Tietämyksenhallinta suomalaisissa yrityksissä: Loppuraportti, TSR-hanke 113295

Tutkimus on jatkumoa vuoden 2002 tutkimukselle, jossa Työsuojelurahaston ja Liikesivistysrahaston rahoittamana tarkasteltiin tietämyksenhallinnan tilaa suomalaisissa suuryrityksissä osana Asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaaminen -hanketta (Hannula et al. 2003) sekä vuoden 2007 tutkimukselle, jossa tarkasteltiin tietämyksenhallinnan tilaa pirkanmaalaisissa pk-yrityksissä (Helander et. al. 2007).Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miltä tietämyksenhallinta näyttää suurissa suomalaisissa yrityksissä sekä Pirkanmaan alueen pk-yrityksissä 2010-luvulla ja vertailla kehityskaarta vuosien 2002 ja 2007 tutkimustuloksiin.Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:- Miten systemaattista tietämyksenhallinta on?- Mistä toiminnoista tietämyksenhallinta rakentuu?- Miten tietämyksenhallinta on organisoitu?- Mitkä ovat keskeisimmät haasteet ja ongelmakohdat tietämyksenhallinnan toteuttamisessa?- Miten tietämyksenhallinnan tila on muuttunut suomalaisissa yrityksissä noin 10 vuoden aikana

Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen

Tämän raportin tarkoitus on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa ja näkemyksiä tähän asti vähän ymmärretystä ja tutkitusta joukkoistamisen sovellusalueesta ja sen uusista mahdollisuuksista, teollisten yritysten joukkoistamisesta.Tätä aihealuetta voinee hyvällä syyllä kutsua joukkoistamisen uudeksi vaiheeksi tai aalloksi, koska aiemmin yritysten joukkoistamistoimenpiteet ja joukkoistamista koskevat tutkimukset ovat voimakkaasti keskittyneet kuluttajayritysten ja kuluttajien kautta tapahtuvan joukkoistamisen malleihin ja toimintatapoihin. Tällaisissa joukkoistamishankkeissa on useimmiten ollut kyse melko vähäistä ja erikoistumatonta asiantuntemusta ja osaamista vaativista yksinkertaisista joukkoistamistehtävistä, kuten kuluttajatuotteiden kehittämisideoiden joukkoistamisesta, markkinointikampanjoihin liittyvien kuva- ja videomateriaalien joukkoistamisesta, ja vaikkapa t-paitojen painatusten joukkoistamisesta.Viime aikoina monet innovatiiviset edelläkävijäyritykset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvinkin syvällistä ja erikoistunutta asiantuntemusta vaativia tuotekehitykseen liittyviä tehtäviä on tietyin edellytyksin mahdollista joukkoistaa. Tällaiset tehtävät ovat tyypillisiä teollisten business-to-business- tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.Puhuttaessa teollisten yritysten joukkoistamisesta tässä raportissa keskitytään paljolti erityisesti valmistaviin yrityksiin, ja raportin painotus ja esimerkit liittyvät melko voimakkaasti teollisia tuotteita ja kappaletavaroita tuottaviin yrityksiin kuten konepajoihin. Lisäksi keskitytään pääasiassa business-to-business-yrityksiin jotka valmistavat tuotteita toisille yrityksille (ei siis kuluttajayrityksiin), jotka ovat joukkoistamisen näkökulmasta olleet yrityksissä usein hankalana tai jopa mahdottomana pidetty joukkoistamisen kohde. Suuri osa raportin esimerkeistä liittyy teollisten business-to-business- tuotteiden kehittämiseen liittyvien tehtävien joukkoistamiseen, mitä on käsitelty hyvin vähän aihealueen tutkimuksessa. Tämä alue on onnistuneelle joukkoistamiselle erityisen haastava aihealue muiden muassa joukkoistajalta ja joukoilta vaadittavan osaamisen näkökulmastaAihealuetta pyritään valottamaan aihealueen edelläkävijäyritysten esimerkkien ja laajempien ajankohtaisten casekuvausten kautta. Erityisesti pyritään kuvaamaan teollisten yritysten joukkoistamista joukkoistamisen hyötyjen ja arvonluonnin, erilaisia arvonluontimalleja hyödyntävien kuvausten ja arvonluontiin vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tärkeää on pyrkiä ymmärtämään mistä toimittajien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden saama arvo oikeastaan koostuu, kun tuotteen kehityksessä käytetään joukkoistamista, sosiaalista mediaa ja yhteisöjä.Tässä raportissa kuvataan muiden muassa tärkeitä joukkoistamiseen liittyviä trendejä jotka ovat mahdollistaneet teollisten yritysten joukkoistamisen, autetaan ymmärtämään arvonluonnin avoimuuteen liittyvää muutosta jonka joukkoistaminen ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet, kuvataan joukkoistamisen erilaisia toimiviksi havaittuja sovelluskohteita sekä taustalla olevia mekanismeja ja hyötyjä erityisesti teollisessa joukkoistamisessa, tuodaan esille ajankohtaisia ja edelläkävijäyritysten esimerkkejä teollisesta joukkoistamisesta ja näiden käyttämistä joukkoistamisen alustoista, ja autetaan ymmärtämään teollisen joukkoistamisen arvonluonnin keskeisiä mekanismeja ja elementtejä.Tämä raportti on osa Tekesin Strategisiin tutkimusavauksiin kuuluvaa SOILA-hanketta, ja sitä on tehty yhteistyössä Tekesin SPEED-hankkeen kanssa

