Doctoral Student Learning Patterns : Learning about Active Knowledge Creation or Passive Production

Peer reviewe

Doctoral student engagement : The dynamic interplay between students and scholarly communities

This dissertation study explored students engagement in the doctoral process and factors associated with it. Doctoral students experiences of engagement were investigated in three studies, while the associated factors were analysed in a further two. The dissertation used a mixed-methods approach; accordingly, the data were collected through interviews and surveys, and were analysed by combining qualitative and quantitative methods. Study I investigated the key learning experiences that the students perceived to be either inspiring or challenging in their doctoral process. Altogether 19 natural sciences doctoral students were interviewed. The majority of the key learning experiences identified by the students were positive. Most of the experiences were related to the students participation in the scholarly community, developing as a scholar, and developing specific research competencies. The students situated such experiences typically in various scholarly activities including research work, courses, and academic meetings. Study II focused on analysing students engagement by exploring the main experiences and sources, as well as the qualitatively different forms of engagement in the doctoral process. Altogether 21 behavioural sciences doctoral students were interviewed. The students described their engagement in terms of experiences of dedication, efficiency, and sometimes absorption. They typically emphasised their sense of competence and relatedness as the main sources of engagement. In the students descriptions three qualitatively different forms of engagement in doctoral work were also identified: an adaptive form of engagement, an agentic form of engagement, and a work-life inspired form of engagement. Further, there was variation among the students in terms of what forms of engagement they emphasised in different phases of their doctoral studies. Study III focused on students disengagement by exploring the main experiences and sources of disengagement from the doctoral process. Also, the students perceptions of the dynamic interplay between themselves and their environments with respect to disengaging experiences were explored by analysing the perceived misfits between the students and their environments. Altogether 16 behavioural sciences doctoral students were interviewed. The students described their disengagement in terms of experiences of inefficacy, cynicism, and sometimes exhaustion. They typically emphasised their struggles and conflicts within the scholarly community as the main source of disengagement. The students typically attributed their disengagement to the perceived misfit between themselves and their environments, and in particular often associated the problem with the scholarly community rather than themselves. Study IV focused on the collective fit between doctoral students and their environments that had contributed to their engagement. Altogether 1 184 doctoral students and 431 supervisors from different disciplines participated in the surveys. The collective fit was explored at the faculty level in terms of similarities and differences in the students and supervisors perceptions of the main resources and challenges with respect to the doctoral process. The relation between the perceived fit and the doctoral students satisfaction with their study process and supervision was explored. The results showed that either a fit, a partial fit, or a misfit existed between the students and supervisors perceptions in the different faculties. A relation was also found between the collective fit and students satisfaction with their overall study process and supervisory support. This dissertation contributes to the literature on doctoral student engagement by breaking down the complexity of engagement; it does this by identifying the qualitatively different experiences, sources, and forms of engagement. Moreover, the study reveals the nature of engagement at the interface of study and work by shedding light on the dual role of doctoral students as both students and professional researchers. Further, the results provide a new understanding of the perceived student learning environment fit as a primary determinant of doctoral student engagement. The results encourage viewing doctoral student engagement as a complex, multidimensional phenomenon supported by the constructive interplay between doctoral students and their learning environments that fosters students meaningful participation and a sense of belonging in their scholarly communities. Keywords: doctoral education, doctoral process, doctoral student, engagement, disengagement, learning environment, scholarly community, student