Do Changes in Regulation Affect Temporary Agency Workers' Job Satisfaction?

This paper evaluates the impact on temporary agency workers' job satisfaction of a reform that considerably changed regulations covering the temporary help service sector in Germany. We isolate the causal effect of this reform by combining a difference-in-difference and matching approach and using rich survey data. We find that the change of the law substantially decreased agency workers' job satisfaction while regular workers' job satisfaction remained unchanged. Further analysis reveals that the negative effect on agency workers' job satisfaction can be attributed to a decrease in wages and an increase in perceived job insecurity. These results are also robust to the use of different specifications and placebo tests

Do changes in regulation affect temporary agency workers' job satisfaction?

This paper evaluates the impact on temporary agency workers' job satisfaction of a reform that considerably changed regulations covering the temporary help service sector in Germany. We isolate the causal effect of this reform by combining a difference-in-difference and matching approach and using rich survey data. We find that the change of the law substantially decreased agency workers' job satisfaction while regular workers' job satisfaction remained unchanged. Further analysis reveals that the negative effect on agency workers' job satisfaction can be attributed to a decrease in wages and an increase in perceived job insecurity. These results are also robust to the use of different specifications and placebo tests.Diese Studie untersucht den Einfluss einer Reform des Arbeitnehmerüberlassungsgesetzes, die die Vorschriften im Zeitarbeitssektor deutlich lockerte. Wir isolieren den kausalen Effekt dieser Reform, indem wir umfangreiche Befragungsdaten nutzen und einen Differenz-von-Differenzen-Schätzer mit einem Matching-Ansatz verknüpfen. Es zeigt sich, dass die Gesetzesänderung zu einem Rückgang der Arbeitszufriedenheit von Leiharbeitern führte, während die Arbeitszufriedenheit von regulär Beschäftigten unverändert blieb. Weitere Analysen zeigen, dass der negative Effekt auf die Arbeitszufriedenheit von Leiharbeitern sowohl auf einen Rückgang der Löhne sowie eine erhöhte wahrgenommene Arbeitsplatzunsicherheit zurückgeführt werden kann. Diese Ergebnisse bleiben auch bei alternativen Modellspezifizierungen und Placebotests robust

Do changes in regulation affect temporary agency workers' job satisfaction?

This paper evaluates the impact on temporary agency workers' job satisfaction of a reform that considerably relaxed regulations covering the temporary help service sector in Germany. We isolate the causal effect of this reform by combining a difference-in-difference and matching approach and using rich survey data. We find that the change of the law substantially decreased agency workers' job satisfaction while regular workers' job satisfaction remained unchanged. Further analysis reveals that the negative effect on agency workers' job satisfaction can be attributed to a decrease in wages and an increase in perceived job insecurity. These results are also robust to the use of different specifications and placebo tests

Talouspolitiikan säännöstö ja julkisten investointien rahoitus

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten julkiset investoinnit tulisi rahoittaa julkisen talouden tiukkenevissa rahoitusraameissa ottaen huomioon talouden eri suhdannevaiheet. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia investointien rahoitusratkaisuja ja niiden suhdetta talouspolitiikan säännöstöihin sekä valtiontalouden että kuntatalouden näkökulmasta. Vastausta haetaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ovat muiden maiden kokemukset julkisten investointien rahoitusmallien toimivuudesta, ja miten ne soveltuvat asetettuihin finanssipolitiikan sääntöihin? Miten varmistetaan julkisten investointien rahoitus ja finanssipoliittisten sääntöjen toimivuus eri suhdannevaiheissa? Millaisia muutoksia nykyisiin ohjaussääntöihin tarvittaisiin vaihtoehtoisten investointien rahoitusmallien toimivuuden näkökulmasta? Lähtökohtana on, että finanssipolitiikan säännöstön ja rahoitusmallien täytyy mahdollistaa tarvittava investointien taso. Toisaalta täytyy huomioida, että liialliset julkiset investoinnit johtavat resurssien tehottomaan käyttöön ja voivat vähentää yksityisiä investointeja. Tämän lisäksi tehottomat investoinnit lisäävät julkisen sektorin velkaantuneisuutta ja kasvattavat tulevia kuluja

Kotoutumiskoulutukseen osallistuneiden ohjautuminen, palvelupolut ja työllistyminen