Assessing Robotic Processing Automation Potential

Major part of work nowadays is done, at least partly, with computers. In many cases a single company might contain dozens of different information systems, and as systems have evolved a lot during their history, they are often from different eras. As such, especially the older systems often contain gaps in their use when they are connected to newer systems, creating a need for human employees to fill those gaps with often simple series of actions, which are mundane but necessary. Robotic process automation is an emerging field that aims to automate these kind of straightforward processes in knowledge work, such as copy-pasting from a system to another or making certain decision-processes automated for certain, so-called "happy path" cases. RPA works in the presentation layer of the software, so no underlying programming code needs to be touched. When compared to more traditional IT-development, RPA is faster and cheaper, yet in some ways more error-prone, as simple user interface updates might cause need for robot reconfiguration. A single company may consist of hundreds or thousands of processes and sub-processes, and rooting out which ones should be automated is a huge task. Aim of this research is to find out how business processes should be chosen for robotic process automation implementation, and in which order they should be automated. The focus is in the preliminary assessment, ie. before any actual robot development has been done. Example questions are "what makes a process viable for robotisation" and "what makes this process beneficial to automate." Currently almost all companies use different kinds of tools to assess these kind of questions, yet they are mostly subjectively and/or intuitively created without proper benchmarking. This research covers 3 companies, of which 2 or RPA clients and 1 is RPA vendor. Their models for preliminary assessment were studied, and the acquired data was complemented with interviews with key personnel of the preliminary assessment process. Then the results are analysed with analytical hierarchical processing (AHP) essential factors for the preliminary assessment mapped

Assessing Robotic Processing Automation Potential

Major part of work nowadays is done, at least partly, with computers. In many cases a single company might contain dozens of different information systems, and as systems have evolved a lot during their history, they are often from different eras. As such, especially the older systems often contain gaps in their use when they are connected to newer systems, creating a need for human employees to fill those gaps with often simple series of actions, which are mundane but necessary. Robotic process automation is an emerging field that aims to automate these kind of straightforward processes in knowledge work, such as copy-pasting from a system to another or making certain decision-processes automated for certain, so-called "happy path" cases. RPA works in the presentation layer of the software, so no underlying programming code needs to be touched. When compared to more traditional IT-development, RPA is faster and cheaper, yet in some ways more error-prone, as simple user interface updates might cause need for robot reconfiguration. A single company may consist of hundreds or thousands of processes and sub-processes, and rooting out which ones should be automated is a huge task. Aim of this research is to find out how business processes should be chosen for robotic process automation implementation, and in which order they should be automated. The focus is in the preliminary assessment, ie. before any actual robot development has been done. Example questions are "what makes a process viable for robotisation" and "what makes this process beneficial to automate." Currently almost all companies use different kinds of tools to assess these kind of questions, yet they are mostly subjectively and/or intuitively created without proper benchmarking. This research covers 3 companies, of which 2 or RPA clients and 1 is RPA vendor. Their models for preliminary assessment were studied, and the acquired data was complemented with interviews with key personnel of the preliminary assessment process. Then the results are analysed with analytical hierarchical processing (AHP) essential factors for the preliminary assessment mapped

