Äkäslompolon kylän maankäytön strateginen kehityskuva:kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) -hankkeen pilottikokeilun raportti

Sisällysluettelo Helka-Liisa Hentilä ja Leena Soudunsaari: Johdanto Petri Pettersson: Case Kanada. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän ja prosessin selvitys sekä niiden kytkeytyminen kaivostoimintaan Hanna Eskelinen: Plan Nord. Tie Quebecin tulevaisuuteen? Henry Kouva: Kaivostoiminta ja alueidenkäyttö. Strateginen ohjaaminen Lapissa Jenni Pitko: Matkailu ja kaivostoiminta. Miten ne voisivat tukea toisiaan? Heini Ervasti: Äkäslompolon alueen kehityshistoriallinen analyysi Jaana Tahkokorpi: Maisema ja rakentaminen. Aihkimetsä suunnittelun lähtökohtana Eemil Luukka: Kurssin kuvaus. Kuntasuunnittelun kurssi 2012 Äkäslompoloss

Simon kunnan maankäytön kehityskuva:kuntasuunnittelun kurssi ja jatkokurssi Simossa 2010

Sisällys Simo — uutta suuntaa valitsemassa. Johdanto. Helka-Liisa Hentilä ja Risto Suikkari Simon historia ja nykytilanne. Kati Matilainen Tietotekniikka vuorovaikutteisen suunnittelun tukena. Tonja Molin-Juustila, Antti Juustila, Johanna Nuojua, Saana Tauriainen, Leena Soudunsaari, Helka-Liisa Hentilä ja Kari Kuutti Vuorovaikutuksen aktivointi: kohderyhmänä kuntalaiset. Heini Kaskela Vuorovaikutuksen aktivointi: kohderyhmänä seurantaryhmäläiset. Riitta Mikkola ja Jenny Miettinen Vuorovaikutuksen aktivointi: nettigalluppien suunnittelu. Elen Paddar Osallistuva suunnittelu kuntasuunnittelun kurssilla. Leena Holmila Nettikysely opiskelijoiden asumistoiveista ja muuttohalukkuudesta Simoon. Henna Hintsala Lasten osallistaminen. Tiina Huotari Maisema-analyysit Simon maankäytön kehittämissuunnitelman planssi

Elinvoimainen elämyksien ja kulttuurin Kemijärvi:Kemijärven maankäytön kehityskuva 2040: kuntasuunnittelun kurssi ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 2022