Arvioimme vuosina 2005–2020 Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten työnhakijoiden ohjautumista kotoutumista edistävien työvoimapalvelujen piirin. Tarkastelemme kotoutumissuunnitelman laadintaa sekä työvoimakoulutuksena toteutettavaa kotoutumiskoulutusta. Lisäksi tarkastelemme kotoutumiskoulutuksen aikaisia ja jälkeisiä palvelupolkuja, ja maahanmuuttajatyönhakijoiden käyttämien palvelujen rakenteen kehittymistä 2000-luvulla. Tarkastelemme myös kotoutumista edistävien työvoimapalvelujen piirissä olevien työnhakijoiden siirtymistä työmarkkinoille. Kotoutumissuunnitelman saaneiden ja kotoutumiskoulutuksen aloittaneiden osuus maahanmuuttajatyönhakijoista on kasvanut tarkasteluajanjaksolla. Ohjautuminen palveluihin ensimmäisten työnhakukuukausien aikana on hidastunut, ja sekä suunnitelmien laatiminen että koulutuksen aloittaminen on siirtynyt myöhemmäksi. Suunnitelman laadinnan jälkeinen koulutukseen ohjautuminen on kuitenkin tehostunut. Maahanmuuttajien palvelupolut koostuvat lähinnä kotoutumiskoulutuksesta, työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta sekä valmennuksista, kokeiluista ja harjoitteluista. Työelämää lähellä oleviin palveluihin, kuten palkkatukeen ja ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuminen yleistyy palvelupolun edetessä, mutta näihin palveluihin osallistutaan silti harvoin. Viisi vuotta kotoutumissuunnitelman laadinnan jälkeen kolmasosa on työsuhteessa, kolmasosa työvoiman ulkopuolella ja kolmasosa edelleen työnhakijana tai työvoimapalveluissa

Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista

Tutkimuksessa tarkastellaan eri vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työurien ja ansioiden kehitystä maassa oleskelun aikana. Tutkimusaineisto sisältää Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja

Luonnonmarjanpoimintaa koskeva selvitys : Ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden työsuhteisuuden ja elinkeinonharjoittamisen taloudellisia vaikutuksia arvioiva selvitys

Selvityksessä arvioidaan ulkomaisen marjankerääjän työsuhteisena kausityöntekijänä tai itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimimisen taloudellisia vaikutuksia luonnonmarja-alalla Suomessa. Ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden maahantulo työsopimussuhteiseen kausityöhön vaikuttaa realistisemmalta vaihtoehdolta kuin poimijoiden toimiminen yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Käytännössä ulkomaisilla poimijoilla ei olisi edellytyksiä suoriutua elinkeinonharjoittamisen lakisääteisistä velvollisuuksista. Oikeudellisen sääntelyn tiukentaminen on perusteltua, jotta luonnonmarja-alan epäkohdat saadaan minimoitua. Työsuhteisuudessa ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden tulisi maksaa veroja palkastaan, mutta tuloverotuksen ei arvioida olevan niin suurta, että se vaikuttaisi poimijoiden työnteon kannustimiin. Työsuhteisuus ei poistaisi ulkomaisten poimijoiden kotimaassaan matkakulujen takia velkaantumisen ongelmaa. Työsuhteisuuteen siirtyminen nostaisi luonnonmarja-alan yritysten palkkauskustannuksia merkittävästi, mikä voisi aiheuttaa osalle yrityksistä taloudellisia haasteita. Työsuhteisuuden vaikutuksesta ei voida tällä hetkellä päätellä Ruotsin kokemusten perusteella, koska marjanpoimijat ovat toistaiseksi työsuhteessa thaimaalaiseen välittäjäyritykseen. Työsopimussuhteista huolimatta myös Ruotsissa on noussut esille rikosepäilyjä luonnonmarjanpoimijoiden ihmisoikeuskysymyksissä. Uudistuksesta aiheutuu hallinnollista ja muuta sääntelytaakkaa sekä hallinnon sisäistä taakkaa sääntelyvaihtoehdosta riippumatta. Toimiva viranomaisvalvonta yli hallintorajojen takaa luottamuksen ja nopean reagoinnin mahdollisiin väärinkäytöksiin.Sivuja 115 ja 116 on päivitetty 8.5.2024 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 6.5.2024 julkaistun version

Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot

Ammatillinen liikkuvuus on erittäin tärkeää työvoiman kohtaannon ja saatavuuden kannalta. Liikkuvuuden merkitys korostuu erityisesti voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä. Se, kuinka helposti henkilö voi vaihtaa toimialalta ja ammatista toiseen määrittää, kuinka nopeasti talous kehittyy ja muuntautuu uusien tilanteiden edessä ilman työvoiman saatavuusongelmia. Ammatilliseen liikkuvuuteen liittyy kuitenkin kustannuksia, koska aikaisemmassa ammatissa hankittua osaamista ei välttämättä voida hyödyntää uudessa ammatissa. Tässä hankkeessa ammatin vaihtamisen esteitä tarkasteltiin erityisesti ammattien tehtäväsisältöjen eron näkökulmasta. Tehtävien erilaisuus vaikuttaa henkilöiden mahdollisuuksiin vaihtaa ammatista toiseen, mutta osa aikaisemmasta osaamisesta on hyödynnettävissä myös uudessa ammatissa. Tiedollisten taitojen erot ammattien välillä estävät Suomessa ammatillista liikkuvuutta vähemmän kuin erot ammattien tehtäväsisällöissä. Tiedollisten taitojen eroihin liittyy kuitenkin suurempia palkan menetyksiä irtisanotuilla, kun siirrytään matalamman taitotason ammattiin. Koulutuspolitiikassa tarvitaan erilaisia ratkaisuja riippuen henkilöiden lähtö- ja tavoiteammateista, koska osaamiserot vaihtelevat. Teknologian kehittyessä osaamisvaatimukset kasvavat, joten koulutustason nostaminen yleisesti ylläpitää työntekijöiden työskentelymahdollisuuksia erilaisissa ammateissa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa tarvitaan aikaisempaa enemmän aktiivisen työvoimapolitiikan välineiden hyödyntämistä, kuten työhaun ohjausta henkilölle mahdollisiin hakukohteisiin sekä uudelleenkoulutusta. Työnvälitystä on mahdollista tehostaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä digitalisaatiota sekä ammattien välisiin tehtäväeroihin ja aikaisempiin ammatillisiin siirtymiin liittyvää tietoa hakukohteiden valinnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoille ja ammattirakenteeseen

