnin pohjana käytetään salama- eikä iskumääriä, koska salama on ilmastollisesti edustavampi suure. Kesän 2015 aikana paikannettiin Suomen alueella ennätyksellisen vähän maasalamoita, noin 30 000, joka on vain viidennes keskimääräisestä (139 000). Suomen kesää pitkään hallinnut viileä säätyyppi ei suosinut rajuja ukkosia, ja elokuun lämmin ilmamassa estyi tuottamasta ukkospilviä korkeapainevoittoisen sään vuoksi. Kuukausista ainoastaan syyskuu ylsi hieman yli keskimääräisen

Salamahavainnot 2016 - Lightning observations in Finland, 2016

Ilmatieteen laitos on koonnut ja julkaissut salamanlaskijoiden havainnot vuosilta 1960–1997. Vuodesta 1998 lähtien kaikki järjestelmälliset maasalamahavainnot perustuvat salamanpaikantimeen, jonka nykyinen malli aloitti toimintansa elokuussa 1997. Se käsitti 2016 kahdeksan anturia, pohjoisin Lokassa. Vuodesta 2002 mukana ovat olleet lisäksi Norjan ja Ruotsin anturit, joiden ansiosta koko Lappi on katettu ja suorituskyky on parantunut myös muualla Suomessa, sekä yksi anturi Virossa (mukaan vuonna 2005) ja kolme anturia Liettuassa (mukaan 2014). Laitteisto paikantaa maasalamoista erikseen jokaisen osaiskun ja ryhmittelee ne kokonaisiksi salamoiksi. Paikannettu salama voi sisältää 1-15 iskua; keskiarvo Suomessa on vajaa kaksi iskua/salama. Tilastoinnin pohjana käytetään salama- eikä iskumääriä, koska salama on ilmastollisesti edustavampi suure. Kesän 2016 aikana paikannettiin Suomen noin 115 000 maasalamaa, joka on hieman alle keskimääräisen (138 000). Suurin osa salamoista esiintyi heinäkuussa (80 000), ja touko-, kesä- ja elokuussa määrät olivat noin puolet keskimääräisestä

Review on winds, extratropical cyclones and their impacts in Northern Europe and Finland

