Regulating Growth of an Aquatic Plant: Lemna perpusilla

Growth rates of Lemna perpusilla 6746 can be regulated in axenic cultures by 6-benzylaminopurine (BA) . Concentrations of 10-BM BA significantly enhanced growth, while levels of 10-7M and Higher were inhibitory. These effects of BA on growth were evident when calculated as either fresh weight of frond number

„...ein Gedicht für dich sind sie alle.“:die Dynamik von Ich und Du in der Lyrik Ulla Hahns

In dieser Pro-Gradu-Arbeit werden sechs Gedichte von Ulla Hahn untersucht, die aus zwei Lyrikbänden ausgewählt sind (Herz über Kopf, 1981; So offen die Welt, 2004). Das Ziel dieser Arbeit ist es, eine literaturwissenschaftliche Analyse über die Gedichte vorzulegen, in der die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten, also das lyrische Ich und das möglicherweise auftauchende Du, untersucht werden. Die Interpretation der Gedichte wird durch die werkimmanente Methode durchgeführt (Staiger); es wird also erörtert, welche Elemente in jedem Werk Eindrücke auf den Leser machen. Als ein ergänzendes Argument wird die Rezeptionsästhetik (Iser) dargestellt, die die eigene Erfahrungsgeschichte des Lesers als Ausgangspunkt zur Interpretation des Textes betont (Iser). Andere theoretische Grundlagen sind ein Artikel über die Geschlechtsdifferenz in der Literatur (Weigel), zwei Essays von Ulla Hahn über ihre eigene Einstellungen zu Gedichten und Theorien über die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten (Zymner und Burdorf). Die Gedichte werden zuerst im Hinblick auf deren Wörter, Metaphern und Motive analysiert, und danach wird eine Formanalyse durchgeführt. Dem schließt sich eine Interpretation des Gedichts als Ganzes an, schließlich werden die Ich/Du-Personen in den Gedichten und deren Beziehungen miteinander dargestellt. Die zwei ersten Gedichte sind sog. Ich-Gedichte, in denen nur das lyrische Ich erscheint, zusammen mit den Wörtern „Lyrik“, „Wörter“ und „Schreiben“. Die vier anderen Gedichte enthalten die Du-Persönlichkeit, entweder allein oder zusammen mit der Ich-Form. Die Ich-Gedichte werden auf der Grundlage von Zymners (2009) Theorie interpretiert, in der die Ich-Sprecher in vier Kategorien gesetzt sind. Bei den Du-Gedichten wird sich nach der allgemeinen Interpretation auf die Vorkommensweise von Ich und Du und die Art und Qualität der Interaktion zwischen beiden konzentriert (Burdorf und Weigel als Hintergrund). Die Ergebnisse der Interpretationen sind, dass das Alter der Autorin die allgemeine Stimmung und die Ich-Sprecher ihrer Gedichte beeinflusst hat. In den Ich-Gedichten ist die Beziehung des Ichs zur Sprache und Lyrik deutlich zu sehen. In den Du-Gedichten spielt das Ich meistens eine größere oder aktivere Rolle als das Du, und die Geschlechter der Persönlichkeiten sind in den meisten Fällen nicht eindeutig definierbar. In allen Gedichten hat das Du eine große Wirkung auf das Ich, wiewohl die Beziehungen nicht immer nur positiv, sondern auch negativ wirkend sein können, sodass also die dynamische Beziehung zwischen Ich und Du in den Gedichten eine entscheidende Rolle spielt.Pro gradu -työssäni analysoin ja tulkitsen teorialähteiden pohjalta kuusi Ulla Hahnin runoa kahdesta runokokoelmasta vuosilta 1981 ja 2004. Työn tarkoituksena on tehdä kirjallisuustieteellinen analyysi kyseisistä runoista ja erityisesti keskittyä runojen persoonallisuusrakenteisiin eli minä-puhujaan ja mahdollisesti runossa esiintyvään sinä-muotoon. Runojen tulkinta tapahtuu immanentilla menetelmällä (Staiger), jonka mukaan kirjallista teosta tarkastelemalla pohditaan, mikä teoksessa tekee vaikutuksen lukijaan. Täydentävänä argumenttina toimii reseptioesteettinen näkökulma, jossa korostuu lukijan oma kokemusmaailma lähtökohtana tekstin ymmärtämiselle ja tulkinnalle (Iser). Teorian osana on myös sukupuolen merkitystä kirjallisuudessa käsittelevä artikkeli (Weigel) ja kaksi Ulla Hahnin (FT) esseetä omasta suhtautumisestaan runoihin, sekä runouden persoonallisuusrakenteita käsittelevät teoriaosuudet (Zymner ja Burdorf). Tutkielmassani runot analysoidaan yksitellen ensiksi sanojen, metaforien ja motiivien osalta, ja toiseksi tehdään muotoanalyysi. Tämän jälkeen kustakin runosta tehdään tulkinta, jonka jälkeen runon persoonallisuudet ja niiden väliset suhteet tulkitaan. Kaksi ensimmäistä runoa ovat niin sanottuja minä-runoja, joissa esiintyy vain minä-puhuja, sekä motiivisanoja ”runous”, ”sanat” ja ”kirjoittaminen”. Neljä muuta runoa sisältävät sinä-persoonan. Minä-runot tulkitaan Zymnerin (2009) teorian pohjalta, jossa minä-puhujat on tyypitelty neljään kategoriaan. Sinä-runot tulkitaan ensin yleisesti, jonka jälkeen keskitytään runon minän ja sinän esiintymistapaan runossa, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen luonteeseen ja laatuun (taustana Burdorfin ja Weigelin teoriatekstit). Tulkinnoista saatiin lopputuloksiksi, että kirjailijan ikä on vaikuttanut hänen kirjoittamiensa runojen yleiseen tunnelmaan ja niiden minä-hahmoihin. Minä-runoissa näkyy selvästi minä-puhujan suhde kieleen ja runouteen. Sinä-runoissa minä-puhujalla on usein keskeisempi rooli kuin sinä-hahmolla. Minä-puhuja on useammin aktiivisempi runon tapahtumissa kuin sinä-hahmo, ja hahmojen sukupuolta ei useimmissa runoissa pystytä määrittelemään yksiselitteisesti. Kaikissa runoissa sinä-hahmolla on suuri vaikutus minä-puhujaan. Vaikutus voi olla luonteeltaan positiivista tai negatiivista, ja persoonallisuuksien välisellä dynaamisella suhteella on tärkeä asema runon merkityksen tulkitsemisessa