Tämä julkaisu on valtioneuvoston kanslian rahoittaman hankkeen ”Vihreän siirtymän vaikutukset Suomen työmarkkinoille, työllisyyteen ja ammattirakenteeseen” loppuraportti. Tutkimushankkeen toteuttivat yhteistyössä Pellervon taloustutkimus PTT ja MDI Public Oy/ FCG. Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk toimi hankkeen vastuullisena johtajana. Tässä hankkeessa tuotettiin ammattien vihreysluokittelu Ammattiluokitus 2010 neljänumerotason ammateille. Vihreysluokitus määrittelee ammatit vihreiksi ammateiksi, ei-vihreiksi vertaisammateiksi ja muiksi ei-vihreiksi ammateiksi. Ammattien vihreysluokittelu perustuu yhdysvaltalaisen O*NET-tietokannan aineistoihin. Vihreät ammatit ovat sellaisia, joiden suorittamiseen vaaditaan vihreitä tehtäviä ja taitoja. Ei-vihreät vertaisammatit puolestaan ovat sellaisia, joiden suorittamiseen vaaditaan vähintään yksi samanlainen taito kuin vihreässä ammatissa. Muissa ei-vihreissä ammateissa ei suoriteta vihreitä tehtäviä, eivätkä ne muistuta vihreitä ammatteja. Kaikista vihreimpiä ammatteja ovat erilaiset erityisasiantuntija- sekä insinööritaitoja vaativat ammatit, joissa vaaditaan fysiikan, rakentamisen, tekniikan ja maantieteen taitoja. Vihreiden ammattien määrä vaihtelee toimialoittain, mutta maakunnittain vaihtelu on hyvin vähäistä. Vihreän siirtymän vaikutukset saattavat olla kuitenkin haitallisempia alueilla, joissa ilmastopäästöjä tuottavilla aloilla työskentelevien osuus on suuri. Eniten vihreitä ammatteja on energia- ja vesihuollon toimialoilla

Työpolitiikka ja työllisyysaste : tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä

Tässä raportissa luodaan katsaus ulkomaiseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen työpolitiikan työllisyysvaikutuksista ja muotoillaan politiikkajohtopäätöksiä tämän tutkimustiedon perusteella. Tarkasteltavat politiikka-alueet ovat aktiivinen työvoimapolitiikka, työttömyysturvajärjestelmä, työkyvyttömyyteen ja osatyökyvyttömyyteen liittyvät etuusjärjestelmät ja työn verotus. Aktiivisen työvoimapolitiikan, työn verotuksen ja työttömyysturvan osalta tukeudutaan kansainvälisiin meta-analyyseihin ja katsauksiin, joita täydennetään tuoreimmalla ulkomaisella ja kotimaisella tutkimuksella. Työkyvyttömyyteen ja osatyökyvyttömyyteen liittyvien etuusjärjestelmien osalta pääpaino on pohjoismaisissa arviointitutkimuksissa. Kaikkien osioiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota tutkimusten laatuun, tulosten uskottavuuteen ja soveltuvuuteen Suomeen. Työpolitiikan toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia käsitellään aiempaan kirjallisuuteen nähden laajasti. Katsauksen mukaan työpolitiikalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, mutta sen vaikutukset ovat rajalliset. Käsiteltyjä osa-alueita koskevien yksityiskohtaisten politiikkajohtopäätösten lisäksi esitämme yleisiä johtopäätöksiä. Näihin liittyviä läpileikkaavia teemoja ovat toimenpiteiden sivuvaikutukset, keskinäinen vaihtoehtoisuus, kohdentaminen, suhdanneriippuvaisuus, osa-aikaisten ratkaisujen hyödyntäminen, kustannusvaikuttavuus ja monialaisuus.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä