The Pla surface protease/adhesin of Yersinia pestis mediates bacterial invasion into human endothelial cells

AbstractThe plasminogen activator Pla of Yersinia pestis belongs to the omptin family of enterobacterial surface proteases and is responsible for the highly efficient invasion of the plague bacterium from the subcutaneous infection site into the circulation. Y. pestis has been reported to invade human epithelial cells. Here, we investigated the role of Pla in bacterial invasion into human endothelial cells. Expression of Pla in recombinant Escherichia coli XL1(pMRK1) enhanced bacterial invasion into ECV304 cells. The invasiveness was not affected by substitution mutation at the residues S99 or D206 that are needed for the proteolytic activity of Pla. Pla-expressing bacteria adhered to the extracellular matrix of ECV304 cells. Only weak adhesion and poor invasion were seen with the recombinant E. coli XL1(pMRK2), which expresses the omptin homolog from E. coli. The results identify Pla as an invasion protein of Y. pestis and show that the invasive function does not involve the proteolytic activity of Pla

Probioottiset bakteerit ja prebioottiset ravintokuidut allergioiden ennaltaehkäisyssä

The rapid increase in allergic diseases in developed, high-income countries during recent decades is attributed to several changes in the environment such as urbanization and improved hygiene. This relative lack of microbial stimulation is connected to a delay in maturation of the infantile immune system and seems to predispose especially genetically prone infants to allergic diseases. Probiotics, which are live ingestible health-promoting microbes, may compensate for the lack of microbial stimulation of the developing gut immune system and may thus be beneficial in prevention of allergies. Prebiotics, which are indigestible nutrients by us, promote the growth and activity of a number of bacterial strains considered beneficial for the gut. In a large cohort of 1 223 infants at hereditary risk for allergies we studied in a double-blind placebo-controlled manner whether probiotics administered in early life prevent allergic diseases from developing. We also evaluated their safety and their effects on common childhood infections, vaccine antibody responses, and intestinal immune markers. Pregnant mothers used a mixture of four probiotic bacteria or a placebo, from their 36th week of gestation. Their infants received the same probiotics plus prebiotic galacto-oligosaccharides for 6 months. The 2-year follow-up consisted of clinical examinations and allergy tests, fecal and blood sampling, and regular questionnaires. Among the 925 infants participating in the 2-year follow-up the cumulative incidence of any allergic disease (food allergy, eczema, asthma, rhinitis) was comparable in the probiotic (32%) and the placebo (35%) group. However, eczema, which was the most common manifestation (88%) of all allergic diseases, occurred less frequently in the probiotic (26%) than in the placebo group (32%). The preventive effect was more pronounced against atopic (IgE-associated) eczema which, of all atopic diseases, accounted for 92%. The relative risk reduction of eczema was 26% and of atopic eczema 34%. To prevent one case of eczema, the number of mother-infant pairs needed to treat was 16. Probiotic treatment was safe without any undesirable outcome for neonatal morbidity, feeding-related behavior, serious adverse events, growth, or for vaccine-induced antibody responses. Fewer infants in the probiotic than in the placebo group received antibiotics during their first 6 months of life and thereafter to age 2 years suffered from fewer respiratory tract infections. As a novel finding, we discovered that high fecal immunoglobulin A (IgA) concentrations at age 6 months associated with reduced risk for atopic (IgE-associated) diseases by age 2 years. In conclusion, although feeding probiotics to high-risk newborn infants showed no preventive effect on the cumulative incidence of any allergic diseases by age 2, they apparently prevented eczema. This probiotic effect was more pronounced among IgE-sensitized infants. The treatment was safe and seemed to stimulate maturation of the immune system as indicated by increased resistance to respiratory infections and improved vaccine antibody responses.Allergiat rasittavat lisääntyvästi sekä perheitä että yhteiskuntaamme. Allergioiden nopea lisääntyminen korkean elintason maissa liittynee elinympäristömme vähentyneeseen mikrobialtistukseen. Vähäinen mikrobialtistus puolestaan viivästyttää vastasyntyneen puolustusjärjestelmän kypsymistä altistaen hänet allergioiden puhkeamiselle. Prebiootit ovat ravinnon imeytymättömiä kuituja, jotka lisäävät elimistölle hyödyllisiä bakteereja suolistossa. Probiootit ovat ravinnon eläviä bakteereja, jotka jouduttavat suolessa sijaitsevan puolustusjärjestelmämme kypsymistä. Probioottien ja prebioottien on ajateltu siten ehkäisevän allergioita, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Etenevään satunnaistettuun lumekontrolloituun tutkimukseen, jossa selvitimme ehkäisevätkö probiootit allergioita, osallistui 1 223 allergiariskiperhettä pääkaupunkiseudulta. Annoimme äideille loppuraskaudessa neljän probioottisen maitohappobakteerin yhdistelmää. Vastasyntyneet lapset saivat samaa valmistetta yhdessä prebioottisten galakto-oligosakkaridien kanssa 6 ensimmäisen elinkuukauden ajan. Kahden vuoden seurantaan osallistuneella 925 lapsella emme havainneet eroa probioottia ja lumetta saaneiden lasten välillä allergisten sairauksien ilmaantuvuudessa, kun vastemuuttujana käytettiin ihottuman, ruoka-allergian, astman ja allergisen nuhan yhdistelmää. Ihottuma oli yleisin allergisen sairauden ilmenemismuoto tässä ikäryhmässä (88%) ja sen ilmaantuvuus väheni probioottia saaneilla lapsilla merkitsevästi 32%:sta 26%:iin. Jos hoidettaisiin 16 äiti-lapsiparia kuten tässä tutkimuksessa, voitaisiin ihottuman puhkeaminen ehkäistä yhdellä lapsella. Ero oli selvempi atooppisesti herkistyneillä, eli lapsilla, joiden ihopistokoe oli myönteinen tai veren allergiavasta-aineet olivat lisääntyneet. Probiootti vähensi atooppisen ihottuman suhteellista riskiä 34%. Probioottien käyttö raskauden aikana tai heti vastasyntyneisyyskaudella ei lisännyt lapsen sairastavuutta koko seurannan aikana. Lapset myös kasvoivat normaalisti. Probioottiryhmän lapsille määrättiin vähemmän antibiootteja ensimmäisen 6 kuukauden aikana ja he sairastivat vähemmän hengitystieinfektioita 6 kuukauden ja 2 ikävuoden välillä. Uutena havaintona löysimme yhteyden 6 kuukauden iässä tavatun suoliston immunogobuliini A pitoisuuden ja myöhemmän allerigoiden puhkeamisen välillä: korkea IgA pitoisuus suojasi etenkin atooppisilta sairauksilta. Yhteenvetona todettiin, etteivät probiootit ehkäise minkä tahansa allergisen sairauden puhkeamista riskiperheen lapsella. Niiden varhainen käyttö vähentää kuitenkin riksiä sairastua sekä ihottumaan että atooppiseen ihottumaan kahden ensimmäisen ikävuoden aikana

