”Does your elven mind give you a different viewpoint?”:rotu, valtarakenteet ja kertomus videopelissä Dragon Age: Origins

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani käsittelen rotua, valtarakenteita ja kertomusta videopelissä Dragon Age: Origins. Dragon Age: Origins on vuonna 2009 ilmestynyt fantasiaroolipeli, joka on ensimmäinen osa pelitalo Biowaren kehittämästä Dragon Age -pelisarjasta. Analysoin ja pohdin tutkielmassani, miten pelaajan luoman päähahmon rotu vaikuttaa kerrontaan ja miten nämä päähahmon ominaisuudet vaikuttavat hahmojen välisin suhteisiin. Tarkastelen myös, miten päähahmon rotu ja identiteetti tulevat pelissä ilmi ja millaisia valta-asetelmia se tuo esille. Rodulla viittaan tässä fantasiarotuihin. Tutkimukseni teoriapohja koostuu rodun, etnisyyden ja rasismin määrittelemisestä sekä identiteetin ja kulttuuri-identiteetin hahmottamisesta. Käsittelen teoriaosuudessa myös rotua ja rasismia fantasiagenressä sekä videopeleissä ja pelitutkimuksessa. Tutkimukseni yhdistelee kirjallisuudentutkimusta ja pelitutkimusta. Tutkimusprosessissani pelasin Dragon Age: Originsin läpi kolmella hahmolla. Yksi hahmoista oli ihminen ja kaksi hahmoista haltioita, joista toinen oli taustaltaan dalish-haltia ja toinen kaupunkihaltia. Tallensin peliprosessin videoille. Analyysissa vertailin näitä kolmea hahmoa toisiinsa. Tutkimuksessani tuli esille, että päähahmon tausta ja rotu vaikuttivat kerrontaan erityisesti yksittäisissä keskusteluissa. Tausta ja rotu korostavat päähahmon toimintaa ja motiivia saavuttaa pelin päätavoite sekä muokkaavat pelistä yksilöllisen kokemuksen. Hahmon tausta painottaa tarinassa tiettyjä piirteitä: Ihmisellä pääpaino on pelimaailman poliittisessa tilanteessa ja haltioilla maailmaa uhkaavassa vitsauksessa. Päähahmon rotu ja identiteetti näkyvät rasismissa, joka kohdistui haltiahahmoihin. Haltiat kohtaavat avointa rasismia erilaisissa keskustelutilanteissa esimerkiksi pilkkaavina nimityksinä tai asemansa kyseenalaistamisena. Rasismi tuo esille hahmojen ja rotuja välistä hierarkiaa, jossa ihminen on kaikista ylempiarvoisin ja haltiat ihmisiä alempiarvoisia. Tutkimuksessani tulee esille myös pelin kahden haltiakulttuurin erot, joita pohdin identiteetin ja kulttuuri-identiteetin kautta. Haltioiden välilläkin on nähtävissä rasistisia piirteitä: Dalish-haltiat halveksuvat kaupunkihaltioita ja pitävät itseään kaupunkihaltioita kunniakkaampina ja arvokkaampina. Dalish-haltioiden rasismi kohdistuu erityisesti kaupunkihaltioiden etniseen taustaan, kun taas ihmisten harjoittama rasismi haltioita kohtaan kohdistuu rodullisiin piirteisiin

Two languages, two modalities:a special type of early bilingual language acquisition in hearing children of Deaf parents