Esipuhe Kuntien tehtävät ovat murroksessa. Vuoden 2023 alusta sotepalvelut siirtyvät maakuntahallinnolle. Maankäytön suunnittelu on ollut kunnan keskeinen tehtävä ja sen merkitys entisestään korostuu maakuntauudistuksen jälkeen. Vuodesta 2023 alkaen elin- ja vetovoimaisuuden edistäminen sekä sivistystoimeen liittyvien palvelujen kehittäminen ovat maankäytön suunnittelun lisäksi kuntien ydintehtäviä. Lukuvuoden 2021–2022 kuntasuunnittelun kurssin ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin kohdekunta oli Kemijärvi, jolla on merkittävä teollisuuskaupungin historia. Väestökato ja elinkeinorakenteen muutos ovat muokanneet kaupunkia voimakkaasti. Oulun yliopiston kuntasuunnittelun opintojakson (15 op) opiskelijat laativat kaksi vaihtoehtoista kehityskuvaa Kemijärven kaupungin keskusta-alueelle ja kyliin. Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin (10 op) opiskelijoiden kirjalliset selvitykset täydentävät kehityskuvia. Tähän raporttiin on koottu erikoiskurssilla tehdyt kirjalliset selvitykset sekä kuntasuunnittelun opintojaksolla laaditut perusselvitykset sekä lopulliset kehityskuvat selostuksineen. Kuntasuunnittelun opintojaksolla laadittiin myös Harava-kysely, johon sisällytettiin myös erikoiskurssilaisten kysymyksiä. Kemijärven kaupungin nimeämä ohjausryhmä vastasi Harava-kyselyyn ja antoi palautetta kehityskuvaluonnoksista. Opiskelijat esittelivät lopulliset työnsä ohjausryhmälle työn luovutustilaisuudessa 3.5.2022. Kuntasuunnittelun opintojaksolla paneuduttiin kaavoittajan ja erikoiskurssilla erityisasiantuntijan rooliin kaavaprosessissa. Kuntasuunnittelun opinnot sisälsivät myös merkittävän luentokokonaisuuden. Ympäristöministeriön Mika Ristimäki, Kuntaliiton Anne Jarva, Tampereen kaupunkiseudun Kaisu Kuusela, Pohjois-Pohjanmaan liiton Mari Kuukasjärvi, Arinan Mikko Polso, Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Heino Heikkinen, Oulun kaupungin Mika Uolamo, Kerttu Saalasti instituutin Ossi Kotavaara, Väylä-viraston Seppo Serola sekä UZ-Finland OY:n Leo Kosonen arkkitehtuurin yksikön asiantuntijoiden lisäksi luennoivat opintojaksolla maankäytön ajankohtaisista ilmiöistä. Kiitämme Kemijärven kaupunkia mielenkiintoisesta ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Kiitämme Kemijärven kaupungin nimeämää vaikutusvaltaista ohjausryhmää hyvästä yhteistyöstä. Kiitämme erityisesti Kemijärven yhdyshenkilönä toiminutta kaupungingeodeetti Tapio Pöyliötä materiaalista ja kaupunkia esittelevästä luennosta. Kiitämme myös Seija Puhakkaa paikkatieto-opetuksesta. Kiitos opiskelijat! Paneuduitte asiantuntevasti yhdyskuntasuunnittelun ja strategisen maankäytön suunnitteluhaasteisiin sekä työstitte inspiroivat kehityskuvat tulevaisuuden Kemijärvestä. Toivomme, että raportti palvelee tarkoituksensa mukaisesti Kemijärven kehittämistä ja päätöksentekoa. 3.5.2022 Professori Tarja Outila, kuntasuunnittelunopintojakson vastuuopettaja Professori Helka-Liisa Hentilä, yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin vastuuopettajaSisällys Esipuhe. Tarja Outila I Erillisselvitykset Maaseutukaupunkien ja maaseudun kehitys Suomessa ja Kemijärvellä. Paulus Alajeesiö Teollistumisen murros kaupunkisuunnittelussa. Hannu Väisänen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Karri Westerlund Smart city -periaatteet kylissä. Eemeli Nurmi Kestävä kylämatkailu. Kirill Gusev Monipaikkaisuus Kemijärvellä. Emma Salo II Perusselvitykset Luonto- ja maisemaselvitys. Eemeli Nurmi, Taija Mäkelä Matkailuselvitys. Kirill Gusev Väestörakenneselvitys ja väestöennuste. Paulus Alajeesiö Tulvaselvitys. Aarni Ahvenus Alueidenkäyttöselvitys. Teemu Myyryläinen Rakennuskantaselvitys. Karri Westerlund Saavutettavuusselvitys. Oona Peuhkuri III Kemijärven kehityskuvan luonnos ja lopullinen ehdotus Ryhmä 1 Luonnosvaihe. Luonnosvaiheen selostus. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Erillisselvitysten vaikutusten arviointi luonnoksesta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Luonnoksen planssit. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Kehityskuva. Kehityskuvan selostus. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Perusselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Aarni Ahvenus, Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Taija Mäkelä, Eemeli Nurmi Erillisselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Kehityskuvan planssit. Paulus Alajeesiö, Eemeli Nurmi IV Kemijärven kehityskuvan luonnos ja lopullinen ehdotus Ryhmä 2 Luonnosvaihe. Luonnosvaiheen selostus. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Erillisselvitysten vaikutusten arviointi luonnoksesta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Luonnoksen planssit. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Kehityskuva. Kehityskuvan selostus. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Perusselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Erillisselvitysten vaikutusten arviointi kehityskuvasta. Paulus Alajeesiö, Kirill Gusev, Eemeli Nurmi, Emma Salo, Hannu Väisänen, Karri Westerlund Kehityskuvan planssit. Teemu Myyryläinen, Oona Peuhkuri, Hannu Väisänen, Karri Westerlun

Elinvoimaa, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta:Rovaniemen kylien maankäytön kehityskuva 2035: kuntasuunnittelun kurssi ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 2021

Esipuhe Maankäytön suunnittelussa tulevaisuuden ennakoiminen on keskiössä. Vuonna 2020 alkanut pandemia jatkui vuonna 2021 ja sen seurauksena yhteiskunnan perusrakenteet ovat olleet rajussa muutoksessa ja mahdollisesti osin muuttuneet pysyvästi. Terveysturvallisuus, digitaalisuus, monipaikkaisuus, kestävät matkailu, etätyö, kaupan ja työn muutokset, mahdollisuudet yhteisölliseen elämäntapaan, liikkumiseen liittyvät rajoitteet ja mahdollisuudet sekä ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat kaikkien maankäytön suunnittelijoiden haasteita paikkakunnasta ja maasta riippumatta. Lukuvuoden 2020–2021 kevään kuntasuunnittelun kurssin ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin kohdekunta oli Rovaniemi, tarkemmin Rovaniemen kylät. Kuntasuunnittelun opintojakson vastuuopettajana toimi professori Tarja Outila ja yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssin vastuuopettajana professori Helka-Liisa Hentilä. Kevään 2021 kuntasuunnittelun opintojaksolle (15 op) osallistui 16 opiskelijaa, joista 12 arkkitehtuurin ja neljä maantieteen opiskelijaa. Yhdyskuntasuunnittelun erikoikurssille (10 op) osallistui seitsemän opiskelijaa, joista neljä arkkitehtiopiskelijaa ja kolme maantieteen opiskelijaa. Kuntasuunnittelun opintojaksolla paneuduttiin kaavoittajan ja erikoiskurssilla erityisasiantuntijan rooliin kaavaprosessissa. Kuntasuunnittelun opinnot sisälsivät merkittävän luentokokonaisuuden, jossa Ympäristöministeriön Mika Ristimäki, Kuntaliiton Anne Jarva, Tampereen kaupunkiseudun Kaisu Kuusela, Pohjois-Pohjanmaan liiton Mari Kuukasjärvi, Arinan Mikko Polso, Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Heino Heikkinen, Oulun kaupungin Mika Uolamo, Kerttu Saalasti instituutin Ossi Kotavaara sekä UZ-Finland OY:n Leo Kosonen arkkitehtuurin yksikön asiantuntijoiden lisäksi luennoivat maankäytön ajankohtaisista ilmiöistä. Tähän raporttiin on koottu erikoiskurssilla tehdyt kirjalliset selvitykset sekä kuntasuunnittelun opintojaksolla laaditut perusselvitykset sekä lopulliset kehityskuvat selostuksineen. Kuntasuunnittelun opiskelijat laativat neljä kehityskuvaa ryhmissä. Ounasjoen alueelle, Yläkemijoen ja Alakemijoen alueelle sekä Sodankyläntien alueelle valmistuneiden kehityskuvien tavoitevuosi on 2035. Kuntasuunnittelun opintojaksolla laadittiin myös Harava-kysely, johon sisällytettiin myös erikoiskurssilaisten kysymyksiä. Kysely lähetettiin Rovaniemen kylien kehittämissäätiön hallituksen jäsenille sekä entisille aluelautakuntien jäsenille. Erikoiskurssilaiset ovat arvioineet kehityskuvien vaikutuksia oman erikoiskurssin teemansa näkökulmasta. Kiitämme Rovaniemen kylien kehittämissäätiötä mielenkiintoisesta ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Kiitos Rovaniemen kaupungin viranhaltijat ja erityisesti Heli Välikangas sekä Meeri Vaarala hyvästä yhteistyöstä hankkeen aikana. Kiitämme Jarmo Huhtalaa virtuaalimaastokäyntiemme organisoinnista ja asiantuntevasta opastuksesta. Kiitämme myös Soile Puhakkaa paikkatieto-opetuksesta ja arkkitehti Jarmo Lokiota kuntasuunnittelun opintojakson harjoitustöiden ohjauksesta. Lämmin kiitos teille opiskelijat! Olitte sitoutuneita, aktiivisia ja kehityitte opintojaksona aikana huimasti. Olette matkalla kohti asiantuntijuutta, jota tarvitaan maankäytön suunnittelijan mielenkiintoisessa ammatissa. Toivomme, että raportti palvelee tarkoituksensa mukaisesti Rovaniemen kylien kehittämistä ja päätöksentekoa. Professori Tarja Outila Professori Helka-Liisa HentiläSisällys Esipuhe. Tarja Outila I Erillisselvitykset Monipaikkaisuuden tukeminen maapolitiikan keinoin. Pauliina Järvinen Monipaikkaisuus Rovaniemen kylissä. Anna Kupila Kyläkaavat ja kylien kehittämissuunnitelmat. Laura Häkkänen Hajautettu energiantuotanto. Mari-Erika Leinonen Kestävä matkailu Rovaniemen kylissä. Anna Virtanen Tulevaisuuden lähipalvelut. Sara Riekki II Perusselvitykset Ounasjoen suuralue Taustaselvitys luonnon virkistyskäytön erityiskohteista Ounasjoen suuralueella. Taina Kelavirta Palveluverkkoselvitys. Marjut Kariniemi Alakemijoen alue Väestö- ja rakennuskantaselvitys. Iina Karppinen Liikenneselvitys. Sara Riekki Elinkeinoelämäselvitys. Sara Riekki Maisema- ja luontoselvitys. Johanna Vartiainen Palveluverkkoselvitys. Jaakko Ihalainen Sodankyläntien alue Palveluverkkoselvitys. Stina Virta Väestöselvitys. Juho Kekkonen Maisema- ja luontoselvitys. Laura Häkkänen Matkailun selvitys. Anna Virtanen Yläkemijoen alue Yhdyskuntarakenteen analyysi. Pauliina Järvinen Maisema-, luonto- ja virkistysalueiden selvitys. Jonna Koivuranta Liikenneselvitys. Maija Malmivaara Kaupan ja palveluiden selvitys. Anna Kupila III Kehityskuvat Ounasjoen suuralue Kehityskuva. Marjut Kariniemi, Taina Kelavirta, Laura Metsi, Joonas Palokangas Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Alakemijoen alue Kehityskuva. Jaakko Ihalainen, Iina Karppinen, Sara Riekki, Johanna Vartiainen Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Sodankyläntien alue Kehityskuva. Laura Häkkänen, Juho Kekkonen, Stina Virta, Anna Virtanen Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Yläkemijoen alue Kehityskuva. Pauliina Järvinen, Jonna Koivuranta, Anna Kupila, Maija Malmivaara Vaikutusten arviointi. Pauliina Järvinen, Anna Kupila, Laura Häkkänen, Mari-Erika Leinonen, Anna Virtanen, Sara Riekki Liittee

