Sodankylän arktinen puurakentaminen:hyvinvointikeskus ja asuinalue — merkityksellinen elinympäristö hyvinvoinnin perustana

Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen työ, jossa suunnittelun kohteena on Sodankylän uusi hyvinvointikeskus ja uusi asuinalue, jonne uusi hyvinvointikeskus sijoittuu. Pääpainona on näiden kahden edellä mainitun muodostama kokonaisuus, sekä hyvinvointikeskuksen luonnossuunnitelma. Kokonaisuuden kantavia teemoja ovat arktisuuden ohella hyvinvointi ja puu- ja hybridirakentaminen. Suunnitelman taustalla on Christian Norberg-Schulzin Genius Loci — Towards a phenomenology of architecture (1980) -teokseen pohjautuva ajatus, jonka mukaan merkityksellinen elinympäristö luo perustan ihmisen hyvinvoinnille. Merkityksellisellä elinympäristöllä tarkoitetaan muun muassa arkkitehtuuria, joka perustuu paikan hengen ymmärtämiselle. Työ on toteutettu Sodankylän arktinen puurakentaminen -hankkeelle. Suunnitellusta asuinalueesta olisi tarkoitus tulla hankkeelle aluerakennuskohde ja hyvinvointikeskuksesta hankkeen varsinainen pilottikohde. Suunnitelmassa paneudutaan asuinalueen, hyvinvointikeskuksen ja ympäröivän kontekstiin muodostaman laajan kokonaisuuden suunnitteluproblematiikkaan. Lisäksi pohditaan arktisen asuinalueen suunnitteluun liittyvien näkökohtien ohella nykyaikaisen hyvinvointikeskuksen tärkeimpiä ominaisuuksia ja suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja. Alueen analyysissä pyritään ymmärtämään paikan henkeä syvällisesti, jolloin on mahdollista luoda merkityksellistä elinympäristöä. Hyvinvointikeskuksen toimintaan liittyvässä analyysissä pureudutaan nykyaikaisen terveydenhuollon rakennuksen tärkeimpiin ominaisuuksiin. Lopputuloksena syntyy moninaisten lähtötavoitteiden synteesinä suunnitelma eheästä asuinalueen ja hyvinvointikeskuksen muodostamasta kokonaisuudesta. Kokonaissuunnitelman lisäksi suunnittelua jatketaan tarkempaan mittakaavaan hyvinvointikeskuksen osalta, jolloin voidaan varmistua, että keskuksen toiminnan vaatimukset tulevat huomioiduksi aluesuunnitelmassa. Suunnitelmassa on havainnollistettu nykyaikaisen hyvinvointikeskuksen tärkeitä piirteitä, kuten sijoittumista normaalin elämän keskelle, jolloin potilaat eivät ole eristettynä muusta maailmasta ja hoitotulokset ovat näin paremmat. Työn rakenne koostuu kolmesta pääkohdasta, joista ensimmäisessä, johdannossa taustoitan työtä kertomalla työn taustalla olevista hankkeista ja lähtökohdista sekä kuvaan työskentelyprosessin kulkua. Toinen osa koostuu luovan prosessin tarkemmasta kuvauksesta, jossa kuvaan eri vaiheissa tehtyä työtä analyysistä tavoitteiden asettamisen kautta ideointiin. Kolmas osa käsittelee syntynyttä suunnitelmaa ensin aluetasolla ja sitten rakennuksen tasolla.My diploma thesis is design oriented. The subject of the thesis is the new wellness center for municipality of Sodankylä, and a new residential area where the wellness center is located. Main focus is on the entirety formed by the wellness center and the residential area, as well as on the design of the wellness center. Leading themes of the whole are, besides arctic environment, welfare and wooden and hybrid construction. The basis of the plan is formed by idea based on the book Genius Loci, Towards a Phenomenology of Architecture by Christian Norberg-Schulz (1980) whereby meaningful environment creates the foundation for human welfare. Meaningful environment consists among other things of architecture that relies on the spirit of the place. Thesis is executed for the project called Arctic Wooden Construction of Sodankylä (Sodankylän arktinen puurakentaminen). The residential area planned in this thesis is intended as a housing estate for the project while the wellness center is the actual pilot scheme. Main focus on the design is on the planning problematic of the large entirety formed by residential area, welfare center and the surrounding context. Besides that, the aspects concerning of planning an arctic residential area, as well as qualities of a modern wellness center and matters taken into account in the design process are discussed. In the analysis of the design area, the aim is to understand the spirit of the place profoundly at which time it is possible to create meaningful environment. In the analysis concerning the operation of the welfare center the most important features of a modern welfare center are seized. As an end result of synthesis of multiple starting goals a plan of solid entirety formed by residential area and wellness center is born. Besides the master plan design is being continued into a more accurate scale on the part of the wellness center, when it can be made sure that the demands of the operation of the center are taken into account in the masterplan. The important features of a modern wellness center are illustrated in the plan, such as location in the middle of normal everyday life in which case the patients aren’t being isolated from the rest of the world resulting in better curing results. The structure of the thesis is formed by three main parts. In the first one, the introduction, I describe the background of the thesis by narrating the projects and starting points behind the thesis and describing the working process. The second part consists of more accurate description of the creative process, in which I describe the work done in different phases from analysis through setting design goals ending up in ideation. The third part discusses the born design first in the scale of the master plan focusing then on the building design scale