Strong winds caused by powerful extratropical cyclones are one of the most dangerous and damaging weather phenomena in Northern Europe. Stormy winds can generate extreme waves and rise the sea level, which leads occasionally to storm surges in coastal areas. In land areas, strong winds can cause extensive forest damage. In general, windstorms induce annually significant damage for society. Moreover, due to climate change, the frequency and the impacts caused by the windstorms is changing. In this report, we introduce a literature review on the occurrence of strong winds, extratropical cyclones and their impacts in Northern Europe. We present the most important findings on both past trends and current climate on wind speeds and extratropical cyclones based on in-situ measurements and reanalysis data. We also briefly analyse impacts caused by extreme convective weather. Furthermore, we aim to respond to the question on how the wind climate in Northern Europe is going to change in the future under climate change. The decadal changes in the frequency of extratropical cyclones in Northern Europe follows the changes in the storm track regions. Regarding the past climate, confident estimates of the past trends are difficult to make due to inhomogeneities in the number and type of assimilated wind speeds into reanalysis data. Based on homogenized in-situ observations, the wind climatology in 1959-2015 in Finland shows a slight downward trend, but no trend is evident in the number of potential forest damage days in Finland. Possible change points are however detected for wind speeds and the impacts. Forest damage is not only a function of wind speeds but also the environmental factors, such as the amount of frost in the ground, play a role. In the future, the strongest signal in Northern Europe for slightly increasing wind speeds is in the autumn while other seasons do not show remarkable trends. It has been shown that the total number of the strongest windstorms are projected to decrease in the North Atlantic and Europe, but regional differences are likely to appear due to changes in the storm tracks. The strong wind gusts associated with thunderstorms in parts of Northern Europe will likely increase in frequency by the end of the 21st century.Voimakkaista keskileveysasteiden matalapaineista johtuvat myrskytuulet ovat yksi eniten vaaraa ja vahinkoa aiheuttavista sääilmiöistä Pohjois-Euroopassa. Myrskytuulet aiheuttavat korkeita aaltoja ja nostavat meriveden pintaa, mikä johtaa toisinaan merivesitulviin. Sisämaassa voimakkaat myrskytuulet aiheuttavat ajoittain laajoja metsätuhoja. Myrskyistä koituu vuosittain merkittäviä vahinkoja yhteiskunnalle. Ilmastonmuutoksen myötä myrskyjen toistuvuus ja tuulista johtuvat tuhot muuttuvat. Raportissa käydään kirjallisuuden pohjalta läpi voimakkaiden tuulien ja myrskyjen esiintyvyyttä Pohjois-Euroopassa. Raportissa esitellään tärkeimmät havaintoihin ja uusanalyyseihin perustuvat tutkimustulokset tuulista, myrskyistä ja niiden vaikutuksista. Lisäksi esitellään lyhyesti muutoksia konvektiivisten säähäiriöiden aiheuttamissa tuulissa. Lopuksi pyritään vastaamaan kysymykseen, miten tuulisuus tulee muuttumaan Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Myrskyjen lukumäärän alueelliset muutokset ovat sidoksissa myrskyratojen muutoksiin. Menneiden myrskytrendien tutkiminen uusanalyysien avulla on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, koska eri uusanalyyseihin on assimiloitu vaihteleva määrä ilmakehän havaintoja ja siten aineisto on epähomogeenista. Yksittäisten uusanalyysien pohjalta ei näin ollen voida tehdä varmoja johtopäätöksiä menneistä myrskytrendeistä. Kirjallisuuden mukaan voimakkaat tuulet ovat olleet Suomessa laskusuunnassa vuosina 1959-2015, mutta potentiaaliset metsätuhopäivät Suomessa eivät näytä vähentyneen. Metsätuhojen määrään vaikuttaa tuulisuuden lisäksi myös muun muassa maaperän roudan määrä. Metsätuhojen ja tuulisuuden trendeissä on lisäksi havaittu viime vuosina mahdollisia käännekohtia. Tutkimusten mukaan Pohjois-Euroopassa ei ole odotettavissa suurta muutosta tuulisuudessa, joskin syksyisin keskimääräisen tuulisuuden odotetaan hieman lisääntyvän. Voimakkaiden myrskyjen kokonaislukumäärä Pohjois-Atlantilla tulee todennäköisesti laskemaan, mutta alueellisia eroja voi ilmetä myrskyratojen muutoksista johtuen. Kesän rajuilmoihin liittyviä voimakkaita tuulenpuuskia voi vuosisadan loppuun mennessä Pohjois-Euroopassa esiintyä useammin kuin nykyilmastossa

Disposable Nafion-Coated Single-Walled Carbon Nanotube Test Strip for Electrochemical Quantitative Determination of Acetaminophen in a Finger-Prick Whole Blood Sample

A disposable electrochemical test strip for the quantitative point-of-care (POC) determination of acetaminophen (paracetamol) in plasma and finger-prick whole blood was fabricated. The industrially scalable dry transfer process of single-walled carbon nanotubes (SWCNTs) and screen printing of silver were combined to produce integrated electrochemical test strips. Nafion coating stabilized the potential of the Ag reference electrode and enabled the selective detection in spiked plasma as well as in whole blood samples. The test strips were able to detect acetaminophen in small 40 mu L samples with a detection limit of 0.8 mu M and a wide linear range from 1 mu M to 2 mM, well within the required clinical range. After a simple 1:1 dilution of plasma and whole blood, a quantitative detection with good recoveries of 79% in plasma and 74% in whole blood was achieved. These results strongly indicate that these electrodes can be used directly to determine the unbound acetaminophen fraction without the need for any additional steps. The developed test strip shows promise as a rapid and simple POC quantitative acetaminophen assay.Peer reviewe

Climate impacts of peat fuel utilization chains – a critical review of the Finnish and Swedish life cycle assessments

