Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen

Johdanto: Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä. Jotta pätevien opettajien saatavuus turvataan myös tulevaisuudessa, tarvitaan jatkuvaa terveystieteiden opettajakoulutuksen uudistamista ja systemaattista sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisen kehittämistä.Tarkoitus: TerOpe-hankkeen tarkoituksena oli kehittää valtakunnalliset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset soteku-opettajien osaamisvaatimukset, ja luoda osaamisen kehittämisen malli opettajien suunnitelmalliselle, uran aikaiselle osaamisen kehittymiselle. Lisäksi hankkeessa kehitettiin digipedagogiikan verkko-opintojakso ja digitaalinen osaamisverkosto alan opettajille, opettajankouluttajille ja opiskelijoille.Menetelmät: TerOpe-hanke oli kuuden yliopiston ja yhden ammatillisen opettajakorkeakoulun valtakunnallinen kärkihanke, jota rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2017–2019. Hanke toteutettiin neljässä vaiheessa: 1) Opettajien osaamismallin ja osaamisvaatimusten kehittäminen; 2) Opettajien osaamisen kehittämismallin rakentaminen; 3) ”Digipedagogiikan perusteet sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutuksessa 2 op” -verkko-opintojakson kehittäminen ja pilotointi; 4) Digitaalisen osaamisverkoston kehittäminen ja pilotointi.Tulokset: Hankkeessa kehitettiin näyttöön perustuvasti soteku-opettajien osaamismalli, osaamisvaatimukset, opettajien osaamisen kehittämisen malli, digipedagogiikan verkko-opintojakso sekä digitaalinen osaamisverkosto alan opettajille, opettajankouluttajille ja opiskelijoille. Lisäksi hankkeessa kehitettiin kolme itsearviointimittaria: Sosiaali-, terveys- ja sekä kuntoutusalan opettajan osaaminen (HeSoEduCo), Opettajan jatkuva ammatillinen kehittyminen (EduProDe) ja Opettajan digitaalinen osaaminen (DigCompEduF).Johtopäätökset: Soteku-opettajan osaamismallia ja osaamisvaatimuksia voidaan hyödyntää terveystieteiden opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien uudistamisessa valtakunnallisesti, ja yhteisopetuksen ja ristiinopiskelun kehittämisessä terveystieteiden opettajankoulutuksessa. Opettajien osaamisen kehittämismallissa kuvataan monitasoinen lähestymistapa, jonka pohjalta opettajien osaamisen kehittäminen tapahtuu opettajankoulutuksessa, koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, koulutusorganisaatioiden strategisella tasolla, opettajien osaamisen lähijohtamisessa sekä yksittäisten opettajien ja opettajatiimien osaamista kehittävässä toiminnassa.</p

Lihavuuden ja diabeteksen ennaltaehkäisy, riskitekijät ja hoito mielenterveyskuntoutustyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena on päivittää ja täydentää mielenterveyskuntoutujien ja heidän kanssaan toimivien henkilöiden tiedollisia valmiuksia diabeteksen ja liikalihavuuden hoidosta sekä ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyö on osa laajempaa mielenterveyskuntoutushanketta, joka tehdään yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry:n kanssa. Mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevät tekevät kokonaisvaltaista asiakaspalvelutyötä, mutta usein keskitytään hoitamaan vain psyykettä eikä huomioida juurikaan somaattista terveyttä. Heidän oireitaan ei aina tutkita riittävästi, ja oireita selitetään helposti psyykkisillä tai lääkityksestä johtuvilla syillä. Tämän takia somaattiset sairaudet saattavat ehtiä kehittymään pitkälle ennen kuin ne diagnosoidaan. Moni mielenterveyskuntoutuja kärsii diabeteksesta, sydän- ja verisuonisairauksista sekä hengityselinsairauksista. Opinnäytetyö koostuu diabeteksen ja lihavuuden teoriaosuuksista sekä niiden yhteisestä toiminnallisesta osuudesta. Teoriaosuudessa käsittelemme sairauksien oireita, ennaltaehkäisyä ja hoitoa yleisesti sekä mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta. Lähdemateriaalina on käytetty terveysalan kirjallisuutta, Duodecimin lääketieteellistä tietokantaa ja hoitosuosituksia. Toiminnalliseen osuuteen kuuluu luento ja sähköinen portfolio, joka on tiivistelmä teoriaosuudesta. Sähköisen portfolion ja luennon tarkoituksena on motivoida kuntoutujia sairauksien itsehoidossa, ennaltaehkäisyssä ja kannustaa heitä terveellisiin elämäntapoihin. Mielenterveyskuntoutujien kanssa työskenteleville tuotamme ajankohtaista tietoa lihavuuden ja diabeteksen riskeistä sekä hoitokeinoista, joita voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutujien ohjauksessa. Sähköinen portfolio jää henkilökunnan ja kuntoutujien pysyvään käyttöön. Luento pidettiin helmikuussa 2012 Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry:n tiloissa ja kuntoutujia oli saapunut paikalle noin 40. Arvioimme luennon vaikuttavuutta palautelomakkeen avulla, joista 20:een oli vastattu. Osa oli täyttänyt lomakkeen pareittain. Kaikki palautteeseen vastanneet kokivat saaneen teoriatietoa riittävästi molemmista aiheista ja 12 vastasi saaneensa uutta tietoa aiheista. Noin puolet uskoi luennon vaikuttavan omiin elintapoihin myönteisesti. Kuntoutujat kokivat sähköisen portfolion tarpeelliseksi, jotta he