Oppilaan tunnekehityksen tukeminen musiikkikasvatuksessa

Tutkielma käsittelee oppilaan tunnekehityksen tukemista peruskoulun musiikkikasvatuksessa. Ihmisenä kasvaminen ja tunnekasvatus ovat termejä, jotka esiintyvät usein tämän päivän kasvatusalan keskusteluissa. Myös peruskoulun musiikkikasvatuksessa on entistä tietoisemmin alettu pohtia musiikin merkitystä lapsen ihmisenä kasvun ja kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta. Musiikin oppiaineen kautta on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa peruskoulun tunnekasvatusta, mutta toisaalta musiikin voimakas yhteys tunteisiin on myös haaste opetustyölle. Tunnekasvatuksen onnistumiseksi musiikkikasvattajalta vaaditaankin emotionaalista ja sosiaalista lukutaitoa. Tutkielmani kohdistuu musiikkikasvatustieteen ja musiikkipsykologian alojen tutkimuskenttään. Tutkielman taustalla vaikuttaa näkemys holistisesta ihmisestä, jonka jokaiseen olemassaolon muotoon on mahdollista vaikuttaa musiikin kautta. Johtoajatuksena on, että musiikkikasvatuksen tavoitteena on musiikillisten tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi kasvatustehtävä, joka perustuu oppilaan kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Lähtökohtana tutkielmassani on musiikin ja tunteiden välinen yhteys, jonka pohjalta pohdin, kuinka oppilaan tunnekehitystä on mahdollista tukea musiikkikasvatuksessa. Tutkielmani etsii vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä vaikutuksia musiikilla on tunteiden kokemiseen? Miten musiikkikasvattaja voi tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja tunnetaitojen kehittymistä musiikkikasvatuksessa? Kandidaatintutkielmani on teoreettinen tutkielma. Tutkielmassa perehdyn aiheeni kannalta keskeisiin käsitteisiin ja aiempiin tutkimustuloksiin, joiden avulla luon teoriapohjaa varsinaisille tutkimuskysymyksilleni. Lähdekirjallisuuden valossa voidaan todeta, että musiikki ja musiikin opetustilanteet sisältävät aina ihmistä syvältä koskettavia ulottuvuuksia. Nämä ulottuvuudet ovat seurausta musiikin ja tunteiden välisestä lujasta yhteydestä ja niillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Musiikkikasvatuksessa toteutettu tunnekasvatus perustuu pitkälti musiikkikasvattajan toimintaan sekä siihen, kuinka musiikkikasvattaja oppilaansa kohtaa. Musiikilliset tunnekokemukset ja niiden oppiminen ovat prosesseja, joiden toteutumista musiikkikasvattaja voi edesauttaa pedagogisen herkkyytensä avulla