In recent years there has been a lively debate in Finland and Sweden on the climate impact of peat fuel utilization. The aim of this study was to clarify the contradictions between the Finnish and Swedish studies and provide a better basis for energy policy decision-making by summarizing the recent scientific knowledge about the climate impacts of peat fuel utilization chains based on the life cycle assessment (LCA) methodology. A starting point for this study was to carry out a critical review of Finnish and Swedish life cycle studies of the climate impacts of peat fuel utilization chains. The critical review was conducted according to the recommendations of international standards and its aim was to ensure that the methods, data and interpretation of results were carried out in a scientifically and technically valid way. During the review the available data (mostly published) on the greenhouse gas (GHG) balances and the radiative forcing impacts of GHGs were gathered and updated.  The re-calculations showed that the climate impact of "Pristine mire – afforestation" utilization chain is similar to the climate impact of coal utilization, whereas the result of the peat utilization chain "Pristine mire – restoration" is slightly worse than for the coal utilization chain. The results were similar in the reviewed studies. The peat utilization chain "Forestry-drained peatlands – afforestration" causes a slightly higher climate impact on average than the coal utilization chain does. From the viewpoint of peat utilization the result was similar to the result of Finnish study. According to the reviewed studies the use of cultivated peatlands causes the lowest climate impact compared to the climate impacts of the other peatlands. However, cultivated peatlands do not play important role as an extraction area for peat utilization. From the viewpoint of peat utilization the result of cultivated peatland was worse compared to the result produced by the Finnish and Swedish studies. The climate impacts of peat fuel utilization chains are mostly caused by the carbon dioxide released by peat combustion. These emissions are known quite  well. However, the emission assessments of different peat types include large uncertainty before, during and after peat extraction. In spite of that it can be said that land change options related to peat extraction and after-treatments have very limited effects on the climate impacts of peat utilization chain

Kestävän yhdyskuntarakenteen jäljillä – näkökulmia ja ratkaisuja kaupunkien ja maaseutujen suunnittelun haasteisiin