Abstract In this study, early bilingual language acquisition was explored from the age of 12 to 36 months in 10 hearing children of Deaf parents, KODAs (Kids of Deaf Adults). KODA children’s language acquisition is bimodal; they acquire simultaneously sign language in visual-gestural and spoken language in auditory-vocal modality. This study aimed to describe the developmental paths of early bilingual language acquisition and their interrelationships with language input. Additionally, the characteristics of children’s language use and their associations with the features of the linguistic environment, child’s language competence and contextual variables were examined. Information about the children’s linguistic environment was collected with parental interviews. Children’s linguistic development (productive vocabulary) was measured with the MacArthur Communicative Development Inventory (MCDI) in both Finnish Sign Language (FinSL) and the Finnish language between the ages of 12 to 30 months. Children’s development in the Finnish language was tested at the age of 36 months by using the Reynell Developmental Language Scales III. Additionally, the children’s interaction was video recorded twice a year between the ages of 12 to 36 months during three different play sessions: with their Deaf parent, with the Deaf parent and a hearing adult and with the hearing adult alone. A large variation was uncovered in both the amount and type of language input and the children’s bilingual developmental paths. According to the results of the MCDI, KODA children’s (N = 8) mean size of productive vocabulary in both languages separately was smaller when compared to the monolingual norms. However, in all but three children, their total vocabulary, which includes both productive vocabulary of FinSL and Finnish, was comparable with age peers. According to the Reynell test in Finnish, three children scored at age level, three within –1 SD and two children within –2 SD. Contextual variables clearly influenced the KODA children’s language use. KODA children, as young as 12 months old, accommodated their use of language and communication modes according to the language(s) of their interlocutor(s). Children preferred to code-mix when communicating with their Deaf parent by producing simultaneous, mainly semantically congruent signs and words.Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitettiin 10 KODA:n (Engl. Kids of Deaf Adults) eli kuuron vanhemman kuulevan lapsen varhaista kaksikielisyyden kehitystä ikävälillä 12 ja 36 kuukautta. KODA-lapset omaksuvat simultaanisesti kaksi modaliteetiltaan erilaista kieltä, viittomakielen ja puhutun kielen. Näin heidän kaksikielisyytensä perustuu kahden aistikanavan käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata KODA-lasten varhaista kaksikielisyyden kehitystä sekä tarkastella kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä lasten kieliympäristössä. Lisäksi tavoitteena oli eritellä lasten kielten tuoton piirteitä ja tarkastella, miten kieliympäristöön, kielitaitoon ja eri kielenkäyttökonteksteihin liittyvät tekijät ovat niihin yhteydessä. Lasten kieliympäristön piirteistä kerättiin tietoa vanhempien haastattelujen avulla. KODA-lasten kielten kehitystä arvioitiin MCDI-lomakkeen (MacArthur Communicative Development Inventory) avulla ikävälillä 12 ja 30 kuukautta. Lisäksi suomen kielen taitoja arvioitiin Reynellin kielellisen kehityksen testillä silloin, kun lapset olivat 36 kuukauden ikäisiä. Videoaineisto kerättiin puolivuosittain videoimalla lasta aina kolmessa eri leikkitilanteessa: ensin kuuron vanhemman kanssa, sitten kuuron vanhemman ja kuulevan aikuisen kanssa ja lopuksi kuulevan kanssa. Sekä lasten kieliympäristön piirteissä että kaksikielisyyden kehityksessä oli laajaa yksilöllistä vaihtelua. MCDI:n tulokset osoittivat, että KODA lasten (N = 8) ryhmän leksikon koko jäi molemmissa kielissä ainoastaan suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia alhaisemmaksi, mutta tuottavan kokonaisleksikon suuruus (tuotettujen sanojen ja viittomien summa) silti vastasi suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia. Yksilöllinen vaihtelu tuloksissa oli kuitenkin suurta. Reynellin testin mukaan kolme lasta suoriutui testistä ikätason mukaisesti, kolmen lapsen suoritus oli yhden keskihajonnan ja kahden lapsen suoritus kahden keskihajonnan verran ikätasoa alhaisempi. Vuorovaikutuskumppani vaikutti KODA-lasten kielten käytön piirteisiin tilastollisesti merkitsevällä tasolla. KODA-lapset pystyivät jo 12 kuukauden iässä muuttamaan käyttämäänsä kieltä ja kommunikointimuotoa vuorovaikutuskumppanin mukaan. Lisäksi he yhdistivät kielten koodeja erityisesti kommunikoidessaan kuuron vanhemman kanssa tuottamalla useimmiten semanttiselta sisällöltään vastaavan viittoman ja sanan samanaikaisesti

Kommunikoinnin häiriöiden kuntoutus:vaativa laji

peerReviewe

Hepatitis C virus infection in the immunocompromised host: a complex scenario with variable clinical impact

<p>Abstract</p> <p>The relationship between Hepatitis C Virus (HCV) infection and immunosuppression is complex and multifaceted. Although HCV-related hepatocytolysis is classically interpreted as secondary to the attack by cytotoxic T lymphocytes against infected cells, the liver disease is usually exacerbated and more rapidly evolutive in immunosuppressed patients. This generally occurs during the immunosuppression state, and not at the reconstitution of the host response after immunosuppressive therapy discontinuation. The field of immunosuppression and HCV infection is complicated both by the different outcome observed in different situations and/or by contrasting data obtained in the same conditions, with several still unanswered questions, such as the opportunity to modify treatment schedules in the setting of post-transplant follow-up. The complexity of this field is further complicated by the intrinsic tendency of HCV infection in itself to lead to disorders of the immune system. This review will briefly outline the current knowledge about the pathogenesis of both hepatic and extrahepatic HCV-related disorders and the principal available data concerning HCV infection in a condition of impairment of the immune system. Attention will be especially focused on some conditions - liver or kidney transplantation, the use of biologic drugs and cancer chemotherapy - for which more abundant and interesting data exist.</p