Tietämyksenhallinta suomalaisissa yrityksissä: Loppuraportti, TSR-hanke 113295

Tutkimus on jatkumoa vuoden 2002 tutkimukselle, jossa Työsuojelurahaston ja Liikesivistysrahaston rahoittamana tarkasteltiin tietämyksenhallinnan tilaa suomalaisissa suuryrityksissä osana Asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaaminen -hanketta (Hannula et al. 2003) sekä vuoden 2007 tutkimukselle, jossa tarkasteltiin tietämyksenhallinnan tilaa pirkanmaalaisissa pk-yrityksissä (Helander et. al. 2007).Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miltä tietämyksenhallinta näyttää suurissa suomalaisissa yrityksissä sekä Pirkanmaan alueen pk-yrityksissä 2010-luvulla ja vertailla kehityskaarta vuosien 2002 ja 2007 tutkimustuloksiin.Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:- Miten systemaattista tietämyksenhallinta on?- Mistä toiminnoista tietämyksenhallinta rakentuu?- Miten tietämyksenhallinta on organisoitu?- Mitkä ovat keskeisimmät haasteet ja ongelmakohdat tietämyksenhallinnan toteuttamisessa?- Miten tietämyksenhallinnan tila on muuttunut suomalaisissa yrityksissä noin 10 vuoden aikana

Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen

Tämän raportin tarkoitus on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa ja näkemyksiä tähän asti vähän ymmärretystä ja tutkitusta joukkoistamisen sovellusalueesta ja sen uusista mahdollisuuksista, teollisten yritysten joukkoistamisesta.Tätä aihealuetta voinee hyvällä syyllä kutsua joukkoistamisen uudeksi vaiheeksi tai aalloksi, koska aiemmin yritysten joukkoistamistoimenpiteet ja joukkoistamista koskevat tutkimukset ovat voimakkaasti keskittyneet kuluttajayritysten ja kuluttajien kautta tapahtuvan joukkoistamisen malleihin ja toimintatapoihin. Tällaisissa joukkoistamishankkeissa on useimmiten ollut kyse melko vähäistä ja erikoistumatonta asiantuntemusta ja osaamista vaativista yksinkertaisista joukkoistamistehtävistä, kuten kuluttajatuotteiden kehittämisideoiden joukkoistamisesta, markkinointikampanjoihin liittyvien kuva- ja videomateriaalien joukkoistamisesta, ja vaikkapa t-paitojen painatusten joukkoistamisesta.Viime aikoina monet innovatiiviset edelläkävijäyritykset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvinkin syvällistä ja erikoistunutta asiantuntemusta vaativia tuotekehitykseen liittyviä tehtäviä on tietyin edellytyksin mahdollista joukkoistaa. Tällaiset tehtävät ovat tyypillisiä teollisten business-to-business- tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.Puhuttaessa teollisten yritysten joukkoistamisesta tässä raportissa keskitytään paljolti erityisesti valmistaviin yrityksiin, ja raportin painotus ja esimerkit liittyvät melko voimakkaasti teollisia tuotteita ja kappaletavaroita tuottaviin yrityksiin kuten konepajoihin. Lisäksi keskitytään pääasiassa business-to-business-yrityksiin jotka valmistavat tuotteita toisille yrityksille (ei siis kuluttajayrityksiin), jotka ovat joukkoistamisen näkökulmasta olleet yrityksissä usein hankalana tai jopa mahdottomana pidetty joukkoistamisen kohde. Suuri osa raportin esimerkeistä liittyy teollisten business-to-business- tuotteiden kehittämiseen liittyvien tehtävien joukkoistamiseen, mitä on käsitelty hyvin vähän aihealueen tutkimuksessa. Tämä alue on onnistuneelle joukkoistamiselle erityisen haastava aihealue muiden muassa joukkoistajalta ja joukoilta vaadittavan osaamisen näkökulmastaAihealuetta pyritään valottamaan aihealueen edelläkävijäyritysten esimerkkien ja laajempien ajankohtaisten casekuvausten kautta. Erityisesti pyritään kuvaamaan teollisten yritysten joukkoistamista joukkoistamisen hyötyjen ja arvonluonnin, erilaisia arvonluontimalleja hyödyntävien kuvausten ja arvonluontiin vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tärkeää on pyrkiä ymmärtämään mistä toimittajien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden saama arvo oikeastaan koostuu, kun tuotteen kehityksessä käytetään joukkoistamista, sosiaalista mediaa ja yhteisöjä.Tässä raportissa kuvataan muiden muassa tärkeitä joukkoistamiseen liittyviä trendejä jotka ovat mahdollistaneet teollisten yritysten joukkoistamisen, autetaan ymmärtämään arvonluonnin avoimuuteen liittyvää muutosta jonka joukkoistaminen ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet, kuvataan joukkoistamisen erilaisia toimiviksi havaittuja sovelluskohteita sekä taustalla olevia mekanismeja ja hyötyjä erityisesti teollisessa joukkoistamisessa, tuodaan esille ajankohtaisia ja edelläkävijäyritysten esimerkkejä teollisesta joukkoistamisesta ja näiden käyttämistä joukkoistamisen alustoista, ja autetaan ymmärtämään teollisen joukkoistamisen arvonluonnin keskeisiä mekanismeja ja elementtejä.Tämä raportti on osa Tekesin Strategisiin tutkimusavauksiin kuuluvaa SOILA-hanketta, ja sitä on tehty yhteistyössä Tekesin SPEED-hankkeen kanssa.publishedVersio

Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen

Tämän raportin tarkoitus on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa ja näkemyksiä tähän asti vähän ymmärretystä ja tutkitusta joukkoistamisen sovellusalueesta ja sen uusista mahdollisuuksista, teollisten yritysten joukkoistamisesta.Tätä aihealuetta voinee hyvällä syyllä kutsua joukkoistamisen uudeksi vaiheeksi tai aalloksi, koska aiemmin yritysten joukkoistamistoimenpiteet ja joukkoistamista koskevat tutkimukset ovat voimakkaasti keskittyneet kuluttajayritysten ja kuluttajien kautta tapahtuvan joukkoistamisen malleihin ja toimintatapoihin. Tällaisissa joukkoistamishankkeissa on useimmiten ollut kyse melko vähäistä ja erikoistumatonta asiantuntemusta ja osaamista vaativista yksinkertaisista joukkoistamistehtävistä, kuten kuluttajatuotteiden kehittämisideoiden joukkoistamisesta, markkinointikampanjoihin liittyvien kuva- ja videomateriaalien joukkoistamisesta, ja vaikkapa t-paitojen painatusten joukkoistamisesta.Viime aikoina monet innovatiiviset edelläkävijäyritykset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvinkin syvällistä ja erikoistunutta asiantuntemusta vaativia tuotekehitykseen liittyviä tehtäviä on tietyin edellytyksin mahdollista joukkoistaa. Tällaiset tehtävät ovat tyypillisiä teollisten business-to-business- tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.Puhuttaessa teollisten yritysten joukkoistamisesta tässä raportissa keskitytään paljolti erityisesti valmistaviin yrityksiin, ja raportin painotus ja esimerkit liittyvät melko voimakkaasti teollisia tuotteita ja kappaletavaroita tuottaviin yrityksiin kuten konepajoihin. Lisäksi keskitytään pääasiassa business-to-business-yrityksiin jotka valmistavat tuotteita toisille yrityksille (ei siis kuluttajayrityksiin), jotka ovat joukkoistamisen näkökulmasta olleet yrityksissä usein hankalana tai jopa mahdottomana pidetty joukkoistamisen kohde. Suuri osa raportin esimerkeistä liittyy teollisten business-to-business- tuotteiden kehittämiseen liittyvien tehtävien joukkoistamiseen, mitä on käsitelty hyvin vähän aihealueen tutkimuksessa. Tämä alue on onnistuneelle joukkoistamiselle erityisen haastava aihealue muiden muassa joukkoistajalta ja joukoilta vaadittavan osaamisen näkökulmastaAihealuetta pyritään valottamaan aihealueen edelläkävijäyritysten esimerkkien ja laajempien ajankohtaisten casekuvausten kautta. Erityisesti pyritään kuvaamaan teollisten yritysten joukkoistamista joukkoistamisen hyötyjen ja arvonluonnin, erilaisia arvonluontimalleja hyödyntävien kuvausten ja arvonluontiin vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tärkeää on pyrkiä ymmärtämään mistä toimittajien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden saama arvo oikeastaan koostuu, kun tuotteen kehityksessä käytetään joukkoistamista, sosiaalista mediaa ja yhteisöjä.Tässä raportissa kuvataan muiden muassa tärkeitä joukkoistamiseen liittyviä trendejä jotka ovat mahdollistaneet teollisten yritysten joukkoistamisen, autetaan ymmärtämään arvonluonnin avoimuuteen liittyvää muutosta jonka joukkoistaminen ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet, kuvataan joukkoistamisen erilaisia toimiviksi havaittuja sovelluskohteita sekä taustalla olevia mekanismeja ja hyötyjä erityisesti teollisessa joukkoistamisessa, tuodaan esille ajankohtaisia ja edelläkävijäyritysten esimerkkejä teollisesta joukkoistamisesta ja näiden käyttämistä joukkoistamisen alustoista, ja autetaan ymmärtämään teollisen joukkoistamisen arvonluonnin keskeisiä mekanismeja ja elementtejä.Tämä raportti on osa Tekesin Strategisiin tutkimusavauksiin kuuluvaa SOILA-hanketta, ja sitä on tehty yhteistyössä Tekesin SPEED-hankkeen kanssa