Tähän raporttiin on koottu Yhdyskuntarakenteen hyvät käytännöt ja kokeilut (YKR-demo) -hankkeen keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset. Hankkeen lähtökohtana oli tuottaa tietoa siitä, miten kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin pitkäkestoisiin ja laajoihin muutoksiin voidaan vastata nykyhetken paikallisessa suunnittelussa. Tavoitteena oli kehittää ja kokeilla uusia menetelmiä sekä muodostaa tilanne- ja kehityskuvia kaupunkiseutujen tarpeisiin. Hankkeen keskeisenä työtapana oli yhteiskehittäminen. Mukana oli yhdeksän kohdealuetta, joihin tehtiin kuhunkin omat tarkastelut: Helsingin seutu, Vihti, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Kajaani, Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Turun ja Tampereen kaupunkiseudut. Kuopiossa, Mikkelissä ja Kajaanissa tarkasteltiin aluekehitystä eri kohteissa ja erityisesti kaupunkeja ympäröivällä maaseutualueella. Kuntaliitosten seurauksena näihin kaupunkeihin kuuluu laajoja maaseutualueita, joiden aluedynamiikkaa tarkasteltiin rakennuskannan, muuttoliikkeen ja palveluiden näkökulmista. Maaseudun mosaiikissa tapahtuu monipuolista kehitystä, kun huomioidaan eri ikäluokkien muuttoliike kuntien sisällä. Hankkeessa kehitetty uudenlainen tapa analysoida muuttoliikettä yhdyskuntarakenteessa monipuolisti kuvaa muuttovoittoisista ja muuttotappiollisista alueista sekä alueiden sisäisistä kehityseroista. Työpaikka-alueiden muutoksien hahmottamiseen sekä kestävän liikkumisen hallintaan kehitettiin Suomen kaupunkiseudut kattava rajausmenetelmä, jota pilotoitiin Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen perusteella työpaikka-alueiden pinta-ala kasvoi esimerkkikohteena olleessa Oulussa noin 40% vuosina 2000-2017. Hanke osallistui Tampereen yleiskaavatyön yhteydessä kehitetyn paikkatietopohjaisen ilmastovaikutusten arviointimenetelmän taustatyöhön ja menetelmän arviointiin. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti tietopohjassa. Tampereella arvioinnin tulokset osoittivat, että vain uusia rakennettavia alueita koskevalla suunnittelulla ei voida ratkaista yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ilmastohaasteita. Tulevaisuuden kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin kudosten näkökulmasta tutkittiin Helsingin seudulla, Lappeenrannassa ja Vihdissä. Lappeenrannan ja Vihdin tulokset osoittivat, että inventointiin, tunnistamiseen sekä arviointi- ja kehittämisvaiheisiin rakentunut uusi menetelmä oli toimiva, mutta edellyttää laajaa ja yksityiskohtaista tietopohjaa. Helsingin seudullista tulevaa kehitystä kuvaavat kudostarkastelut puolestaan osoittivat alakeskusten ja joukkoliikennekaupungin olevan pääasiallinen kasvutapa, vaikka ydinalueen ulkopuolella väestökehityksen painopiste säilyy autokaupunkialueilla. Kaupunkiseudun suunnittelussa on tärkeää ymmärtää ja ennakoida asumisen ja muuttoliikkeen välisiä yhteyksiä ja ajallisia muutoksia sekä niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Lasten muuttovoitto kohdistuu pientalovaltaisille alueille, nuorten ja nuorten aikuisten muuttoliike taas on keskusta- ja kerrostalohakuista. Vakiintumisvaiheessa ja vakiintuneessa työiässä muuttovoitto suuntautuu pientalovaltaisille alueille, kun yli 45-vuotiailla nettomuutto kääntyy jälleen keskustavetoiseksi. Turun kaupunkiseudulle laskettiin myös skenaariot urbaaneille asumispreferensseille ja pientalopreferenssille. Suunnittelukysymyksissä korostuvat laajempia tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää edistävä tavoitteellinen suunnittelu sekä paikallisten olosuhteiden ja kehityskulkujen tunnistaminen osana yhdyskuntarakennetta. Maaseudun vyöhykkeet ja kaupunkikudokset ovat keinoja tuoda tunnistava ote suunnitteluun. Hankkeen tulosten perusteella suunnittelujärjestelmän ja käytännön suunnittelun väliin tarvitaan jatkuvasti kehittyvää yhteistä tietoa ja ymmärtämistä. Yhdyskuntasuunnittelussa tarkkaan sijaintiin sidottu tieto on ensisijaisen tärkeää suunnittelun ja suunnittelutyökalujen kehittämisessä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen huoltovarmuudelle