voivat syventää tietojaan lihavuudesta ja diabeteksesta.The prevention, risk factors and care of obesity and diabetes in mental health rehabilitation work The purpose of this thesis is to update and increase the knowledge of diabetes and obesity as well as of its prevention and treatment among the mental health rehabilitees and people working with them. The thesis was carried out as part of the mental health rehabilitation project between Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry and Laurea University of Applied Sciences. People who work with mental health rehabilitees do comprehensive customer service but often the focus is on treating psychological disorders and hardly ever on somatic health. The rehabilitees’ symptoms are not always being inquired carefully enough, and the symptoms are easily explained by psychological or medical causes. That is the reason why somatic diseases may reach an advanced stage before they are diagnosed. Several mental health rehabilitees suffer from diabetes, cardiovascular and respiratory diseases. The thesis consists of a theoretical part and a practical part discussing diabetes and obesity. The theoretical part deals with the symptoms of the diseases, the prevention and treatment both generally and also from the viewpoint of mental health rehabilitees. We have used literature about healthcare, Duodecim medical database and treatment guidelines as source material. The practical part consists of a lecture and an electronic portfolio which is an abstract from the theoretical part. The goal of the lecture and electronic portfolio is to motivate the rehabilitees to prevent the diseases and treat them by themselves as well as to encourage them to lead a healthy lifestyle. We produce topical information about risk factors about obesity and diabetes for people who work with mental health rehabilitees. We also advise them about treatment methods which can be used in the mental health rehabilitees’ counseling. The electronic portfolio will be available for the personnel and rehabilitees. The lecture was held in February 2012 in the premises of Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry and there were 40 rehabilitees. We evaluate the effectiveness of the lecture through feedback form which was answered by 20 respondents. Some forms were answered in pairs. All respondents gained enough knowledge of both topics and 12 respondents gained new knowledge of the topics. Half of them believed that they will lead a healthier lifestyle. The electronic portfolio was also experienced useful among rehabilitees so that they can improve their knowledge of obesity and diabetes

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen

Abstract Introduction: The operating environment in the social-, health care, and rehabilitation sector is continuously changing and evolving. In order to ensure the availability of qualified educators in the future, constant reform of health science teacher education and systematic development of competence in social-, health care, and rehabilitation is needed. Purpose: The TerOpe project aimed to develop national and internationally comparable competence requirements for social-, health care, and rehabilitation educators, and to create a competence development model for educators’ systematic career development. Besides, the project developed an online course in digital pedagogy and a digital competence network for educators, educators’ trainers and students in the field. Methods: The TerOpe project was part of nationwide government key projects. The project involved six universities and one university of applied sciences, funded by the Ministry of Education and Culture in 2017–2019. It was implemented in four phases: 1) development of the educator competence model and its requirements; 2) building an educator competence development model; (3) development and piloting of a digital course in digital education for social-, health care, and rehabilitation education; 4) development and piloting of a digital competence network. Results: The project developed an evidence-based model for the competence of social-, health care and rehabilitation educators. The project also developed competence requirements for the educators, a model of educator competence development, an online course in digital pedagogy, and a digital competence network for educators, educators’ trainers and students in the field. Besides, the project developed and tested three self-assessment instruments: The Health and Social Care Educator’s Competence (HeSoEduCo), Continuous Professional Development of Educators (EduProDe), and Digital Competence of Educators (DigCompEduF). Conclusions: The social-, health care, and rehabilitation educators’ model and competence requirements can be utilized to revise health science education curricula nationwide, and to develop collaborative and cross-curricular education. The educator competence development model describes a multi-level approach, based on which educator competence development takes place in teacher