Contemporary logs from tectonic perspective:Finnish perceptions of the log as an architectural material

Abstract The aim of my dissertation is to combine the results of four articles to form an understanding of contemporary logs as an architectural material from the viewpoint of tectonics. I comprehend tectonics to address the relationship between constructional technique and architectonic space, occurring on experiential and constructional levels. The new knowledge developed in this dissertation seeks to inform the development of logs and log architecture by architects and the log industry, as due to changes in properties and overall popularity of logs and the shift in usage from secondary to primary buildings, there is uncertainty about what logs currently are and how they should be used and developed. The research data consists of semi-structured interviews of Finnish individuals, rooted in architectural projects. Interviews of laypersons and professionals in log pavilions addressed the experiential level, i.e., how logs are perceived. Interviews of architects within the contexts of architectural competition and published log architecture addressed the constructional level by examining the connection between tectonics of logs and architectonic quality. Analysing the data followed the iterative and inductive process of qualitative analysis. In the results, I describe extensively the interviewees’ perceptions divided into thematical categories. As a synthesis, logs are not only elongated pieces of solid wood, but also encompass a reference to construction technique. The difference in tectonics of glued and non-glued logs is highlighted. Logs evoked various positive perceptions but contradictory ones as well, connected with the well-known tradition of logs. The perceived healthiness of logs was due to their understandability and solid composition, which were seen as central for architectonic quality as well. The findings contribute to literature on experiential qualities of wood, architectonic quality, and cultural status of logs in Finland. The dissertation’s theoretical contribution is the use of the tectonics perspective in materials-related architectural research. The conclusion that non-settling logs could be viewed as longitudinal construction elements of solid wood can help to shake off the cultural cargo related to architectural use of logs in novel contexts. Further research needs related to non-settling logs are recognized.Tiivistelmä Väitöskirjani tavoitteena on neljän osajulkaisun tulokset yhdistämällä muodostaa käsitys nykyaikaisesta hirrestä arkkitehtonisena materiaalina tektoniikan näkökulmasta. Tektoniikan määrittelen käsittelevän rakennustekniikan ja -materiaalin suhdetta arkkitehtoniseen tilaan rakenteen sekä kokemuksen tasoilla. Muutokset hirsien ominaisuuksissa ja yleisessä kiinnostavuudessa sekä käytön monipuolistuminen arkkitehtonisesti vaativampiin kohteisiin aiheuttavat alalla epävarmuutta siitä, millaisena materiaalina hirsi ymmärretään, tai kuinka sitä tulisi kehittää ja käyttää. Väitöskirjassani kehitettävän uuden tiedon tarkoituksena on evästää arkkitehteja ja teollisuutta hirren sekä hirsiarkkitehtuurin kehittämisessä. Tutkimusaineistona ovat arkkitehtuuriprojekteihin liittyvät puolistrukturoidut haastattelut, joita on analysoitu laadullisesti. Suomalaisten ammattilaisten ja maallikoiden hirteen liittyviä käsityksiä käsiteltiin hirsipaviljongeissa tehdyissä haastatteluissa, jotka tektoniikan viitekehyksen osalta koskivat kokemuksen tasoa. Suunnittelevien arkkitehtien haastattelut, joissa tarkasteltiin rakenteen tasolla hirren tektoniikan ja arkkitehtonisen laadun välistä yhteyttä, liittyivät arkkitehtuurikilpailuun sekä julkaistuun hirsiarkkitehtuuriin. Tuloksissa kuvaan kattavasti haastateltavien käsityksiä temaattisiin kategorioihin jaoteltuina. Tulokset yhdistämällä hirsi määrittyy pitkänmuotoiseksi umpipuiseksi kappaleeksi. Hirsi sisältää viittauksen myös rakentamistapaan. Liimattujen hirsien havaittiin poikkeavan liimaamattomista tektoniikan kannalta. Hirteen liitetyt käsitykset olivat paitsi positiivisia myös ristiriitaisia hyvin tunnetun hirsiperinteen vuoksi. Hirsi koettiin terveellisenä rakenteena sen ymmärrettävyyden ja umpipuisen koostumuksen ansiosta, jotka näyttäytyivät keskeisinä myös arkkitehtoniselle laadulle. Tulokset edistävät tietoa puumateriaalin kokemisesta, arkkitehtonisesta laadusta ja hirren kulttuurisesta asemasta. Tutkimukseni teoreettinen kontribuutio on tektoniikan näkökulman käyttö materiaaleja koskevassa arkkitehtuuritutkimuksessa. Johtopäätösten perusteella painumaton hirsi voidaan nähdä massiivipuisena rakennuselementtinä, mikä voi auttaa karistamaan kulttuurista taakkaa hirren käyttämisestä uusissa yhteyksissä. Jatkotutkimusta tarvitaan painumattomasta hirrestä