Huoltovarmuuden keskiössä ovat yhteiskunnalle vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot, joihin yhteiskunta pyrkii varautumaan ja niissä toimimaan. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat COVID-pandemia sekä meneillään oleva energiakriisi, joiden osalta myös Suomen huoltovarmuus on ollut vahvasti esillä. Myös sääilmiöt voivat aiheuttaa häiriötilanteita: Suomessa näitä ovat esimerkiksi myrskyt, rajuilmat, tulvat ja kuivuus, jotka voivat ainakin periaatteessa lamaannuttaa yhteiskuntaa. Sääilmiöiden vaikutuksiin varautuminen on mahdollista, mutta asiaa hankaloittaa meneillään oleva ilmaston nopea muuttuminen. Vaikutuksia aiheuttavista sääilmiöistä osa on nopeita ja rajuja (esim. voimakas rajuilma) ja osa puolestaan muodostuu hitaammin (esim. pitkät hellejaksot), ja ilmastonmuutos vaikuttaa ilmiöihin eri tavoin. Tässä työssä perehdyttiin siihen, millaisia arvioituja vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomen huoltovarmuuteen. Lähtökohtana oli Huoltovarmuuskeskuksen kanssa järjestettyjen työpajojen sekä asiantuntijahaastattelujen avulla saada käsitys siitä, mitkä sääilmiöt ja säätilanteet ovat huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ja mitkä huoltovarmuuden toimialat ovat haavoittuvimmat. Haastatteluiden ohella työssä käytiin läpi menneitä merkittäviä säätilanteita, joilla tiedetään olleen merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Myös viimeaikaisesta kirjallisuudesta poimittiin tietoa mm. eri toimialojen haavoittuvuuksista sekä sopeutumiskyvystä. Koottuun tietoon yhdistettiin arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista tunnistettuihin ilmiöihin, jolloin saatiin ensikäsitys siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen huoltovarmuuteen. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että ilmastonmuutoksen vaikutukset huoltovarmuuteen ovat varsin monisyisiä, johtuen etenkin sääilmiöiden laajasta kirjosta ja erilaisista vaikutusmekanismeista. Lisäksi asiaa hankaloittaa se, ettei ole olemassa selvää rajanvetoa siitä, mikä itse asiassa on huoltovarmuuskriittinen sääilmiö ja mikä ei. Voivatko esimerkiksi yleistyvien helteiden johdosta kasvavat haittavaikutukset terveydenhuollolle saavuttaa jossain vaiheessa vakavan yhteiskunnallisen häiriötilanteen, jos asiaan ei varauduta riittävästi etukäteen? Toinen keskeinen tulos on, että huoltovarmuuden kannalta ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset ovat Suomessa hyvin pieniä verrattuna muualle maailmaan. Vaikka Suomessakin ilmasto on jo muuttunut huomattavasti ja muuttuu tulevaisuudessa edelleen, suurimmat huoltovarmuusvaikutukset näyttävät heijastuvan muualta: pahimpana tilanteena Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat pitävät ruoan, veden ja elintilan puutetta maailmalla, jonka vaikutukset heijastuisivat myös Suomeen. Tätä huomiota tukevat myös Suomen ilmastonmuutosarviot. Toimialoista haavoittuvimmiksi koetaan elintarvike- ja energiahuolto sekä logistiikka. Työssä keskityttiin pääasiassa ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin eli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sääilmiöiden esiintymiseen. Työssä sivutaan kuitenkin myös epäsuoria eli muualta maailmalta heijastuvia vaikutuksia ja siirtymävaikutuksia, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen hillintätoimista, etenkin nopeasta energiamurroksesta.I centrum för försörjningsberedskapen i samhället står beredskap för allvarliga störningar och exceptionella förhållanden, som samhället försöker förbereda sig för och agera i dem. Aktuella exempel är COVID-pandemin och den pågående energikrisen, där Finlands försörjningsberedskap också har lyfts fram. Även väderfenomen kan orsaka störningar: i Finland handlar det till exempel om stormar, hårda åskväder, översvämningar och torka, som åtminstone i princip kan förlama samhället. Det är möjligt att förbereda sig mot effekter av väderfenomen, men saken kompliceras av de pågående snabba klimatförändringarna. Vissa av väderfenomenen som orsakar effekter är snabba och våldsamma (t.ex. hård åska) medan en del utvecklas långsammare (t.ex. långa värmeböljor), och klimatförändringen påverkar fenomenen på olika sätt. Detta arbete fördjupade sig i att uppskatta effekterna av klimatförändringen på Finlands försörjningsberedskap. Utgångspunkten var att få en förståelse för vilka väderfenomen och vädersituationer som är centrala för försörjningsberedskapen och vilka sektorer inom försörjningsberedskapen som är mest utsatta, genom arbetsseminarium och expertintervjuer som anordnas tillsammans med Försörjningsberedskapscentralen. Utöver intervjuerna omfattade arbetet genomgång av tidigare signifikanta vädersituationer som man vet har haft betydande effekter i samhället. Information hämtades också från nyare litteratur, t.ex. om olika branschers sårbarhet och anpassningsförmåga. Klimatförändringens uppskattade effekter på de identifierade fenomenen kombinerades med den insamlade informationen, vilket resulterade i en första uppfattning om hur klimatförändringarna påverkar