Luokanopettaja musiikkikasvattajana:opiskelijoiden näkemyksiä musiikista osana opettajuutta ja koulun toimintakulttuuria

Musiikki on kautta aikojen ollut osa suomalaista koulujärjestelmää. Vakituisesta asemastaan huolimatta musiikin painotus opetussuunnitelmassa on vaihdellut niin koulumaailmassa kuin opettajankoulutuslaitoksissakin. Tänä päivänä musiikinopetuksessa korostuu musiikin kasvatuksellinen luonne, ja musiikkia hyödynnetään osana laaja-alaista oppimista. Alakouluissa musiikkikasvatuksesta vastaavat usein luokanopettajat. Luokanopettajien musiikillinen osaaminen vaihtelee kuitenkin suuresti heidän koulutuspaikastaan ja -ajankohdastaan sekä omasta harrastuneisuudestaan riippuen. Esimerkiksi Oulun yliopistossa luokanopettajakoulutuksen musiikkiopintojen sisällöt ovat herättäneet paljon keskustelua. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä musiikin arvosta osana koulun toimintakulttuuria. Tutkimme lisäksi luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä omasta musiikkikasvattajuudestaan sekä sitä, miten opinnot olisivat voineet paremmin tukea musiikkikasvattajuuden muodostumista. Tutkielman menetelmälliset lähtökohdat perustuvat fenomenografiseen tutkimusotteeseen. Tutkimuksemme aineisto muodostuu 38 luokanopettajaopiskelijan vastauksista ja se on kerätty sähköisen haastattelulomakkeen avulla. Aineistomme perusteella opiskelijat tiedostavat musiikin merkityksellisyyden esimerkiksi tunnekasvatuksessa ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Vaikka musiikin merkityksellisyys tunnustetaan, kokee moni opiskelijoista oman musiikkikasvattajuutensa epävarmaksi. Kysyttäessä luokanopettajakoulutuksen musiikkiopintojen kehityskohtia korostuu tutkittaviemme vastauksissa sekä soitto- että pedagogisten taitojen vahvistaminen käytännön toiminnalla. Lisäksi opetuksen lähtökohtiin toivotaan kehitystä niin kokonaisvaltaisen otteen kuin monipuolisen, yksilön taitotason huomioivan eriyttämisen osalta. Tulosten perusteella etenkin soittotuntien vähentäminen on ollut suuri virhe, sillä opiskelijat näkevät soittotaidon tärkeänä osana musiikkikasvattajuutta

Modeling of the ion exchange in pulp suspensions by Gibbs energy minimization

The ion exchange processes, which occur when two compartments of aqueous solutions separated by a semipermeable interface are placed in aqueous electrolyte solutions, were modeled using the multiphase Gibbs energy-minimization method. The Gibbs energy-minimization technique was applied for the ion-exchange system consisting of pulp fibers and the surrounding aqueous bulk solution. In such a system, the anionic acid groups inside the fibers cause an uneven distribution of ionic species between the solution within the fiber walls and the solution external to the fibers. The method was tested with four cation concentrations, which are naturally present in the fibers and whose partitioning between the fiber phase and the external solution phase has been described earlier. Although the Donnan distribution constant is not explicitly calculated in the Gibbs energy-minimization model, the results are consistent with the Donnan equilibrium theory. With the Gibbs energy-minimization multiphase model, the formation of solid precipitates can also be calculated

Criteria for sustainable constructions

No abstract

Guidelines to perform Life Cycle Analysis of Buildings

This paper gives a short introduction and attempts to give guidelines on how to perform a life Cycle Analysis (LCA) of a Building. Because a building is a complex system with many subsystems with building elements out of different materials, each fulfilling different functions the LCA of a building can become extremely complex. Because of the interacting subsystems with different service lives the service life of a building as a whole is difficult to predict. The assumed service lives however are of major influence in the outcome of the analysis. A proposal to work with different service life categories is discussed