environment fitTässä väitöskirjassa tutkittiin tohtoriopiskelijoiden väitöskirjaprosessiin kiinnittymistä ja tekijöitä, jotka yhdistettiin kiinnittymiseen. Tohtoriopiskelijoiden kokemuksia väitöskirjaprosessiin kiinnittymisestä käsiteltiin kolmessa osatutkimuksessa, kun taas kiinnittymiseen yhdistettyjä tekijöitä tarkasteltiin kahdessa osatutkimuksessa. Aineisto kerättiin sekä haastatteluin että kyselylomakkein. Analyysissä yhdistettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Osatutkimuksessa I tutkittiin tohtoriopiskelijoiden inspiroivia ja haastavia väitöskirjaprosessin avainoppimiskokemuksia. Haastatteluaineisto kerättiin 19 luonnontieteiden tohtoriopiskelijalta. Suurin osa tohtoriopiskelijoiden avainoppimiskokemuksista oli positiivisia. Kokemukset liittyivät pääosin tiedeyhteisöön osallistumiseen sekä tutkijana kehittymiseen ja tutkimusosaamisen karttumiseen. Opiskelijat sijoittivat avainoppimiskokemuksensa tapahtuvaksi tyypillisesti erilaisissa tieteellisissä käytännöissä kuten tutkimustyön, jatko-opintokurssien ja tieteellisten tapaamisten aikana. Osatutkimuksessa II syvennyttiin tarkemmin tohtoriopiskelijoiden väitöskirjaprosessiin kiinnittymiseen analysoimalla erilaisia kiinnittäviä kokemuksia ja niiden lähteitä. Tutkimuksessa analysoitiin myös laadullisesti erilaisia kiinnittymisen muotoja. Haastatteluaineisto kerättiin 21 käyttäytymistieteiden tohtoriopiskelijalta. Opiskelijoiden kiinnittyminen ilmeni omistautumisen ja pystyvyyden kokemuksina sekä joskus myös uppoutumisen kokemuksina. Opiskelijat kuvasivat usein vahvistuneita osaamisen ja kuulumisen kokemuksia kiinnittymisensä lähteiksi. Opiskelijoiden kuvauksista tunnistettiin myös kolme laadullisesti erilaista väitöskirjaprosessiin kiinnittymisen muotoa: mukautumista heijastava kiinnittymisen muoto, toimijuutta heijastava kiinnittymisen muoto ja työelämän inspiroima kiinnittymisen muoto. Eri vaiheissa väitöskirjaprosessiaan olevat opiskelijat painottivat eri tavoin laadullisesti erilaisia kiinnittymisen muotoja. Osatutkimuksessa III keskityttiin tarkemmin tohtoriopiskelijoiden väitöskirjaprosessista etääntymiseen analysoimalla erilaisia etäännyttäviä kokemuksia ja niiden lähteitä. Tutkimuksessa analysoitiin myös koettua dynaamista vuorovaikutusta tarkastelemalla opiskelijoiden kokemaa vastaamattomuutta heidän ja ympäristöjensä välillä etääntymiskokemuksissa. Haastatteluaineisto kerättiin 16 käyttäytymistieteiden tohtoriopiskelijalta. Opiskelijoiden etääntyminen ilmeni riittämättömyyden ja kyynisyyden kokemuksina sekä joskus myös uupumisena. Opiskelijat kuvasivat etääntymisensä keskeiseksi lähteeksi kohtaamansa hankaluudet ja konfliktit tiedeyhteisön sisällä. Opiskelijat tyypillisesti näkivät etääntymisensä aiheutuneen vastaamattomuudesta heidän ja ympäristöjensä välillä. Opiskelijat yhdistivät etääntymisen johtuvan pikemmin heidän tiedeyhteisöstään kuin heistä itsestään. Osatutkimuksessa IV syvennyttiin tohtoriopiskelijoiden väitöskirjaprosessiin kiinnittymiseen vaikuttavaan kollektiiviseen vastaavuuteen opiskelijoiden ja heidän ympäristöjensä välillä. Kyselyaineisto kerättiin eri tieteenaloilta 1 184 tohtoriopiskelijalta ja 431 ohjaajalta. Kollektiivista vastaavuutta tutkittiin tiedekuntatasolla analysoimalla opiskelijoiden ja ohjaajien väitöskirjaprosessin resursseja ja haasteita koskevien käsityksien yhdenmukaisuutta ja eroavaisuutta. Tutkimuksessa analysoitiin myös yhteyttä havaitun vastaavuuden ja opiskelijan väitöskirjaprosessia ja ohjausta kohtaan raportoiman tyytyväisyyden välillä. Tulokset osoittivat että, eri tiedekunnissa opiskelijoiden ja ohjaajien käsityksien välillä oli joko vastaavuus, osittainen vastaavuus tai vastaamattomuus. Kollektiivisen vastaavuuden ja opiskelijan väitöskirjaprosessia ja ohjauksessa saamaansa tukea kohtaan raportoiman tyytyväisyyden välillä havaittiin yhteys. Neljän osatutkimuksen tulokset avasivat uusia näkökulmia tohtoriopiskelijoiden väitöskirjaprosessiin kiinnittymiseen tuomalla esille laadullisesti erilaisia kiinnittymisen kokemuksia, lähteitä ja muotoja. Tämä väitöskirjatutkimus toi myös uutta tietoa tohtoriopiskelijoiden kiinnittymisen luonteesta opiskelun ja työn rajapinnoilla valaisemalla opiskelijoiden kaksoisroolia sekä opiskelijoina että tutkijoina. Tulokset tuottivat lisäksi uutta ymmärrystä koetusta opiskelija oppimisympäristö vastaavuudesta keskeisenä tekijänä tohtoriopiskelijoiden väitöskirjaprosessiin kiinnittymisessä. Tutkimustulokset kannustavat näkemään tohtoriopiskelijoiden väitöskirjaprosessiin kiinnittymisen monitahoisena ilmiönä, jota tukee rakentava, mielekkäitä osallisuuden ja tiedeyhteisöön kuulumisen kokemuksia edistävä vuorovaikutus tohtoriopiskelijoiden ja heidän oppimisympäristöjensä välillä. Avainsanat: tohtorikoulutus, väitöskirjaprosessi, tohtoriopiskelija, kiinnittyminen, etääntyminen, oppimisympäristö, tiedeyhteisö, opiskelija ympäristö vastaavuu