Finlands försörjningsberedskap. Baserat på resultaten kan man dra slutsatsen att klimatförändringens effekter på försörjningsberedskap är ganska komplexa, särskilt på grund av det breda spektrumet av väderfenomen och olika påverkningsmekanismer. Dessutom kompliceras saken av att det inte finns någon tydlig avgränsning av vad som egentligen är och inte är ett väderfenomen som är kritiskt för försörjningsberedskap. Kan till exempelvis de ökande negativa effekterna på hälso- och sjukvården på grund av de allt vanliga värmeförhållandena någon gång orsaka en allvarlig social störningssituation, om ärendet inte är tillräckligt förberett i förväg? Ett annat betydelsefullt resultat är att de direkta effekterna av klimatförändringen i fråga om försörjningsberedskap är mycket små i Finland jämfört med i resten av världen. Även om klimatet i Finland redan har förändrats avsevärt och kommer att fortsätta förändras i framtiden, tycks de största effekterna av försörjningsberedskapen återspeglas på annat håll: experterna på Försörjningsberedskapscentralen anser att den värsta situationen är brist på mat, vatten och livsrum i världen, vars effekter även skulle återspeglas i Finland. Bland industrierna upplevs livsmedel och energiförsörjning och logistik som de mest utsatta. Arbetet fokuserade främst på klimatförändringens direkta effekter, det vill säga klimatförändringens effekter på förekomsten av väderfenomen. Arbetet berör dock även indirekta effekter, det vill säga effekter som reflekteras från resten av världen och övergångseffekter som är ett resultat av åtgärder för att minska klimatförändringen, särskilt från den snabba energiomställningen.Serious disruptions and exceptional circumstances for society, that the society tries to prepare for and act in them are at the center of security of supply. Current examples are the COVID pandemic and the ongoing energy crisis for which Finland's security of supply has also been strongly highlighted. Disturbances can also be caused by weather phenomena: in Finland, such examples are windstorms, severe thunderstorms, floods, and droughts, which can, at least in principle, paralyze the society. It is possible to prepare for the impacts of weather phenomena, but the ongoing rapid climate change makes it more complicated. Some of the weather phenomena that cause impacts are fast and violent (e.g. intense thunderstorms) and some occur more slowly (e.g. long heat waves), and climate change affects the phenomena in different ways. In this work, the estimated impacts of climate change on Finland's security of supply were investigated. The starting point was to gain an understanding of which weather phenomena and weather situations are central to security of supply and which sectors of security of supply are the most vulnerable. The work constituted of workshops and expert interviews organized with the National Emergency Supply Agency. In addition to the interviews, the work covered past significant weather situations in Finland that are known to have had significant societal impacts. Information was also extracted from recent literature, especially regarding the vulnerabilities and adaptability of different sectors in Finland. Estimates of the climate change impacts on the identified phenomena were combined with the collected information, resulting in a first understanding of how climate change affects Finland's security of supply. Based on the results, it can be concluded that the impacts of climate change on security of supply are quite complex, especially due to the wide spectrum of weather phenomena and their different impact mechanisms. In addition, the matter becomes more complicated by the fact that there is no clear distinction of what weather phenomenon actually is critical to security of supply and what is not. For example, could the increasing adverse impacts on health care due to the increasingly common heat conditions reach a serious societal disturbance situation at some point, if it is not sufficiently prepared in advance? Another key result is that in terms of security of supply, the direct effects of climate change are very small in Finland compared to many other countries. Although the climate in Finland has already changed considerably and will continue to change in the future, the biggest impacts to security of supply seem to be reflected from elsewhere: the experts of the National Emergency Supply Agency consider the worst situation to be a lack of food, water and habitable living environment in the world, which would also be reflected to Finland. Among the sectors, food/water and energy supply and logistics are perceived as the most vulnerable. The work mainly focused on the direct effects of climate change, i.e. the effects of climate change on the occurrence of various weather phenomena. However, the work also considers to some extent indirect effects, i.e. those reflected from other parts of the world, and transitional effects that result from climate change mitigation measures, especially from the rapid energy transition