Architectonic quality of industrial log architecture in the scope of tectonics:learning from architectural competitions

Abstract Log is a highly topical building material. Despite the current potential of log, large-scale log buildings of high architectonic quality are rare. By increasing understanding of the architectonic quality of industrial log building, the quality of future log buildings can be enhanced. Our research data is based on the outcomes of two recent architectural competitions and interviews related to these. Methodology combines semi-structured interviews with research by design. The results describe, in the scope of tectonics, architectonic features that are essential for architectonic quality of a log building and are revealing of log structures, acknowledging the preconditions of log in the design, and making secondary design solutions characteristic for log. The results are coherent with ideals of tectonic theory

Moderni hirsikaupunki:tutkimushankkeen loppuraportti

Tiivistelmä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä vuosina 2016–2019 toteutettiin Moderni hirsikaupunki -hanke, jonka rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta Euroopan aluekehitysrahasto sekä maakunnan hirsiyritykset. Hanke oli ajankohtainen, sillä hirsi on uusiutuvana rakennusmateriaalina ekologinen ja paikallinen. Lisäksi hirren käytöllä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet, ääniympäristö sekä rakenteellinen yksinkertaisuus ovat tehneet hirrestä ajankohtaisen materiaalin niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoidenkin keskuudessa. Hankkeen ydintä on ollut, kuinka arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvillä keinoilla voitaisiin tukea hirsirakennusteollisuuden kykyä vastata kasvaneeseen kiinnostukseen. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat mukana olleiden hirsialan yritysten ohella Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tutkimusyksikössä toimivat tutkijat ja opiskelijat. Opiskelijaworkshopien, hirsiluentojen sekä opiskelijakilpailuiden avulla hirsirakentaminen on ollut yksikön koulutuksessa ja tutkimuksessa esillä huomattavasti aiempaa voimakkaammin. Hankkeeseen sisältyi esiselvitys-, suunnittelututkimus- sekä arviointivaiheet. Tämä raportti käsittelee kahta jälkimmäistä hankkeen vaihetta. Raportissa käsitellään myös hankkeeseen sisältynyttä Pudasjärven osahanketta, jonka toimenpiteet ovat vahvistaneet kaupungin roolia Suomen johtavana hirsikaupunkina, sekä tehneet hirsirakentamista tutuksi useille kohderyhmille erilaisten kohdevierailujen sekä suosittujen seminaarien kautta. Esiselvitysvaiheesta on julkaistu erillinen raportti v. 2017. Kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivaa hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria etsittiin suunnittelututkimusvaiheessa, jonka perusteella esitetään useita konkreettisia ratkaisuita siihen, millaista tällainen arkkitehtuuri voisi olla hirsirakentamisen kontekstissa. Suunnittelututkimusvaiheen suunnitelmat sisältävät myös rakennustyyppejä, jotka voisivat olla potentiaalisia uusia aluevaltauksia hirsirakentamiselle, kuten town-house- ja kerrostaloja. Arviointivaiheessa lisättiin ymmärrystä hirsiarkkitehtuurista pääasiassa