Focusing on doctoral students’ experiences of engagement in the thesis work

While doctoral students’ reasons for attrition and negative experiences have been explored for a long time, little is known about their engagement in their doctoral process. This study aimed at filling the gap in the doctoral education literature by exploring the nature of students’ engagement in doctoral work. Altogether, 21 behavioural sciences doctoral students from one top-level research community were interviewed. The interview data were qualitatively content analysed. The students described their engagement in terms of experiences of dedication, efficiency and sometimes absorption. The sources of their engagement were typically increased sense of competence and relatedness. They less often reported strengthened sense of autonomy and contribution as the sources. In addition, three qualitatively different experiences of engagement in doctoral work, adaptive engagement, agentic engagement and work-life inspired engagement were identified from the students’ descriptions. Further, there was a variation among the students in terms of what experiences of engagement they emphasized in different phases of their doctoral studies. Our results suggest that rather than being a singular entity doctoral student engagement in the doctoral work varies

Focusing on doctoral students’ experiences of engagement in thesis work

Peer reviewe

Experiences of Disengagement – A Study of Doctoral Students in the Behavioral Sciences

Peer reviewe

Exploring the Fit between Doctoral Students’ and Supervisors’ Perceptions of Resources and Challenges vis-à-vis the Doctoral Journey

Peer reviewe

Flipping Army Conscripts’ Training with the Support of ADL Learning Assets – Rewards and Challenges in the Context of Finnish Army Reserve Officer Training

