Predicting valuable forest habitats using an indicator species for biodiversity

Intensive management of boreal forests impairs forest biodiversity and species of old-growth forest. Effective measures to support biodiversity require detection of locations valuable for conservation. We applied species distribution models (SDMs) to a species of mature forest, the northern goshawk (Accipiter gentilis, goshawk), that is often associated with hotspots of forest biodiversity. We located optimal sites for the goshawk on a landscape scale, assessed their state under intensified logging operations and identified characteristics of goshawks' nesting sites in boreal forests. Optimal sites for the goshawk covered only 3.4% of the boreal landscape and were mostly located outside protected areas, which highlights the importance of conservation actions in privately-owned forests. Furthermore, optimal sites for the goshawk and associated biodiversity were under threat. Half of them were logged to some extent and 10% were already lost or notably deteriorated due to logging shortly after 2015 for which our models were calibrated. Habitat suitability for the goshawk increased with increasing volume of Norway spruce (Picea abies) peaking at 220 m(3) ha(-1), and with small quantities of birches (Betula spp.) and other broad-leaved trees. Threats to biodiversity of mature spruce forests are likely to accelerate in the future with increasing logging pressures and shorter rotation periods. Logging should be directed less to forests with high biodiversity. Continuous supply of mature spruce forests in the landscape should be secured with a denser network of protected areas and measures that aid in sparing large entities of mature forest on privately-owned land.peerReviewe

Effects of habitat restoration on peatland bird communities

Restoration of damaged ecosystems has become an important tool to slow down the biodiversity loss and to maintain ecosystem services. Peatland bird populations have shown a substantial decline during the recent decades in Northern Europe as a consequence of peatland drainage. We studied whether restoration of peatlands drained for forestry affects bird communities. We conducted bird surveys at 11 peatlands in Western Finland, where each of the restored and their pristine counterparts were surveyed before restoration and yearly after restoration during 2010–2018. We used linear mixed effect models to analyze whether restoration affected the number of species and territories of peatland specialist and non‐specialist species and permutational multivariate analysis of variance to analyze the change in community composition. Drained parts of the peatlands had higher number of territories of non‐specialist species before restoration, and restoration seemed to decrease these numbers towards the level of pristine parts. By contrast, restoration did not affect the number of peatland specialists and their territories, which was lower in drained than in pristine parts of the peatlands. Bird communities in restored parts remained different from pristine parts in terms of community composition after restoration. Thus, despite the effect of restoration on non‐specialists, a substantially long time may be required for a recovery of the peatland bird communities. Based on our results, it seems that long term monitoring of the restored and pristine peatlands is needed to determine whether restoration is effective in recovering the peatland specialist bird species and bird communities in general.peerReviewe

Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa : ELITE-työryhmän mietintö elinympäristöjen tilan edistämisen priorisointisuunnitelmaksi ja arvio suunnitelman kokonaiskustannuksista

Kestävä luonnonvarojen käyttö on perusta sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnille. Tähän mietintöön on koottu Elinympäristöjen tilan edistämisen (ELITE) työryhmän työn tulokset. Työ edistää osaltaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä antamalla suuntaviivoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen Suomen metsissä, soilla, perinnebiotoopeilla, maatalousalueilla, kallioilla, tuntureilla sekä rannikolla. Osin tarkastelussa mukana olivat myös kaupunkiympäristöt ja sisävedet. Varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle jätettiin rannikkovesien ulkopuoliset meret. Elinympäristöjen tilan edistämisen toimenpiteet voivat käsittää suojelua, luonnonhoitoa tai perinteisellä tavalla ymmärrettyä ennallistamista. Toimenpiteet voivat myös olla mahdollistavia, kuten lainsäädännön muutoksia. Työn ensimmäisessä vaiheessa kullekin elinympäristölle määritettiin elinympäristön tilaa tehokkaasti ja kustannuksia minimoiden edistävistä toimenpiteistä koostuvat toimenpidepaletit. Elinympäristökohtaisten toimenpidepalettien, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien ja luontotyyppien lukumäärän, elinympäristöjen pinta-alojen sekä työryhmän harkinnan pohjalta laadittiin tämän jälkeen työryhmän esitys elinympäristöjen väliseksi priorisointisuunnitelmaksi. Esitys sisältää useita priorisointivaihtoehtoja ja arviot niiden kokonaiskustannuksista. Työryhmä ei arvioinut esityksen laajempia taloudellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tulosten perusteella tarkastelun kohteena olleiden elinympäristöjen tila on heikentynyt keskimäärin noin 60 prosenttia verrattuna luonnontilaan. Johtopäätöksenä tästä on, että vaikka Suomi on elinympäristöjen tilan edistämisen kansainvälinen edelläkävijä, on tilaa edistäviä toimia edelleen jatkettava, laajennettava ja tehostettava. Lisäksi mietintö osoittaa, että elinympäristöjen tilaa edistävien kustannusvaikuttavien toimenpiteiden valinnalla ja elinympäristöjen yhtäaikaisella tarkastelulla voidaan säästää kustannuksia jopa 60–90 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa kaikkien elinympäristöjen tilaa edistetään toisistaan riippumatta. Työryhmä esittää, että kustannusvaikuttavimpien tulosten saavuttamiseksi elinympäristökohtaisista suojelu- ja toimintaohjelmista siirrytään useiden elinympäristöjen tilaa samanaikaisesti edistäviin ohjelmiin. Jatkoselvityksissä tulee tarkentaa erityisesti tässä mietinnössä esitettyjen toimenpiteiden kustannuksia ja niiden kohdentumista, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä toimenpiteiden käytännön kohdentamista ja toteutusmenetelmiä.nonPeerReviewe