haastattelututkimuksen keinoin. Haastatteluita — joissa keskusteltiin tehdyistä suunnitelmista sekä hirsiarkkitehtuurista ja -teollisuudesta laajemminkin — toteutettiin mm. hankkeen pilottipaviljonkien yhteydessä Helsingissä ja Oulussa. Haastatteluiden kohteina olivat rakentamista ohjaavat viranhaltijat, rakennusalan ja arkkitehtuurin ammattilaiset, kuluttajat sekä yhteistyöyritysten toimitusjohtajat. Näiden lisäksi arviointivaiheessa kerättiin palautetta massakustomointiosioon liittyen kyselyiden, työpajojen ja haastatteluiden avulla. Tulosten perusteella hirsi koetaan todella positiivisena sekä ajankohtaisena, jopa trendikkäänä materiaalina. Toisaalta hirsi on hyvin ristiriitainen, jopa vaikea materiaali esimerkiksi ammattilaisten näkökulmasta. Hankkeessa tunnistettiin hirsitalojen suunnittelussa ja tuotteistamisessa tällä hetkellä olevan tiettyjä ongelmia, joihin massakustomoinnin hyödyntäminen voisi tuoda helpotusta. Korkealuokkainen hirsiarkkitehtuuri on materiaalilähtöistä. Toisaalta painumattomuus, jiirinurkat sekä viisteettömät hirsiprofiilit saavat hirsitalot näyttämään muiden nykyaikaisten pientalojen kaltaisilta. Vaarana on, että tietyt hirren erityispiirteet kadotetaan ja hirren positiiviset imagotekijät eivät enää välttämättä päde. Hirsi on konsepti, jota määrittää materiaali, muoto sekä käyttötarkoitus päällekkäin kasattavana rakennuselementtinä. Hankkeen myötä on luotu hyvä yhteys alueella toimiviin hirsiyrityksiin. Hankkeessa syntyneen tiedon perusteella yhteistyötä on hedelmällistä jatkaa yritysten toiminnan kehittämiseksi. Erityisen mielekästä olisi soveltaa nyt syntyneitä oivalluksia sekä ymmärrystä edelleen käytännön toteutuksia lähemmäksi

Tectonics and architectonic quality in recently published Finnish log architecture:corresponding architects’ perceptions

Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to understand wood. In Finland, log building, a special subset of industrially manufactured massive timber construction materials is experiencing a renaissance. Cultural aspects combined with newer technical developments make log a complex material from the viewpoint of architectonic expression. To inform practicing architects, the aim of this study is to explore how the tectonics of logs contribute to the architectonic quality of log architecture. Semi-structured interviews among architects of twelve recently published log buildings are conducted. The results describe how architectonic quality is perceived among participants, and features of logs related to tectonics that they consider to be of importance in terms of architectonic quality. These features include the statics of log construction and log’s nature as a simultaneously insulating, load-bearing and visual material. Differences between industrial and hand-hewn logs, as well as other architectural aspects of using logs in contemporary architecture are discussed. Especially the “non-settling” log was perceived to have manifold implications for the architectonic possibilities of log architecture. The results are of practical importance to designing architects and the log industry. Theoretical implications include tangible information on architectonic quality and tectonics of log building