education, in education policy-making, at the strategic level of education organizations, in close-knit leadership of individual educators and in teams.Tiivistelmä Johdanto: Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä. Jotta pätevien opettajien saatavuus turvataan myös tulevaisuudessa, tarvitaan jatkuvaa terveystieteiden opettajakoulutuksen uudistamista ja systemaattista sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisen kehittämistä. Tarkoitus: TerOpe-hankkeen tarkoituksena oli kehittää valtakunnalliset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset soteku-opettajien osaamisvaatimukset, ja luoda osaamisen kehittämisen malli opettajien suunnitelmalliselle, uran aikaiselle osaamisen kehittymiselle. Lisäksi hankkeessa kehitettiin digipedagogiikan verkko-opintojakso ja digitaalinen osaamisverkosto alan opettajille, opettajankouluttajille ja opiskelijoille. Menetelmät: TerOpe-hanke oli kuuden yliopiston ja yhden ammatillisen opettajakorkeakoulun valtakunnallinen kärkihanke, jota rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2017–2019. Hanke toteutettiin neljässä vaiheessa: 1) Opettajien osaamismallin ja osaamisvaatimusten kehittäminen; 2) Opettajien osaamisen kehittämismallin rakentaminen; 3) ”Digipedagogiikan perusteet sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutuksessa 2 op” -verkko-opintojakson kehittäminen ja pilotointi; 4) Digitaalisen osaamisverkoston kehittäminen ja pilotointi. Tulokset: Hankkeessa kehitettiin näyttöön perustuvasti soteku-opettajien osaamismalli, osaamisvaatimukset, opettajien osaamisen kehittämisen malli, digipedagogiikan verkko-opintojakso sekä digitaalinen osaamisverkosto alan opettajille, opettajankouluttajille ja opiskelijoille. Lisäksi hankkeessa kehitettiin kolme itsearviointimittaria: Sosiaali-, terveys- ja sekä kuntoutusalan opettajan osaaminen (HeSoEduCo), Opettajan jatkuva ammatillinen kehittyminen (EduProDe) ja Opettajan digitaalinen osaaminen (DigCompEduF). Johtopäätökset: Soteku-opettajan osaamismallia ja osaamisvaatimuksia voidaan hyödyntää terveystieteiden opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien uudistamisessa valtakunnallisesti, ja yhteisopetuksen ja ristiinopiskelun kehittämisessä terveystieteiden opettajankoulutuksessa. Opettajien osaamisen kehittämismallissa kuvataan monitasoinen lähestymistapa, jonka pohjalta opettajien osaamisen kehittäminen tapahtuu opettajankoulutuksessa, koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, koulutusorganisaatioiden strategisella tasolla, opettajien osaamisen lähijohtamisessa sekä yksittäisten opettajien ja opettajatiimien osaamista kehittävässä toiminnassa.Abstrakt Inledning: Social-, hälso- och rehabiliteringssektorns verksamhetsområde utvecklas ständigt. För att säkerställa tillgången av kompetenta lärare i framtiden behövs en fortgående förnyelse av hälsovetenskapernas lärarutbildning och en systematisk utveckling av lärarnas kompetensens inom social-, hälso- och rehabiliteringsområdena. Syfte: TerOpe-projektets syfte var att utveckla nationellt och internationellt jämförbara kompetenskrav för lärare inom social-, hälso- och rehabiliteringsområdena och att skapa en kompetensutvecklingsmodell för en systematisk utveckling av lärarens kompetenser. Dessutom utvecklade projektet en onlinekurs i digital pedagogik och ett digitalt kompetensnätverk för lärare, lärarutbildare och studerande inom området. Metoder: TerOpe-projektet var en del av ett landsomfattande spetsforskningsprojekt där sex universitet och en yrkeshögskola ingick. Projektet finansierades av undervisnings- och kulturministeriet under åren 2017–2019 och genomfördes i fyra faser: 1) Utveckling av lärarnas kompetensmodell och kompetenskrav; 2) Skapandet av en modell för lärarkompetensutveckling; 3) Utveckling och pilotering av en digital kurs inom digital pedagogik för social-, hälso- och rehabiliteringsområdenas utbildning; 4) Utveckling och pilotering av ett digitalt kompetensnätverk. Resultat: Projektet utvecklade en evidensbaserad kompetensmodell och kompetenskrav för lärare inom social-, hälso- och rehabiliteringsområdena, en online-kurs i digital pedagogik och ett digitalt kompetensnätverk för lärare, lärarutbildare och studerande. Dessutom utvecklade projektet tre självbedömningsinstrument: Kompetens för lärare inom social-, hälso- och rehabiliteringsområdena, Professionell fortbildning för lärare och Lärarens digitala kompetens. Slutsatser: Kompetensmodellen och kompetenskraven för lärare inom social-, hälso- och rehabiliteringsområdena kan användas för att revidera läroplanerna för hälsovetenskapernas lärarutbildningar och för att utveckla en kollaborativ och ämnesövergripande utbildning inom hälsovetenskapernas lärarutbildning. Modellen för lärarnas kompetensutveckling beskriver hur kompetensen kan förstås på många nivåer och hur den kan ligga till grund för lärarens kompetensutveckling inom lärarutbildningen, inom utbildningspolitiken, i utbildningsorganisationernas strategiska arbete och i ett nära och sammanflätat ledarskap för enskilda lärare och lärarteam