Eliciting allergens and treatment of anaphylaxis : Report of the finnish national anaphylaxis registry

Non peer reviewe

Perinatal Probiotic Mixture and Development of Allergic Sensitization up to 13 Years of Age

Background: Probiotics have shown promising results in primary prevention of allergies in early years, but the long-term effects on allergic sensitization need more evaluation. Objectives: We conducted a randomized double-blind placebo-controlled study to determine whether the use of a mixture of pre- and probiotics perinatally affects the prevalence of immunoglobulin E (IgE) sensitization up to 13 years in high-risk children. Methods: One thousand two hundred twenty-three pregnant women were randomized to receiving probiotics or placebo from 36 gestational weeks until delivery, and their infants received pre- and probiotics or placebo from birth until 6 months. At 2, 5, and 13 years, blood samples were taken to determine specific IgE levels against common foods, pollen, and animal antigens. Results: The prevalence of IgE sensitization to any allergen was high and increased with age. No significant difference in the prevalence of IgE sensitization to any particular one of the tested allergens was found between the groups. At 2, 5, and 13 years these prevalence rates of IgE sensitization to any allergen were 31.1 and 34.1%, 50.1 and 45.6%, and 61.4 and 56.8% in the probiotic and placebo groups, respectively. At 13 years, IgE sensitization to cat/dog dander was more frequent in the probiotic group compared to the placebo group (40.2 vs. 31.0%, p = 0.03). Conclusions: In high-risk children, perinatal use of a mixture of probiotics did not affect the prevalence of sensitization to any one of the tested allergens, but it was associated with more frequent IgE sensitization to cat/dog dander at 13 years.Peer reviewe

Children with wheat allergy usually tolerate oats

Non peer reviewe

Peanut oral immunotherapy decreases IgE to Ara h 2 and Ara h 6 but does not enhance sensitization to cross-reactive allergens

Non peer reviewe

Laukaisevat allergeenit ja anafylaksia

Vertaisarvioitu.Anafylaksian tärkeimmät laukaisijat ovat lasten osalta ruoka-aineet ja aikuisten osalta lääkkeet sekä ruoka. Suomessa 2-3 ihmistä kuolee vuosittain anafylaksiaan. He ovat lähinnä aikuisia, joiden anafylaksian laukaisevat lääkkeet tai pistiäiset. Lasten pähkinäanafylaksiat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Molekyyliallergologiset diagnostiset menetelmät ja altistustutkimuksista kertynyt tieto reaktioon vaadittavasta proteiinimäärästä auttavat anafylaksiariskin arvioinnissa. Lääkeanafylaksioiden selvittämisessä tulisi huomioida valmisteiden apuaineet kuten povidoni ja makrogolit. Lääkeanafylaksiat eivät aina ole IgE-välitteisiä, ja niiden selvittely on vaikeampaa - uusien menetelmien tarve on ilmeinen.Peer reviewe

Probiotic intervention in infancy is not associated with development of beta cell autoimmunity and type 1 diabetes

Non peer reviewe