Moderni hirsikaupunki Lappi:tutkimushankkeen loppuraportti

Tiivistelmä Moderni hirsikaupunki Lappi (2017–2019) muodosti Lapin maakunnan alueelle kohdistuvan rinnakkaishankkeen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvalle Moderni hirsikaupunki -tutkimushankkeelle (2016–2019). Lappi-hanke toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä, ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja lappilaiset hirsialan yritykset Lapin liiton kautta. Moderni hirsikaupunki -hankkeiden tavoitteena oli hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvin keinoin. Lapin rinnakkaishankkeessa hyödynnettiin päähankkeen esiselvitysvaiheen tuloksia ja laajennettiin suunnittelututkimus- ja arviointivaiheita ottamalla erityisen tutkimuksen kohteeksi Rovaniemen alueella sijaitseva aluerakentamiskohde, Metsäruusu, ja selvittämällä sen toteutumisen mahdollisuuksia hirsirakenteisena. Tämän lisäksi hankkeen aikana tehtiin suunnitelma Lehtojärven perinnekyläprojektille yleiskaavan päivittämiseksi ja toteutettiin Tuhannen vuoden talo -ideakilpailu opiskelijoille yhteistyössä Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa. Metsäruusun alueen kaavoituksen tueksi laadittiin hankkeessa suunnitelma, joka perustuu kartoitettuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin, suunnittelualueen analyysiin, puukaupunkiperinteen nykyaikaistamiseen ja asukasprofiilien luomiseen. Suunnitelma sisältää kortteli- ja talotyyppikatalogin, joista kukin on sijoitettu viitteellisesti suunnittelualueelle. Luodut talotyypit ovat hirsirakenteisia ja niitä on viisi erilaista: pientalo, rivitalo, townhouse, kerrostalo sekä senioritalo. Suunnitelman lisäksi alueen toteutettavuuden parantamiseksi tutkittiin kuinka rakentajat sitoutuvat alueen toteutukseen, miten eri sidosryhmät priorisoidaan sekä kuinka näiden tarpeet tulisi huomioida suunnitteluprosessissa. Tutkimuksen tulokset perustuivat kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin. Molemmista, sekä suunnitelma- että tutkimusvoittoisista toimenpiteistä laadittiin hankkeen aikana väliraportit, jotka esiteltiin ja luovutettiin Rovaniemen kaupungille kaavatyön tueksi. Lehtojärven perinnekylää varten käynnistettävän yleiskaavapäivityksen, sekä alueen markkinoinnin tueksi laadittiin hankkeessa yleissuunnitelma ja talotyyppikatalogi, jotka perustuivat analyysille peräpohjolaisesta hirsirakentamisesta sekä asukasprofiileille. Talotyyppikatalogi koostui kolmesta pientalosta, joissa hyödynnettiin korkeaa hirsielementtiä, joka on hankkeen lappilaisen yhteistyöyrityksen uudenlainen teollinen hirsituote. Tuhannen vuoden talo -ideakilpailun tavoitteena oli ideoida, kuinka hirrestä voidaan rakentaa tuhannen vuoden talo. Kilpailijoita kannustettiin avoimesti pohtimaan, millaisia arkkitehtonisia ominaisuuksia hirsirakennuksella tulee olla, jotta rakennus olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja hiili pysyisi sitoutuneena hirsiin mahdollisimman pitkään. Osanotto-oikeus kilpailuun oli kaikilla suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla arkkitehti- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoilla. Kilpailijat ideoivat ja esittivät, millainen voisi olla hirsinen rakennus, jonka elinkaari on tuhat vuotta. Yksi hirren suuri perinteinenkin vahvuus on kiertotalousajattelun mukainen uusiokäyttömahdollisuus, jota tässä kilpailussa erityisesti pyrittiin korostamaan. Hankkeen toimenpiteillä saatiin hyvä vaikuttavuus, koska ne onnistuttiin ajoittamaan konkreettiseen tarpeeseen nähden oikein Metsäruusun ja Lehtojärven kohteissa. Molemmissa tapauksissa toimenpiteet ovat vaikuttaneet hirsirakentamista edistävästi kaavoitusprosessin tukena. Lisäksi erityisesti em. kohteissa sekä ideakilpailussa tehdyt rakennussuunnitelmat ovat talotyyppeinä ja viitesuunnitelmina laajemminkin hyödynnettävissä myös muualla kuin kohdealueillaan, ja alustavia suunnitelmia talotyyppien kaupallisesta hyödyntämisestä onkin jo tehty