In this article, we explore the experiences of military instructors with the introduction and application of the pedagogic method of the flipped classroom when supported by advanced distributed learning (ADL). The data were collected from interviews with eight instructors from the Reserve Officer School in the Finnish Defence Forces, all of whom have employed flipped classroom and ADL methods in their conscript training. The findings showed that the approach towards ADL and flipped classroom pedagogy varied, ranging from rejection to a focus on rewards and benefits, and from neutrality to an active appreciation of its potential for development. The motives reflecting these pedagogical and learning technology innovations were related to instructors, learners, subject matters, pedagogical methods, technology, resources, and the structures of the military education system. We suggest that scholars and practitioners of military pedagogy should focus on developing better technology infrastructure and accessibility for the end-user, the self-regulation and study skills of conscripts, and on applying modern pedagogical methods in practice. Further, the capacity of the military instructor to successfully employ learning technologies is contingent on the implementation of specific measures and strategies

Doctoral students' writing profiles and their relations to well-being and perceptions of the academic environment

We explored doctoral students’ writing profiles using a person-centred approach. We also studied differences between profiles in terms of experienced well-being and perceptions of the learning environment. The participants of our study (n = 664) were PhD students from three faculties at the University of Helsinki, Finland. The Writing Process Questionnaire (Lonka et al. Journal of Writing Research, 5(3), 245-269 2014) was used to measure writing conceptions and problematic writing. Well-being was measured by MED NORD, adapted to the doctoral context (Lonka et al. Medical Teacher, 30, 72-79 2008; Stubb et al. Studies in Continuing Education, 33(1), 33–50 2011), and Perceptions of the learning environment, using specific items from Dahlin et al. Medical Education, 39, 594–604 (2005). PhD students with similar patterns of writing variables were identified through latent profile analysis (LPA). We conducted one-way ANOVAs to examine group differences with respect to well-being and perceptions of learning environment. We identified three writing profiles: Growth-Transforming (51%), Ambivalent (40%), and Fixed-Blocking (9%) groups. The Fixed-Blocking group reported a lack of interest the most often and also reported receiving the least feedback. The Growth-Transforming group was the most and the Fixed-Blocking group the least satisfied with their studies. It appeared that epistemic beliefs related to research writing were most decisive in differentiation among PhD students. Blocks were related to beliefs in innate ability. We concluded that although problems in writing are quite common, epistemic beliefs may be even more decisive in terms of successful research writing.Peer reviewe

Doctoral Students' Social Support Profiles and Their Relationship to Burnout, Drop-out Intentions, and Time to Candidacy

Peer reviewe

Summary report on doctoral experience in UniOGS graduate school at the University of Oulu

Abstract This report is part of the research-based development of doctoral training in the UniOGS graduate school, at the University of Oulu. It aims to contribute research-based evidence pertaining to the development of doctoral education in the UniOGS graduate school at the University of Oulu by exploring the doctoral experience in the UniOGS, and the primary regulators of the doctoral journey. The data reported here were collected with the doctoral experience survey from doctoral students of UniOGS graduate school. Doctoral students’ experiences of doctoral training were analysed in terms of three complementary aspects of the training: the doctoral dissertation process, supervision, and doctoral studies. The report consists of a summary of the results based on data collected from doctoral students at the University of Oulu in April 2015.Tiivistelmä Tämä raportti on osa Oulun yliopiston tutkimusperustaista tohtorinkoulutuksen kehittämistä. Sen tavoitteena on ymmärtää aiempaa paremmin tohtoriopiskeluprosessia ja kartoittaa sitä sääteleviä tekijöitä, ja tukea näin tutkimusperustaista tohtorikoulutuksen kehittämistyötä UniOGS -tutkijakoulussa. Raportin taustalla ovat tieteelliset tutkimusprojektit tohtorikoulutuksesta. Raportin aineisto kerättiin Tohtoriopiskelija -kyselyllä kaikilta UniOGS -tutkijakoulun jatko-opiskelijoilta keväällä 2015 Kyselyllä kartoitettiin tohtoriopiskelijoiden kokemuksia väitöskirjaprosessista, ohjauksesta, tiedeyhteisöstä ja jatko-opinnoista