Kaustisen maankäytön kehityskuva:”Kaustinen — aina valmiina”: kuntasuunnittelun kurssi ja erikoiskurssi 2014

Sisällys Helka-Liisa Hentilä: Johdanto Mikko Autio: Vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin kuvaus Noora Lahdenperä: Kaustisen taajaman kehitysvaiheet Maisa Nurminen & Tuija Patana: Luonnon, perinteiden ja palveluiden Kaustinen — Kaustisen kehittämiskysely Elina Jaara: Yrittäjien Kaustinen Minna Pistemaa: Kaustisen kaavoitus ja kulttuuriympäristöt Vilmar Vuoristo: Tulevaisuuden suuret muutokset ja pienten maaseututaajamien tulevaisuuden sopeutumisstrategiat Markus Aittola: Maaseututaajamien ja kirkonkylien keskustat muutoksessa Samuli Rekilä: Alueellisen profiloinnin mahdollisuudet pienessä maaseutukunnassa Salla-Maarit Saariniemi: Innovatiiviset kehittämishankkeet pienissä maaseututaajamissa ja kirkonkylissä Milja Tuomivaara: Seudulliset strategiat ja maakuntatason suunnittelu Eevamaria Juuti: Ympäristön vaikutus terveyteen — Maaseututaajama terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä Liite: Strategiateksti ja suunnitelmaplanssi