Finnish perceptions of log and log architecture

Abstract The use of log construction is increasing in Finland. This development is desirable for ecological and economic reasons. However, due to changes related to the technical properties of logs and their overall popularity, introduction of novel building typologies and urbanization in general, it is unclear how the public currently experience logs as a construction material and technique. Thus, in this paper our aim is to examine logs and log building holistically as a phenomenon in the Finnish context, and to explore what kind of perceptions of the log as an architectural material there currently are among Finnish laypersons. To do so, we analyse interviews conducted among 18 Finnish laypersons. The study method utilized a semi-structured interview combined with a walk-along interview in a log construct built by our research team. Results are discussed through the lens of relevant wood research and the Finnish history of logs. Results suggest that logs are currently perceived as a topical and trendy material because of their naturalness, warmth and healthiness. Stereotypes related to logs, such as ruralness or traditionality, are changing or begin to appear differently. The visibility of log structures was found to be meaningful to the study participants in various ways

Asumisen uudet muodot: eheytyvät elävät lähiöt:AsuMut-tutkimushankkeen loppujulkaisu

Johdanto Oulun yliopiston johtamaan Asumisen uudet muodot – Eheytyvät elävät lähiöt (AsuMut) -tutkimukseen osallistuivat Oulun yliopiston kumppaneina Tampereen yliopisto sekä Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupungit. Tutkimuskohteina olivat kaupunkien osoittamat pilottilähiöt eli Turun Lauste, Tampereen Peltolampi-Multisilta sekä Oulun Kaijonharju ja Puolivälinkangas monitasoisesti lähiön, kortteleiden ja rakennusten tasolla. Helsingissä kohteena oli sarjavalmisteisen puukerrostalokonseptin suunnittelu. Tavoitteena on ollut tukea lähiöiden eheyttä ja elinvoimaa, tehostaa maankäyttöä sekä parantaa joukkoliikenteen ja lähiöiden palveluiden toimintaedellytyksiä. Työssä on testattu myös asukastyöpajatoimintaa yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa ja kehitetty osallistavan suunnittelun käytänteitä

Arkkitehdin hirsiopas

Alkusanat Hirsi on usealle suunnittelijalle melko vieras rakennusmateriaali, vaikka hirsirakentamisen osuus rakennusperinnöstämme on hyvin merkittävä. Sekä hirsirakenteiden ominaisuudet että rakentamistapa ovat kehittyneet nopeasti vastamaan nykyaikaisen rakennusteollisuuden tarpeita. Tämän vuoksi suunnittelijan voi olla vaikea muodostaa selkeää kuvaa siitä, mikä tieto on ajankohtaista ja millaiset ratkaisut ovat hirsirakenteelle käytännössä mahdollisia. Tämän kirjan tavoite on opastaa ja inspiroida arkkitehteja hirsirakennusten suunnitteluun. Ajatus hirsirakentamiseen liittyvän suunnitteluohjeen välittämisestä suuremman lukijakunnan tietoon kumpuaa omasta oppimiskokemuksestani — Arkkitehdin hirsiopas kokoaa yksien kansien väliin kaiken informaation ja referenssit, joita olisin itse kaivannut, kun aloin suunnittelemaan ensimmäistä hirsirakennustani. Haluaisin kiittää kaikkia Moderni Hirsikaupunki -hankkeen osapuolia ja erityisesti hankkeen vetäjää Janne Pihlajaniemeä siitä, että tämä kirjanen on nyt sinun luettavanasi. Toivotan sinulle mukavia lukuhetkiä! Oulussa joulukuussa 2017 Anna-Riikka Tiaine